TUKHOLMA Koronavirustautia sairastaville iäkkäille potilaille on määrätty hengitystä lamauttavaa morfiinia Ruotsissa. Lisäksi heille ei ole annettu lisähappea.
Lääkärit ovat tehneet rutiininomaisesti päätöksiä siirtymisestä elämän loppuvaiheessa käytettävään lääkitykseen. Näitä päätöksiä on tehty jopa näkemättä potilasta.
Muun muassa tällaisia tapauksia on ollut tullut julkisuuteen ruotsalaisista hoivakodeista. Tapausten perusteella koronatartunnan saaneiden vanhusten hoitoa on laiminlyöty.
Tapauksista on kuultu omaisilta, lääkäreiltä ja hoitajilta. Geriatrian professori Yngve Gustafson on pitänyt tilannetta aktiivisen kuolinavun antamisena.
Suomalainen sairaanhoitaja Sonja Aspinen on hoitanut koko pandemian ajan koronaa sairastavia vanhuksia hoivakodeissa Suur-Tukholman alueella.
Aspinen on työskennellyt Ruotsissa sairaanhoitajana 1990-luvulta lähtien. Hän kiertää hoivakotien eri osastoilla omistamansa henkilöstövälitysyritys Ingrian kautta.
Julkisuuteen nousseissa tapauksissa kuvattu toimintatapa on tuttu Aspiselle.
– Käytössä on ollut palliatiivinen yleismääräys, jolla helpotetaan kuolevan potilaan viimeisiä hetkiä lääkityksellä, Aspinen sanoo.
Hänen mukaansa määräykseen sisältyy vahva kipulääke, rauhoittavat lääkkeet ja nesteenpoistaja. Lääkesekoitukseen voi kuulua esimerkiksi morfiini ja bentsodiatsepiineihin lukeutuva midatsolaami.
Lääkärit ovat määränneet nämä lääkkeet rutiininomaisesti käyttöön. Aspisen mukaan pandemian alussa ei toimittu näin, mutta noin puolentoista kuukauden ajan tämä on ollut systemaattinen tapa.
Perusteluksi hoitajille on kerrottu, että kaikki hoivakotien koronapotilaat ovat parantumattomasti sairaita.
– Olen täysin eri mieltä asiasta. Ikä ei ole sairaus. Vanhuksille olisi pitänyt antaa mahdollisuus selvitä, Aspinen sanoo.
Hengitysvaikeudet kuuluvat oleellisesti koronavirustautiin, kun sairaus on edennyt keuhkoihin.
– Morfiini vaikeuttaa hengittämistä lisää. Olen nähnyt sen itsekin. Olen antanut potilaalle määrättyä morfiinia ja potilaan kuolema on nopeutunut.
“Kuolemaa on joudutettu”
Julkisudessa on kerrottu, että lääkärit ovat tehneet päätöksiä elämän loppuvaiheen lääkehoitoon siirtymisestä puhelimen välityksellä ja näkemättä potilasta.
Hoivakodeissa, joissa Aspinen on ollut keväällä töissä, lääkärit eivät ole tehneet viikottaisia kiertoja ollenkaan. Määräykset on annettu ilman, että lääkäri olisi tutkinut potilaan ja arvioinut tämän tilan.
– Olen usein pyytänyt lääkäriä olemaan yhteydessä omaisiin ja perustelemaan lääkemääräykset heille. Kaikki eivät ole suostuneet.
– Me hoitajat olemme joutuneet puhumaan omaisille ja seisomaan näiden määräysten takana, vaikka emme ole niitä eettisesti hyväksyneet.
Ruotsissa on puhuttu paljon myös siitä, että hoivakodeissa koronaa sairastavilta vanhuksilta on evätty lisähappi.
– Näin on tapahtunut hyvin usein. Ei ole kokeiltu, voisiko elimistö saada toipumisen käyntiin. Ei ole edes testattu sitä mahdollisuutta, Aspinen kertoo.
Sairaaloissa happea on tarjottu, mutta kaikissa hoivakodeissa ei ole mahdollisuutta antaa lisähappea tai koulutettuja hoitajia antamaan sitä.
– Tällä lääkityksellä ja ilman lisähapen antamista koen, että iäkkäiden potilaiden kuolemia on joudutettu. Sillä nimellähän tätä hoitoa ei tietenkään ole kutsuttu.
“Suurin osa kuolemista olisi voitu välttää"
Morfiinin ja rauhoittavien lääkkeiden määrämistä on puolusteltu julkisuudessa sillä, että niillä saadaan potilas pysymään rauhallisena.
