Saimaa on Suomen suurin järvi, mutta sen kaksi osaa, Pien-Saimaa ja Suur-Saimaa, ovat ikävästi erillään toisistaan.
Vesimatka Pien-Saimaalta Suur-Saimaalle, esimerkiksi Lappeenrannasta Puumalaan, on pitkä. Sitä lyhentävää Kutilan kanavaa on suunniteltu Taipalsaarelle jo yli sata vuotta.
Noin 400 metriä pitkä kanava lyhentäisi matkaa yli 10 kilometriä.
– Muistan jo lapsuudestani 1950-luvulta meillä jonkin aikaa asuneen maanmittarin, joka teki kanavasuunnitelmia, Kutilanlahden rannalla vakituisesti asuva Marja-Leena Siipola kertoo.
Ikuiselta tuntuva hanke jo vähän kyllästyttää paikallisia.
– Kanavan rakentamista on vatkattu edestakaisin niin kauan kuin minä muistan, Kutilanlahden kesäasukas Teemu Leinonen kertoo.
Nyt kanavan rakentaminen näyttää kuitenkin olevan lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.
Suunnitelmat jo pitkällä
Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikön Matti Vaittisen mukaan kanavan rakentamissuunnitelmat ovat jo pitkällä.
– Kaikki Kutilan kanavan perusselvitykset on nyt tehty. Seuraava vaihe on mennä tarkempiin rakennesuunnitelmiin. Niitä ovat muun muuassa tie- ja vesisuunnitelma ja vesiluvan hakeminen, Vaittinen sanoo.
Kanava kulkisi noin 400 metrin matkan Taipalsaarella paikalla, jossa Pien-Saimaa ja Suur-Saimaa ovat vain ohuen harjukannaksen etäisyydellä toisistaan. Nykyään veneilyreitti järvien välillä on huomattavasti idempänä.
Etelä-Karjalan liiton alustavan kustannusarvion mukaan kanava maksaisi noin 15 miljoonaa euroa. Hinta muodostuisi kanavasta, rakennettavista teistä ja sillasta sekä kahdesta pumppaamosta.
Eniten maksaisi kanavan ylittävä silta, jonka alta pitäisi päästä kulkemaan purjeveneellä.
Pumppaamoja kanavaan tarvitaan siirtämään Suur-Saimaan puhtaampaa vettä rehevöityneelle Pien-Saimaalle.
Kanavan rakentamista onkin perusteltu muun muassa Pien-Saimaan veden laadun parantamisella.
Kanavayhtiö jo suunnitteilla
Etelä-Karjalan liitto ja maakunnan kansanedustajat ovat lobanneet viime aikoina voimallisesti kanavahanketta valtion johdon suuntaan.
Viimeksi kesäkuussa kanavan rakentamista esiteltiin tasavallan presidentille Sauli Niinistölle, kun presidentti kävi virtuaalisella kuntavierailulla Taipalsaarella.
Kanavasuunnitelma on myötätuulessa myös alueen kuntien keskuudessa. Taipalsaari ja Lappeenranta suunnittelevat jo yleishyödyllistä yhtiötä pyörittämään kanavaa.
Etelä-Karjalan liitto valmistelee kanavayhtiön yhtiömuoto- ja liiketoimintasuunnitelmia kesän aikana.
– Voittoa tavoittelemattoman yhtiön ainoa tarkoitus on saada Kutilan kanava rakennettua ja toiminta käyntiin, Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen kertoo.
Taipalsaaren kunnanhallitus on päättänyt tuoda kanavayhtiön perustamisen kunnanvaltuuston päätettäväksi syksyllä. Myös Lappeenranta on valmis tekemään asiassa päätöksiä syksyllä.
Kunnat odottavat valtion rahoituspäätöstä
Ennen tätä molemmissa kunnissa odotetaan kuitenkin valtion rahoituspäätöstä kanavan rakentamisesta.
