Koronakevät ei näytä horjuttaneen asuntoihin sijoittavien tai säästävien suomalaisten uskoa tulevaan. Pankkikonsernit Nordea ja OP kertovat, että sijoitusasuntolainoja on koronatilanteesta huolimatta myönnetty alkuvuonna enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa.
– Ensimmäisellä vuosineljänneksellä oltiin kolmanneksen kasvussa, jälkimmäiselläkin kasvua oli noin 10 prosenttia, kuvailee Nordea Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
– Koronan kiivaimpien kuukausien jälkeen ollaan palattu sijoitusasuntomarkkinoilla ainakin hakemusten perusteella takaisin normaaliin. Jos verrataan viime vuoteen, ollaan hieman edellä sijoituslainojen myynnissä, kertoo OP:n asuntorahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie.
Kasvun jatkuminen saa vahvistusta Hypo-pankin koostamasta tilastosta. Tilastoja selvittänyt Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus katsoo, että lainoja ovat ottaneet varsinkin sellaiset sijoittajat, joilla sijoitusasuntolainaa on ollut jo aiemmin.
– Näyttää tapahtuneen sellainen mielenkiintoinen ilmiö, että asuntosijoittajien määrän kasvu on melkein pysähtynyt. Ne asuntosijoittajat, jotka toimivat, ovat lisänneet sijoitusasuntojen määrää, eli asuntosijoittaminen on keskittynyt jo olemassa oleville sijoittajille, Brotherus kertoo.
Nordean havainnot sen omista asiakkaistaan ovat erisuuntaisia. Pankkikonserni tiedotti kesäkuussa (siirryt toiseen palveluun), että tänä vuonna lähestytään tilannetta, jossa ensikertalaisia sijoittajia on jo yhtä paljon kuin aktiivisia sijoittajia.
Suosion kasvu tasaantunut
Vaikka sijoitusasuntolainoja on otettu viime vuotta vilkkaammin, huippuvuoteen 2017 ei ainakaan OP:n arvion mukaan ylletä.
Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdepäällikkö Ville Valkonen luonnehtii, että asuntosijoittamisen suosion nousu on tasaantumassa.
Kiinnostus asuntosijoittamiseen on näkynyt edelleen esimerkiksi järjestön jäsenmäärän kasvuna.
Vuokranantajien markkinakatsauksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuokra-asuntojen kysyntä on ollut jopa ennätysvahvaa tänä kesänä. Suomessa on arviolta noin 300 000 yksityisten vuokranantajien vuokraamaa asuntoa.
Suosituimmat sijoitusasunnot alkavat olla kalliita
Asuntosijoittamisen aloittamista voivat jarruttaa suosituimpien asuntojen korkealle kiivenneet hinnat, vaikka säästöjä olisikin sijoittamiseen kertynyt.
Pieni yksiö keskeisellä paikalla kasvukeskuskaupungissa on ollut perinteisesti hyväksi koettu asuntosijoittamisen kohde.
Kysyntä tällaisista asunnoista on ollut viime vuodet vilkasta, ja hinnat ovat nousseet (siirryt toiseen palveluun). Vaikka vuokrat ovat vuokralaisten harmiksi nekin nousseet, ovat vuokratuotot suosituilla paikoilla silti laskeneet.
– Asuntosijoittamisen buumi on johtanut siihen, että kaikista turvallisimmissa paikoissa, eli pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja muutamilla muilla yliopistopaikkakunnilla, asuntosijoittamisesta saatava vuokratuotto on painunut hyvinkin matalaksi, toteaa Hypon Brotherus.
Käytännössä tämä näkyy niin, että käteen jäävä vuokratulo ei riitä kattamaan asunnon kuluja ja lainan lyhennystä, kun asunnon hankintahinta on korkea. Tilanne muuttuu, jos asunnon voi ostaa vain vähällä lainalla tai ottamatta lainaa ollenkaan, mutta harvalla on niin paksua lompakkoa.
Pellervon taloustutkimuksen PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen katsoo, että näiden suosituimpien sijaintien asuntojen voi jo sanoa olevan kalliita.
– En silti lähtisi veikkaamaan, mikä on se ylin piste hinnoissa pitkällä aikavälillä. Asuntomarkkinat ovat suhteellisen hyvin tasapainossa, ei ole syntynyt hintakuplia. Hinnat ovat kovia, mutta se kertoo myös siitä, että ihmiset haluavat muuttaa näille alueille, Keskinen sanoo.
PTT:n talvella julkaistussa ennusteessa (siirryt toiseen palveluun) asuntosijoittamisen kuvaillaan olevan edelleen houkutteleva sijoitusmuoto. Kehityksen voidaan odottaa laantuvan vasta, kun korot kääntyvät nousuun ja vuokratuottojen kasvu hidastuu, ennusteessa katsotaan.
Keskeisen sijainnin uskotaan pienentävän riskejä
Myös Nordean Pajala katsoo, että tuotto-odotukset asuntosijoittamisessa ovat maltillistuneet.
– Tällä hetkellä puhutaan 3–4 prosentin tuotto-odotuksesta.
Pajalan mukaan sijainti on monelle merkittävin kriteeri asunnon hankinnassa. Helppoja tuottoja ei ole tarjolla.
– Jos vuokralaista ei ole, silloin on melkein se ja sama, onko asunto miten hinnoiteltu. On oivallettu, että ilman vuokralaista kassavirta jää ohueksi. Tämäntyyppinen riskitietoisuus on kasvanut, Pajala katsoo.
OP:n Christien mukaan sijoittajat hakevat edelleen asuntoja myös kasvukaupunkien ydinalueilta.
– Niissä on vähän kovemmat vuokrat ja löytyy helposti vuokralaisia. Monet miettivät myös asunnon arvon nousua, eli ajatellaan keskustan hyvällä paikalla olevan asunnon arvon säilyvän, tai pitemmällä aikavälillä nousevan.
Kaikki muistuttavat, että asuntosijoittajat ovat kirjava joukko, ja yleistyksiä on siksi vaikea tehdä. Moni ajattelee asuntoa pitkäaikaissäästämisenä, ja tarvittaessa vuokraus voi vaihtua omaan tai lähipiirin asumiseen.
Koronakriisi laittoi asuntosijoittajat testiin
Hypon Brotherus katsoo koronakriisin tuoneen asuntosijoittajille ensimmäisen testitilanteen sitten yli kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin.
– Nähtiin yli kymmenen vuotta ainoastaan nousevia vuokria, korkeaa vuokrattavuutta ja nousevia asuntojen hintoja kasvukeskuksissa. Nyt koronakriisi on tuonut tähän töyssyn, Brotherus sanoo.
Vaikka korona ei näytä asuntojen tai vuokrien hintoja juuri heilauttaneen, yhden asuntosijoittajaryhmän se vei vaikeuksiin.
– Väliaikaisvuokraukseen eli Airbnb-markkinaan luottaneet ovat joutuneet ongelmiin. Se markkina on tällä hetkellä täysin kiinni, kun turisteja ei nimeksikään, eikä juuri työkomennuksella oleviakaan, Brotherus sanoo.
Tiiviisti seurattavaksi ilmiöksi asuntomarkkinoilla niin Brotherus kuin PTT:n Keskinen mainitsevat taloyhtiölainat, jotka ovat olleet esillä viime vuosina.
Taloyhtiölainat eivät ole mukana tämän jutun alkupuolella olevassa grafiikassa. Jos nekin lasketaan, kotitalouksien sijoitusasuntolainat nousevat jo pitkälle yli kymmeneen miljardiin euroon, Brotherus arvioi.
Lue lisää