Hyppää sisältöön

Jälkihien asiantuntijat skeptisiä suurtapahtumien järjestämisestä: "Epäilen, että tässä saattaa jäädä kahdet olympialaiset kisaamatta"

Jälkihiessä puitiin Formula ykkösiä, urheilutapahtumien järjestämistä ja urheilijoiden sosiaalisen median käyttöä. Katso maanantaiaamun keskustelu jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Emma Hyyppä

Urheiluasiantuntijat Kaj Kunnas, Jaakko Parkkinen ja Juha Kanerva arvelivat Ylen aamun Jälkihiki-ohjelmassa, että suurten urheilutapahtumien järjestäminen saattaa olla mahdotonta vielä ensi kesänäkin.

Tokion olympialaisten oli määrä alkaa tämän viikon torstaina, mutta koronapandemian vuoksi niitä lykättiin maaliskuussa vuodella eteenpäin.

– Jos teen sivistyneen veikkauksen, ei tarvitse ensi kesänäkään mennä Tokioon. Kyllähän tämä maailmanlaajuinen pandemiatilanne on sellainen, että ihmeitä pitää tapahtua. Japanin kisaorganisaatiossa on aika vahvoja varauksia siihen, että päästäänkö kisaamaan, Parkkinen sanoi.

Kunnas muistuttaa, että Tokion olympialaisten siirtymisen vuoksi kesä- ja talviolympialaiset järjestetään vain puolen vuoden päässä toisistaan – siis jos järjestäminen on edes mahdollista.

– Tokiosta on puoli vuotta Pekingiin, jossa on talviolympialaiset helmikuussa 2022. Kun USA ja Kiina ovat poliittisesti ristiriidassa, niin epäilen, että tässä saattaa jäädä kahdet olympialaiset kisaamatta, Kunnas totesi.

Asiantuntijaraati keskusteli myös jalkapallon miesten EM-kisojen järjestämisestä. Ensimmäistä kertaa mukana oleva Suomi voisi Kunnaksen mukaan jopa hyötyä siitä, että EM-ottelut pelattaisiin ensi kesänä tyhjille katsomoille.

Suomi pelaa alkulohkon avausottelunsa Tanskaa vastaan Kööpenhaminassa ja myöhemmin Venäjää vastaan Pietarissa.

– Jos Pietarissa on 80 000 katsojaa, niistä 75 000 on venäläisiä tai jonkun muun maalaista ja loput 5 000 suomalaisia, Kunnas sanoi.

Lopuksi toimittajat puivat urheilijoiden sosiaalisen median käyttöä ja näkyvyyden tärkeyttä tukijoiden saamisen kannalta. Aihe nousi esille viime viikolla, kun pikajuoksija Samuli Samuelsson kertoi, ettei hänen lähestymänsä yritys halunnut alkaa sponsoroida häntä, koska hänellä ei ollut riittävää määrää seuraajia yhteisöpalvelu Instagramissa.

Sosiaalisella medialla on yhä suurempi rooli tukijoiden hankinnassa, vaikka tuloksillakin on merkitystä.

– Samuelsson, vaikka hän on Suomen nopein mies, hän ei ole Usain Bolt: sellainen supertähti, jonka pelkkä olemus toisi sellaisen fiiliksen, tai että tulokset olisivat jostain ulkoavaruudesta, että sillä pystyttäisiin myymään, Parkkinen muistutti.

Katso koko keskustelu jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Lue myös:

Facebook-ryhmä Naistenhuone halusi pelastaa Suomen nopeimman miehen – Samuli Samuelssonin seuraajamäärät lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun ja yhteistyöehdotuksia tuli kymmeniä

"Tässä voidaan vielä nähdä ennätysten lisäksi monenlaista tunteiden kuohuntaa" – pika-aitureiden kesän ensimmäistä kohtaamista puitiin Jälkihiessä

Urheiluasiantuntijat ihastelivat Pullin SE-kuntoa – "Lisää on vielä tulossa"

"Urheilijoiden ulostulojen merkitys on iso" – Yhdysvaltain mielenosoitukset puhuttivat Jälkihiessä

Suosittelemme sinulle