Sisävesiveneilyyn on luvassa uusia tuulia heinäkuun lopulla, kun Päijänteen ja Kymijoen pohjoisosien välillä avautuu uusi veneilyreitti.
Sen mahdollistaa Kimolan kanava, jonka viimeistelytyöt ovat meneillään. Iitin ja Kouvolan alueilla sijaitsevassa kanavassa testataan parhaillaan sulkujen toimintaa.
– Koekäytämme esimerkiksi sulkujen automatiikkaa. Näin varmistumme siitä, että sulut toimivat vesimassoissa oikealla tavalla, kertoo projekti-insinööri Arttu Vasara Väylävirastosta.
Yksi jännityksen aihe uudella reitillä on sinne saapuvien veneilijöiden määrä. Veneilyn suosio on kasvanut selvästi tänä kesänä, ja liikkeellä on myös uusia ja kokemattomia veneilijöitä.
Kimolan kanavalle johtavat vesireitit ovat sen verran haastavia, että alueelle on koulutettu iso määrä vapaaehtoisia järvipelastajia.
Pelastajat harjoittelevat tiiviisti
Kimolan kanavan veneilijöiden avustamisesta viranomaisten lisäksi huolehtii Meripelastusseuraan kuuluva Heinolan järvipelastus ry. Yhdistyksellä on päivystysringissä mukana nelisenkymmentä vapaaehtoista, joista noin parinkymmenen tukikohta sijaitsee reitin Kouvolan järvipelastusasemalla.
Loput Heinolan yhdistyksen vapaaehtoisista päivystävät pääasiassa Kalkkisten kanavan alapuolisilla vesialueilla eli Heinolan ympäristössä Ruotsalaisella ja Konnivedellä.
Uuteen veneilytilanteeseen on valmistauduttu muun muassa hankkimalla toimintaan lisää vapaaehtoisia.
Yksi uusista mukaan lähteneistä on iittiläinen Sanna Karjalainen.
– Auttamisenhalu innosti aloittamaan järvipelastusharrastuksen. Olen ollut pitkään myös vpk:ssa, ja siitä on ollut hyötyä tässä toiminnassa. Esimerkiksi pintapelastus on tuttua jo entuudestaan.
Harjoituksia on riittänyt pitkin viime talvea ja kevättä.
– Keväällä opiskelimme teoriaa verkkoluennoilla, kun korona keskeytti lähiharjoitukset. Niihin on jälleen päästy osallistumaan nyt heinäkuussa, Karjalainen kertoo.
Parin viikon välein pidettävien harjoitusten keskeisiä asioita ovat muun muassa veneilyturvallisuus, veneiden hinaaminen sekä esimerkiksi onnettomuustilanteet, joissa ihminen joudutaan pelastamaan vedestä.
Reitin kapeus ja uppotukit haasteina
Päivystykset Kouvolan järvipelastusasema aloitti Kimolan kanavalle johtavalla reitillä Kymijoella ja Pyhäjärvellä jo viime kesänä.
– Halusimme olla valmiina hyvissä ajoin ennen kuin uudet veneilijät tulevat eikä niin, että olisimme aloittaneet harjoittelun vasta sitten kun kanava avautuu, sanoo Kouvolan järvipelastusasemalla koulutuksia pitävä Saku Tauriainen.
Kimolan kanavan alapuolista osuutta hän pitää veneilijän kannalta hyvin viitoitettuna ja selkeänä kulkea.
Haastetta voivat tuoda reitin loppupuolella Kymijoen virtaukset. Lisäksi Tauriainen muistuttaa aika ajoin esiin putkahtavista menneiden vuosikymmenten puunuiton merkeistä, jotka on hyvä pitää mielesssä.
– Uppotukkeja olemme silloin tällöin joutuneet hinaamaan pois väyliltä, vaikka ne harvinaisia ovatkin.
Kouvolan järvipelastusaseman emoyhdistyksen, Heinolan järvipelastajat -yhdistyksen, puheenjohtaja Sami Salomaa vinkkaa lisäksi viiden ja puolen kilometrin mittaisen kanavan yhdestä ominaispiirteestä.
– Kanava on erittäin kapea. On selvää, että se hidastaa liikkumista.
Siirtyykö suurin ryntäys kanavalle ensi kesään?
Kimolan kanavaa käyttävien veneilijöiden määrää voi toistaiseksi luonnollisesti vain arvailla.
Joitain ennusmerkkejä vilkkaasta liikenteestä on kuitenkin ilmassa. Esimerkiksi veneiden ensirekisteröinti (siirryt toiseen palveluun) on koko maassa kasvanut tänä vuonna selvästi.
Kimolan kanavan lähiseudulla Päijät-Hämeessä ja Kymenlaaksossa veneitä rekisteröitiin tammi-kesäkuun aikana runsaat 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suurin osa ensirekisteröinneistä oli moottoriveneitä.
Kesäkuussa ilmestynyttä Kimola-Pyhäjärvi-alueen veneilykarttaa puolestaan on myyty parisataa kappaletta.
– Sitä on tilattu lähiseudun lisäksi Päijänteelle ja Helsinkiin, kertoo kartan julkaisseen Kuusankosken veneilyseuran puheenjohtaja Pekka Reponen.
Kimolan kanavan vaikutusalueella vapaaehtoisten järvipelastajien on ollut pakko varautua vilkastuvaan liikenteeseen.
– Kanava on uusi ja ihmeellinen, vastaavaa ei ole muualla Suomessa. Siihen olemme asennoituneet, että veneliikenne kasvaa huomattavasti, sanoo Sami Salomaa.
Kouvolan järvipelastusaseman Saku Tauriainen arvioi, että kanavan viivästynyt aukeaminen vasta kesälomakauden loppupuolella vaikuttaa myös ensi kesään.
– Voi olla, että todellinen ryntäys uudelle reitille tulee vasta silloin.
Kimolan kanavan rakennustyöt alkoivat kesällä 2018. Veneilykäyttöön muutettava kanava toimi alunperin puunuittoväylänä Päijänteeltä Kymijoen varren tehtaisiin. Kanavan erikoisuus on 70 metriä pitkä tunneli.
Kanava piti avata alunperin kesäkuun alussa, mutta sulkuporteissa ilmenneiden vikojen takia avaaminen lykkääntyi. Lopullinen aikataulu varmistuu aikaisintaan viikkoa ennen avaamista eli mahdollisesti jo lähipäivinä.