Kun maanviljelijä Timo Ylä-Rakkola meni juhannuksen jälkeen pellolleen, häntä odotti kummallinen näky. Joku oli pistellyt poskeensa hehtaarikaupalla vehnää.
– Kolme hehtaaria on syöty reunasta reunaan. Vehnää on reilu 90 hehtaaria, ja jokaisella lohkolla on syöty jonkin verran. Vielä ei pysty sanomaan, minkä verran, Kouvolan Elimäellä asuva Timo Ylä-Rakkola kertoo.
Vehnän lisäksi myös kaura ja ohra olivat kelvanneet.
Ylä-Rakkola alkoi selvittää, mikä tuholainen pellolla oli käynyt. Apua löytyi Luonnonvarakeskuksesta, joka haki pellolta näytteitä.
Näytteet viittasivat vahvasti varsiyökköseen, vaikkei laji yleensä syö viljaa.
Löydetyt toukat kasvatetaan perhosiksi
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huusela-Veistola kertoo, että Ylä-Rakkolan pellolta löytyi vioittuneita kasveja ja selviä hyönteisten jättämiä jälkiä.
– Lisäksi löytyi muutamia perhosen toukkia, joita oli tässä vaiheessa enää jäljellä. Perhosen koteloita löytyi maasta runsaasti, kertoo Huusela-Veistola.
Luonnonvarakeskus keräsi kotelot, ja nyt näytteistä kasvatetaan aikuisia perhosia.Sen jälkeen voidaan tehdä lajimääritystestejä. Tuholaislaji varmistuu lopullisesti elokuussa.
– Kyseessä on todennäköisesti varsiyökkönen, mutta haluamme vielä varmistaa asian. Kyse voi olla muistakin yökkös- ja perhostoukista, joten haluamme sulkea ne ensin pois.
Samalta pellolta löytyi myös muiden hyönteisten tekemiä tuhoja. Niitä on tänä vuonna löytynyt muutenkin poikkeuksellisen paljon.
Harvoin tuhoja viljelykasveille
Huusela-Veistolan mukaan varsiyökkönen on Suomessa yleinen, mutta se aiheuttaa harvoin tuhoja viljelykasveille.
– Viljoista ei ole havaintoja juurikaan ollut, muutamia vanhempia havaintoja ja viime vuonna Turun seudulla yksi paikallinen tuho. Ne ovat todella harvinaisia.
Yleisemmin tuhoista kärsivät peruna, sokerijuurikas, mansikka ja raparperi.
– Varsiyökkönen on hyvin moniruokainen perhonen. Sillä on yli 50 isäntäkasvia eli usein voi olla sattumaa, mihin se päätyy munimaan ja missä näitä tuhoja esiintyy, Huusela-Veistola sanoo.
Varsiyökkösen aiheuttamia paikallisia tuhoja esiintyy ajoittain. Vielä ei voida kuitenkaan sanoa, että ne olisivat yleistymässä.
Laji talvehtii munana. Keväällä toukat porautuvat viljan oraisiin, ruohoihin ja muihin idäntäkasveihin.
Kemiallinen torjunta ei onnistu
Varsiyökköstä vastaan ei tällä hetkellä ole kemialliseen torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita.
Kemiallinen torjunta on Huusela-Veistolan mukaan muutenkin hankalaa, sillä toukat ovat kasvien varren sisällä ja niihin on siten vaikea saada tehoa.
– Aikuisia perhosia hyvin harvoin torjutaan ja niiden torjunta-ajankohtakin pitäisi tietää tarkasti. Kemiallinen torjunta ei ainakaan nykyisellään ole mahdollista.
Sen sijaan varsiyökkösiä voidaan paikallisesti vähentää pienentämällä kasvijätteen määrää ja poistamalla rikkakasvit mahdollisimman tarkoin.
Varoituksia tutuille
Maanviljelijä Timo Ylä-Rakkola on levittänyt tietoa varsiyökkösistä tutuilleen ja kehottanut heitä tarkkailemaan peltojaan.
– En ole kuullut ainakaan suuremmista esiintymistä tässä lähiympäristössä. Itäisellä Uudellamaalla on pieniä esiintymiä eräällä tutulla viljelijällä, Ylä-Rakkola kertoo.
Hänen mukaansa tuhoista ei ole tulossa viljelijälle korvauksia. Suurin huoli on kuitenkin se, voiko levittäytyä laajemmin Suomen viljapelloille.
– Tämä vie ruokahuoltovarmuutta pois. Kun viljaa ei tule, kotieläimet eivät saa ruokaa. Ja jos ohraa ei tule, niin ohrastahan tehdään myös olutta, joka maistuu monelle lauantai-iltana saunan jälkeen. Tästä voi tulla suuret seuraukset. Olisi kaikkien etu, jos laajeneminen saataisiin estettyä, Ylä-Rakkonen miettii.
Ministeri apuun
Jos lajin torjuminen vaatii esimerkiksi laajaa maanmuokkausta, Ylä-Rakkola toivoo valtion tulevan asiassa vastaan. Tällä hetkellä maanmuokkaus vaarantaa viljelijän tuet.
Ylä-Rakkola kutsui maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) tutustumaan peltonsa tuhoihin. Ministeri kertoi varsiyökköstuhojen olevan hänelle uusi asia.
– Tuhohan näytti totaaliselta osassa peltoja, ja laikuttaisia tuhoja on. Kyllä se on vakava paikka tuo yökkönen, joka tänne on hyökännyt, Leppä sanoo.
Ministerin mukaan ongelma on otettava vakavasti.
– Se voi olla hyvinkin laaja, ja tällaiset invaasiot ovat arvaamattomia. Ne voivat kasvaa hyvinkin nopeasti, ja niiden kanssa täytyy olla tarkkana. Meidän pitää pohtia säädöksiä niiltä osin, että ne ovat järkeviä.
Ensin Leppä haluaa kuitenkin odottaa, että tutkijat saavat työnsä valmiiksi. Sen jälkeen on aika suunnitella jatkotoimia.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 10. heinäkuuta kello 23.00 asti.