Näin on ajateltu esimerkiksi dementiapotilaiden kohdalla, jotka eivät ymmärrä, miksi heidän täytyy pysyä eristyksissä muista.
Aspinen sanoo ymmärtävänsä tätä puolta asiasta. Hän katsoo myös, että lääkäreillä on ollut paineita osoittaa, että potilaita on jollakin tavalla yritetty hoitaa.
Hän on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että vanhuksilla olisi ollut oikeus saada mahdollisuus selvitä. Hoitoa olisi voitu yrittää esimerkiksi tarjoamalla lisähappea, tiputuksella ja tulehdusta lieventävillä lääkkeillä.
– Koronaviruksen aiheuttamasta taudista voi parantua myös iäkäs potilas. Suurin osa näistä Ruotsin vanhusten kuolemista olisi voitu välttää.
Aspinen on nostanut vanhustenhoidon ongelmia esille aiemminkin koronapandemian aikana. Hän on kokenut, että vanhukset ovat maksaneet kalliin hinnan Ruotsin koronalinjasta.
Lue lisää:Hoitaja Sonja Aspinen näkee työssään Ruotsin koronastrategian kääntöpuolen: “Vanhukset on uhrattu”
Ruotsissa on kuollut koronaan liittyen yli 5 400 ihmistä. Noin puolet heistä on asunut hoivakodeissa.
Viranomainen: “Ruotsi on onnistunut hyvin”
Sosiaalihallituksen osastopäällikkö Thomas Lindén on eri mieltä tilanteesta. Hänestä iäkkäiden koronapotilaiden hoitoa ei ole laiminlyöty.
– Hoivakodeissa on tehty potilaiden eteen aivan kaikki, mitä on voitu. Minusta Ruotsi on onnistunut hyvin, Lindén kertoo Ylelle.
Lindén sanoo, että hänen nähdäkseen Ruotsi on onnistunut koronatoimissaan yhtä hyvin kuin jokavuotisen noroviruksen tai kausi-influenssan hoidossa.
Lindénin mukaan vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana on hoivakodeissa kuollut 11 000 ihmistä. Viime vuoden vastaavana aikana luku oli 10 000.
Lindén ei jaa käsitystä siitä, että iäkkäiden koronapotilaiden kuolemia olisi joudutettu.
– On mahdollista, että asioita on tehty väärällä tavalla ja yksittäistapauksissa olosuhteet eivät ole olleet kunnossa. Tämä ei ole kuitenkaan mielestäni koko kuva, vaan vanhukset ovat saaneet koko koronapandemian aikana hyvää hoitoa hoivakodeissa.
Lindén kertoo, että kaikki hoivakodit eivät ole haluneet pitää tiloissaan lisähappea. Jos sitä on tarvittu, yksiköt ovat ajatelleet kuljettavansa potilaat sairaalaan tai terveyskeskuksiin.
Sosiaalihallituksen osastopäällikön mielestä se ei tarkoita hoidon laiminlyöntiä, jos lääkäri on antanut etänä määräyksen elämän loppuvaiheen lääkitykseen siirtymisestä.
– Sääntö on, että jos potilas on tuttu lääkärille, voidaan päätös palliatiiviseen lääkehoitoon siirtymisestä tehdä puhelimessa, kertoo Lindén.
Julkisuuteen tulleet hoivakotien tapaukset ovat herättäneet Ruotsissa paljon keskustelua.
Kritiikkiä on tullut myös siitä, että hoivakotien koronapotilaita on aniharvoin siirretty sairaalaan saamaan edistyksellistä hoitoa.
Tilannetta on ryhtynyt selvittämään Ruotsin valvontaviranomainen.
Lisäksi Ruotsiin perustettiin kesäkuun lopulla komissio, joka tutkii koko koronakriisin hoitoa. Ensimmäinen osa selvitystä valmistuu syksyllä ja loppuraportti annetaan helmikuun 2022 loppuun mennessä.
Myös komissio on saanut tehtäväkseen selvittää, mitä hoivakodeissa on tapahtunut iäkkäiden koronapotilaiden hoidossa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 8.7. kello 23:een saakka.
Korjaus 6.7.2020 kello 17.18: Yngve Gustafsonin titteli muutettu geriatriikan professorista geriatrian professoriksi.
Lisää aiheesta:
Hoitaja Sonja Aspinen näkee työssään Ruotsin koronastrategian kääntöpuolen: “Vanhukset on uhrattu”
Ruotsissa perustettiin komissio selvittämään koronakriisin hoitoa kuntatasolta hallitukseen