Suomessa löydettiin tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana 908 euroseteliväärennöstä. Määrä on suunnilleen kaksinkertainen vuoden 2019 vastaavaan aikaan verrattuna.
– Väärennettyjä seteleitä on liikkunut Suomessa alkuvuonna tavallista enemmän. Erityisesti heikkolaatuisia, niin kutsuttuja elokuva- ja matkamuistoseteleitä, on pystytty käyttämään maksuvälineenä, seteliasiantuntija Olli Vehmas Suomen Pankista sanoo tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).
Vehmaksen mukaan nämä setelit on kuitenkin helppo tunnistaa vääriksi, sillä niissä ei ole turvatekijöitä.
Suomessa kierrossa olleiden setelien joukosta löydettiin eniten 20 euron väärennöksiä, niitä oli yhteensä 384. Seuraavaksi eniten oli 10 euron väärennöksiä eli 290, ja 50 euron väärennöksiä oli 163.
Väärennöksiä ehkäistään uudella eurosetelisarjalla. Setelien turvatekijöissä on käytetty uusinta tekniikkaa, jonka ansiosta seteleitä on entistäkin vaikeampi väärentää.
Euroseteleissä on useita turvatekijöitä, joiden avulla setelin aitouden voi tarkastaa. Tarkastuksessa voi käyttää yksinkertaisia testejä: tunnustele setelin painatusta, katso seteliä valoa vasten ja kallistele seteliä.
Jos on epävarma yksittäisen setelin aitoudesta, väärennökseksi epäilemäänsä seteliä kannattaa verrata sellaiseen, jonka tietää olevan aito. Ohjeita ja oppaita setelin aitouden tarkastamiseen on Suomen Pankin verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun).
Lue myös:
Suomesta löytyi alkuvuonna yli 400 väärennettyä euroseteliä
Väärää rahaa: Vältä tunnustelemalla, katsomalla ja kääntelemällä