Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

"Jos kuski kaahailee, ajaa hitaasti tai tekee ajovirheitä, epäilys herää" – erityisesti nuorten ajelu huumeissa huolettaa poliisia

Esimerkiksi Lounais-Suomessa nuoria huumekuskeja on jäänyt kiinni lähes puolet enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Poliisi tekee pikahuumetestejä tien päällä
Minna Rosvall
Avaa Yle-sovelluksessa

Lounais-Suomen poliisi pysäytti viime viikonloppuna henkilöauton Turun lähellä Kaarinassa.

Kuljettajalle tehty huumepikatesti antoi positiivisen tuloksen eikä kuljettajalla ollut voimassa olevaa ajokorttia. Tämä oli 38. kerta, kun hän ajoi ilman ajokorttia. Autosta löytyi vähäinen määrä amfetamiinia. Asiaa tutkitaan muun muassa huumausaineen käyttörikoksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Tämä on yksi esimerkki huumeiden vuoksi kiinni otetusta henkilöstä.

Huumausaineiden vaikutuksen alaisena tavattuja kuljettajia on Lounais-Suomen poliisin toiminta-alueella tavattu vuoden 2020 aikana yli 600. Se on yli 200 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Ylikomisario Stephan Sundqvist Turun pääpoliisiaseman edessä.
Ylikomisario Stephan Sundqvist on huolestunut nuorten huumekuskien suuresta määrästä. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Poliisi on huolestunut varsinkin alle 25-vuotiaiden suuresta määrästä. Heitä on jäänyt kiinni kuluvana vuonna jo lähes 180 ja kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan on noin 80 prosenttia.

Valvonta- ja hälytystoimintasektorin johtaja, ylikomisario Stephan Sundqvist Lounais-Suomen poliisista kertoo, että yksittäistä syytä synkkään kehitykseen on vaikea löytää.

– Positiivista on, että nuoret eivät käytä samalla tavalla alkoholia. Mutta olemme huolissamme huumausaineiden käyttämisestä yleensä ja siitä, että mennään autonrattiin huumeiden ja/tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena, kertoo Sundqvist.

Huumekuski voi tulla vastaan keskellä päivää

Tavallisimmin poliisi tavoittaa huumeissa ajavan aamuyöllä. Huumekuski voi silti osua poliisin ratsiaan tai kohdata kenet vain muista autoilijoista myös keskellä kirkasta päivää.

Ajelu päihtyneenä on osalle arkipäivää. Ylikomisario Stephan Sundqvist kertoo, että tapa liittyy huumeidenkäyttöön.

– Valitettavasti huumausaineiden käytön kynnys on alentunut. Se huomataan varsinkin niin sanottujen mietojen huumeiden kohdalla ja tämä näkyy myös rattijuopumustilastoissa, kertoo Sundqvist.

Poliisi tekee huumepikatestiä auton kuljettajalle.
Vanhempi konstaapeli Joonas Baarman tekee huumepikatestiä kuljettajalle. Kuva: Minna Rosvall / Yle
Poliisin käyttämä pikahuumetesti.
Pikatesti näyttää mahdollisen huumausaineen noin viidessä minuutissa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Poliisi pystyy poimimaan huumekuskeja liikennevirrasta melko helposti.

– Poliisi tuntee asiakkaansa melko hyvin. Välillä tunnistamme kuljettajia ja tiedämme, että he ovat aiemminkin syyllistyneet vastaaviin rikoksiin. Jos kuski kaahailee, ajaa hitaasti tai tekee ajovirheitä, epäilys herää.

Huumekuskeja saadaan kiinni myös onnettomuuksien yhteydessä ja ilmiantojen ansiosta.

Poliisi tekee huumausainepikatestin tarvittaessa tien päällä. Kuljettajan sylkeä kerätään pieneen muovikoteloon.

– Meillä on omat pikatesterit huumeita varten. Ne ovat kohtuullisen luotettavia, kun testataan yleisimpiä huumaus- ja lääkeaineita.

Kesäliikennettä Turussa.
Huumekuski voi tulla vastaan vaikka keskellä päivää. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Pääkaupunkiseudulla jo aiemmin paljon huumekuskeja

Ylikomisario Stephan Sundqvistin mukaan valtakunnallisesti Lounais-Suomi lähestyy tapausten määrässä muuta Suomea.

Koko maassa huumeet olivat osallisina yli 55 prosentissa epäillyistä rattijuopumustapauksista tammi–huhtikuussa.

– Esimerkiksi Helsingissä niin sanottujen huumerattien osuus on selvästi ylittänyt alkoholirattien määrän. Lounais-Suomessa ja Varsinais-Suomessa on vasta nyt yhtä paljon huume- kuin alkoholiratteja, kertoo ylikomisario Stephan Sundqvist.

Hän pohtii, että huumekuskien lisääntyminen saattaa johtua myös valvonnan lisääntymisestä.

– Turussa on aina ollut paljon huumausaineiden käyttäjiä, vähintään yhtä paljon kuin Tampereella. Silti tilanne ei ole niin paha kuin pääkaupunkiseudulla. Mutta mittaavatko tilastot ilmiötä vai poliisin toimintaa? On tietysti mahdollista, että osaamme tunnistaa aiempaa paremmin huumekuskeja, kertoo Sundqvist.

Vanhempi konstaapeli Joonas Baarman katsoo, kun poliisiauto ajaa hälytykseen.
Vanhempi konstaapeli Joonas Baarman katsoo, kun toinen partio sai nopean lähdön. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Ovatko poliisin resurssit riittävät?

Poliisin resurssit ovat jatkuva puheenaihe. 9. heinäkuuta poliisin toimintavalmiusaikatavoitteita pohtinut poliisihallituksen asettama työryhmä luovutti mietinönsä sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr.).

Työryhmä haluaa, että poliisien käsiä vapautettaisiin jatkossa tietyistä töistä, jotka vievät poliisin työaikaa. Työryhmä esittää, että vankien ja muiden kiinniotettujen kuljetuksia hoitamaan perustetaan erillinen kuljetustoiminto. Myös käräjävartiointi halutaan poliisista erilliseksi.

Ylikomisario Stephan Sundqvist pohtii, että poliisilla on resursseja juuri sen verran kuin eduskunta niitä antaa. Huumekuskien määrä on suoraan verrannollinen valvonnan määrään.

– He tulevat harvemmin ilmoittautumaan itse poliisiasemalle, että ajoinpa humalassa. Mitä enemmän meillä on resursseja, sitä enemmän saamme heitä kiinni..

Sundqvist painottaa vielä, ettei halua liioitella huumeissa ajamista. Huumekuskeja on ollut vuosia, mutta erityisen huolestunut hän on nuorten kiinnijääneiden suuresta määrästä.

– Toisaalta puhtaasti alkoholirattijuopumusten määrä on ollut pienoisessa laskussa viime vuodet.

Lue lisää:

Työryhmän esitys poliisin tavoiteajoista: Lyhimmillään aika olisi suurissa kaupungeissa 11 minuuttia ja pisimmillään maaseudulla 55 minuuttia

Kiinni jääminen voi yllättää viihdekäyttäjän – "Yhden kannabissätkän polttaminen näkyy verenkierrossa jopa 10 tuntia"

Suosittelemme sinulle