Jyväskylän yliopistolla on 4 200 neliömetriä varastotilaa jylhän Kanavuoren uumeniin kaivetuissa luolissa.
Pomminkestäviin tiloihin on tallennettu koko yliopiston aineellinen kulttuuriperintö: tiedemuseon kokoelmat, luonnontieteellisiä ja kulttuurihistoriallisia kokoelmia, yliopiston laaja arkisto ja massiiviset kirjakokoelmat.
136-metrinen luola on täynnä hyllyjä. Niitä ihmetellessä korviin kantautuu ilmiselviä laukausten ääniä. Naapuriluolassa on ampumarata.
– Kallioluola soveltuu hyvin yliopiston käyttöön, koska kosteus ja lämpö pysyvät hyvin vakiona. On ollut hienoa saada arvokas aineisto tänne säilytykseen, sanoo varajohtaja Pirjo Vuorinen Avoimen tiedon keskuksesta. Sillä nimellä Jyväskylän yliopiston aineellisen kulttuuriperinnön kokoelmat nyt tunnetaan.
Luolan kiskoilla siirrettäviin hyllyihin on varastoitu kirjoja ja lehtiä yhteensä 25 hyllykilometriä. Vain vajaa viisi kilometriä palautuu remontoitavaan Jyväskylän yliopiston kirjastoon kirjastoon, sillä fyysisten kirjojen määrä kutistuu vauhdilla aineistojen digitalisoituessa.
– Täältä luolasta ne on helppo tilata digitaalisesti verkossa. Toimitamme tilauksen vuorokauden sisällä kampuksen kirjastoon, Vuorinen sanoo.
Kanavuoren luolat jäävät kirjaston vapaakappalekokoelman sijoituspaikaksi. Vapaakappalekirjastoja on Suomessa yhteensä kuusi. Niihin toimitetaan kaikki Suomessa julkaistavat kirjat, aikakauslehdet, sarjat, nuotit ja kartat.
Esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa julkaistiin liki 9 000 kirjaa, joista kolmasosa oli kaunokirjallisuutta
"Keltainen kirjasto" hätkähdytti
Jyväskylässä on ollut akateeminen kirjasto lähes 160 vuoden ajan. Seminaarin kirjasto perustettiin jo 1860-luvulla ja tieteellinen kirjasto vuonna 1912.
Nykyinen yliopiston pääkirjasto on Arto Sipisen suunnittelema. Vuonna 1972 avattu moderni kirjasto herätti aikanaan kohua vanhoista kirjastoista poikkeavalla vähemmän arvokkaalla tyylillään.
Valmistuessaan rakennus oli lukusalipaikoilla laskettuna Pohjoismaiden suurin tieteellinen kirjasto.
Uutta olivat ryhmätyötilat ja kirjavarastojen sijoittaminen suuriin lukusaleihin asiakkaiden ulottuville. Kirjaston rohkeassa sisustuksessa toistuivat keltainen, sininen, musta ja valkoinen.
Keväällä 1976 moderni kirjasto sai arvovieraita, kun Englannin kuningatar Elisabeth ja tasavallan presidentti Urho Kekkonen seurueineen piipahtivat "keltaisessa kirjastossa".
Evakkoon entiseen patruunatehtaaseen
Kirjastorakennuksen peruskorjaus alkoi kesällä 2019 ja valmistuu elokuussa 2021.
Ennen peruskorjausta kirjasto tyhjennettiin ja osa kirjoista siirrettiin yliopiston muihin kirjastoihin. Valtaosa kirjoista evakuoitiin kokoelmakeskukseen puolustusvoimilta vapautuneeseen luolastoon.
Luolien rakentaminen alkoi sota-aikaan 1939. Yli satametrisiä luolia kaivettiin kolmeen kerrokseen 30 metriä paksun graniittikerroksen alle. Luolissa toimi Valtion patruunatehdas, ja niissä tuotettiin miljoonia patruunoita vuodessa muun muassa Suomi-konepistooleihin.
Patruunatuotannon jälkeen luolissa on ollut ensin asevarikko ja sen jälkeen suojeluvarikko.
Yli 13 000 neliömetrin luolat luolat ovat nykyään yksityisessä omistuksessa. Ne on remontoitu pääasiassa vuokrattaviksi turvatiloiksi.
Kirjaston 1970-luvun tyyli säilyy
Yliopiston kirjastorakennuksen mittavassa peruskorjauksessa jää vanhasta jäljelle vain runko ja sisällä sini-kelta-musta-valkoinen väritys, tosin uusilla materiaaleilla ja rakenteilla.
– Kyseessä ei varsinaisesti ole suojeltu talo, mutta se on suojelualueella. Siksi rakennuksen säilyttäminen on tärkeää. Värimaailma säilyy, joten se on jatkossakin keltainen kirjasto, sanoo Avoimen tiedon keskuksen johtaja Ari Muhonen.
– Kuinka moni muistaa, että kirjastokalusteiden mustavalkoisen kankaan nimi on Jyväskylän kesä, Pirjo Vuorinen lisää.
Uudistettu rakennus avautuu elokuussa 2021 erilaisena kirjastona kuin ennen. Suurin muutos sisällä on kahden kellarikerroksen ottaminen aktiivikäyttöön. Kerroksissa aiemmin varastoidut kirjat jäävät Kanavuoren luoliin.
Yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen kuvaa tulevaa rakennusta yliopiston eläväksi näyteikkunaksi, portiksi vilkkaalle kampusalueelle.
– Kellariin tulee ajanmukaiset työskentelytilat opiskelijoille ja tutkijoille. Jatkossa itse kirjat jäävät entistä pienempään rooliin, kun ne sijoitetaan kokonaan kellarikerroksen asiakastiloihin, kertoo varajohtaja Pirjo Vuorinen.
Ykköskerrokseen tulee perinteinen yliopiston kirjaston kahvio, uudenlainen sadan neliön näyttely- ja tapahtumatila ja iso lounasravintola opiskelijoille. Ylemmät kerrokset saadaan opetus- ja tutkimuskäyttöön opiskelijoille, tutkijoille ja kaupunkilaisille.
– Lähtökohta on, että rakennus vetää kaupunkilaisia, avaa yliopiston toimintaa keskisuomalaisille ja saa ihmiset myös itse osallistumaan kansalaistieteeseen, johtaja Ari Muhonen linjaa.
Avointa tutkimustietoa kaikille
Muhosen mukaan tieteen avoimuus kasvaa koko ajan ja tutkimustulokset tulevat olemaan kaikkien saatavilla digitaalisessa muodossa. Kehitystä kuvaa parhaiten hankintamäärärahojen käyttö. Jo yli 90 prosenttia kirjaston määrärahoista käytetään sähköisten aineistojen hankintaan.
– Talossa järjestetään näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia, kerrotaan mitä yliopisto tekee ja minkälaisia tuloksia se saa tieteessä. Näin saadaan yliopiston ja kaupunkilaisten yhteistyö uudelle tasolle, Muhonen lupaa.
Jyväskylän yliopistossa tutkimusasiakirjoista on jo yli 80 prosenttia avoimesti kaikkien saatavilla. Luku on maailman kärkeä, ja kirjasto lupaa olla kehityksen kärjessä tieteellisen tutkimustiedon vapaassa käytössä.
– Seuraavaksi avaamme tutkimusdataa kaikkien käytettäväksi. Yhteistyötä tehdään Euroopan tasolla ja maailmanluokan yliopistojen kanssa, sanoo Muhonen.
Rakennuksen käyttötarkoituksen monipuolistuessa yliopisto järjestää syksyllä avoimen nimikilpailun löytääkseen talolle osuvamman nimen.