– Kesän aikana pitäisi saada käsitys valtion rahoituksesta niin, että asia etenisi meillä valtuustossa myönteisesti, Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa kertoo.
Samoilla linjoilla ollaan myös Lappeenrannassa.
– Lappeenrannan reunaehtoina on, että valtiolta pitää saada merkittävä rahoitusosuus ja että Taipalsaari osallistuu rahoitukseen samalla summalla kuin Lappeenranta, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola sanoo.
Etelä-Karjalan liiton laskemasta alustavasta noin 15 miljoonaa euron kustannusarviosta tulisi sekä Lappeenrannalle että Taipalsaarelle maksettavaksi noin 2,5 miljoonaa euroa. Valtion osuudeksi tulisi näin noin 10 miljoonaa euroa.
Kanavan rakentamiseen yritetään saada mukaan myös Lemi ja Savitaipale pienemmillä summilla
Kanavalle toivotaan valtion ja EU:n elvytysrahaa
Etelä-Karjalan liitossa uskotaan, että hankkeelle on mahdollista saada valtion ja EU:n rahaa.
Ympäristöpäällikkö Matti Vaittisen mielestä kanavan rakentaminen olisi erityisen hyvä kohde nyt, kun Suomen valtio ja EU valmistelevat elvytyspaketteja koronakriisin vuoksi.
– Kutilan kanava, jos mikä, on elvytysinvestointi. Tämä tukee monia sektoreita kuten elinkeinotoimintaa, matkailua, vesiliikennettä ja ympäristöä, Vaittinen korostaa.
Etelä-Karjalan liitto heittää jo verkkoja veteen valtion rahoituksen saamiseksi.
– Seuraamme hyvin tarkkaan, kun eri elvytysohjelmia käynnistetään, Vaittinen sanoo.
Elinvoimaa vai ohitustie
Taipalsaaren kunnan ja Etelä-Karjalan liiton johdossa uskotaan, että kanava voi tuoda uutta elinvoimaa kuntaan.
– Kyllähän se johtoajatus on, että tämän pitää tulevaisuudessa myös tuottaa taloudellista hyötyä. Tässä on mahdollisuuksia matkailu-, majoitus-, ja ravintolapalveluihin, Ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen sanoo.
Kaikki paikalliset asukkaat eivät ole yhtä vakuuttuneita asiasta.
– Taipalsaaresta voi tulla vain läpikulkupaikka, jonka kautta liikutaan entistä nopeammin Lappeenrannan ja Puumalan välillä. Nykyään Taipalsaarella ei ole juurikaan paikkoja, joissa olisi syytä pysähtyä, Kutilanlahden kesäasukas Teemu Leinonen epäilee.
Ainakin Lappeenrannassa kanavan uskotaan lisäävän turismia kaupungissa.
– Matkailu- ja risteily-yrityksille tulisi erilaisia reittivaihtoehtoja, mikä toisi lisää kysyntää, Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola sanoo.
Ympäristönäkökulma mietityttää
Kanavahanketta perustellaan pitkälti myös ympäristösyillä.
Kutilan kanavan yhteyteen on tarkoitus rakentaa kaksi pumppuasemaa, jotka pumppaavat Suur-Saimaan puhtaampaa vettä rehevöityneen Pien-Saimaan puolelle parantamaan veden laatua.
Pumppaamoista on saatu hyviä kokemuksia muualla Pien-Saimaalla.
– Puhdas vesistö vetää ihmisiä puoleensa ihan eri tavalla kuin rehevöitynyt vesistö. Sitä ei pysty rahassa mittaamaan, ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen korostaa.
Kutilanlahden kesäasukkaan Teemu Leinosen mielestä veden laadun parantaminen ei välttämättä kuitenkaan edellytä kanavan rakentamista. Hänen mielestään kanavan perustelu ympäristönäkökohdilla onkin ontuva.
– Ei ne veneet täällä lahdella pyhällä hengellä kulje vaan fossiilisilla polttoaineilla, Leinonen huomauttaa.
