Energiaviraston arvion mukaan uusiutuvan energian tuotantotuki eli syöttötariffi on tänä vuonna nousemassa ennätyksellisen korkealle. Tukea maksetaan tänä vuonna yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna.
Jos sähkön hinta pysyy alle 30 eurossa megawattituntia kohden ja tuulivoiman tuotanto pysyy edellisvuosien tasolla, syöttötariffimenot ovat noin 335 miljoonaa euroa.
Summasta yli 95 prosenttia koskee tuulivoiman syöttötariffeja. Loppuosa koostuu biokaasun, puupolttoaineen ja metsähakkeen tuista.
Viime vuonna vastaava luku oli reilut 228 miljoonaa euroa.
– Tämän vuoden summaan on vaikuttanut pääasiassa kaksi tekijää, jotka ovat sähkön alhainen hinta ja kovatuulinen alkuvuosi. Lisäksi muutamia miljoonia viime vuodelta siirtyi käsittelysyistä tälle vuodelle maksettaviksi, kertoo Energiaviraston uusiutuvan energian ryhmän johtaja Pekka Ripatti.
Kovan tuulen myötä sähköä saadaan paljon, jolloin tuulivoima itsessään alentaa sähkön hintaa. Kun sähkön hinta on alle 30 euroa, syöttötariffeja maksetaan maksimimäärä eli 53,50 euroa megawattitunnilta.
Energiaviraston mukaan alkuvuonna kovasta tuulesta johtuen koko Suomen tuulivoiman tuotantomäärä oli lähes 40 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.
– Tuulivoimaa kannattaa tuottaa aina, sillä siihen ei kulu polttoainetta. Tästä syystä sitä myös käytetään sähköntuotannon puolella ensimmäiseksi, selittää Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund.
Täten syntyy kaksi toisiaan voimistavaa mekanismia.
– Sähkön hinta putoaa tuulivoiman hyvän saatavuuden myötä. Mutta samalla kun tuulivoimaa on paljon, myös syöttötariffeilla tuettavaa tuulivoimaa on paljon, Lund sanoo.
Vanhat sopimukset sitovat yhä
Syöttötariffit otettiin käyttöön vuonna 2011. Näin ollen vuosia sitten rakennettua tuulivoimaa tuetaan yhä vanhoilla sopimuksilla, vaikka uusi tuulivoima kannattaa jo ilman tukia.
Syöttötariffijärjestelmän tarkoitus on taata sähköntuottajalle ennalta sovittu hinta tuotetusta sähköstä. Syöttötariffimaksut maksetaan verorahoista.
– On syytä muistaa, että syöttötariffimaksut eivät ole harkinnanvaraisia menoja. Kyseessä on valtioita ja yrityksiä oikeudellisesti sitova sopimus, Energiaviraston uusiutuvan energian ryhmän johtaja Pekka Ripatti sanoo.
Tukea maksetaan 12 vuoden ajan siitä, kun oikeus siihen alkaa.
– Vanhan tukimekanismin vaikutukset näkyvät nyt, kun näillä ehdoilla rakennettiin paljon tuulivoimaa. Jo 10 vuotta sitten keskusteltiin, kuinka valtio toimi varsin avokätisesti. Toisaalta tuulivoimaa haluttiin nopeasti, ja runsas tuki oli hyvä houkutin, Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund kertoo.
Viime kädessä syöttötariffimenot jaetaan kuluttajien kesken.
– Siinä mielessä reilut 300 miljoonaa ei ole niin suuri raha, sillä se on suhteellisen pieni summa sähkölaskussa, hän sanoo.
Energiaviraston Pekka Ripatin mukaan kuluttajalle lankeavan summan laskeminen ei ole mustavalkoista.
– Tuulivoiman tukemisen myötä esimerkiksi kuluttajien sähkölasku on pienentynyt tuntuvasti enemmän kuin mitä tukia on maksettu. Sen vuoksi tukien maksaminen ei ole nollasummapeliä, eikä tukisummia ole siksi mielekästä jyvittää sähkön käyttäjille.
Kohti tuetonta tuulivoimaa
Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta vuoden 2017 lopussa. Tällä hetkellä tukea saa Suomessa 125 tuulivoimalaa, joissa voi olla useita tuuliturbiineja voimalaa kohden. Turbiineja on yhteensä noin 750.
Ensimmäiset voimalat putoavat pois tukijärjestelmästä vuonna 2023 ja vuoteen 2030 mennessä tuettavia tuulivoimaloita ei enää ole. Uudet tuulivoimalat ovat tehokkaita, eivätkä tarvitse tukea.
– Vuoden 2011 jälkeen on tapahtunut paljon kehitystä. Uudet tuulivoimalat ovat paremmin suunniteltuja. Ne ovat korkeampia, suurempia ja tehokkaampia, Energiaviraston Pekka Ripatti sanoo
Professori Peter Lundin mukaan 10 vuoden päästä jopa 30 prosenttia pohjoismaisesta sähköstä olisi tuulivoimaa. Nyt määrä on Suomessa hieman alle 10 prosenttia.
Lund uskoo, että juuri syöttötariffijärjestelmä on vauhdittanut tuulivoimaloiden kehitystä Suomessa.
– Runsas tuki johti nopeaan tuulivoiman rakentamiseen. Jos tuki olisi ollut pienempi, tuulivoimaakin olisi nyt ehkä vähemmän käytössä.
Juttua muokattu 12.7. kello 8.57. Korjattu, että ensimmäiset voimalat putoavat pois tukijärjestelmästä vuonna 2023 eivätkä 2013.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Keskustele aiheesta 13.7. kello 23 saakka.
Lue seuraavaksi: