Monet maailman suurimmista muotimerkeistä saattavat toimillaan vaikuttaa välillisesti siihen, että Kiinan Xinjiangissa ihmisiä joutuu pakkotyöhön ja tapahtuu ihmisoikeusrikkomuksia, sanoo yli 180:en ihmisoikeusjärjestön koalitio. Asiasta ovat uutisoineet muun muassa The Guardian ja BBC.
Koalitio vaatii vaateteollisuudelta toimia. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan yritykset voivat varmistaa, että ne eivät tue Kiinan toimia Xinjiangissa vain lopettamalla hankinnat uiguurialueilta.
Maailmanlaajuisesti noin joka viides myyty puuvillavaate tai -tuote sisältää puuvillaa tai lankaa, joka on peräisin Xinjiangin alueelta Luoteis-Kiinasta, arvioidaan ihmisoikeusjärjestöjen koalition tiedotteessa.
Tiedotteen mukaan valtaosa, noin 84 prosenttia kiinalaisesta puuvillasta tulee maan uiguurialueelta.
Uiguurien asema ja työolot Kiinassa ovat olleet esillä aiemminkin. Maaliskuussa australialainen ajatushautomo kertoi, että Kiina on siirtänyt kymmeniä tuhansia uiguurimuslimeita tehtaisiin eri puolille maata pakkotyötä muistuttaviin olosuhteisiin.
Osassa tehtaista valmistetaan raportin mukaan tunnettujen kansainvälisten brändien, esimerkiksi Applen ja Niken, tuotteita tai niiden osia.
Yli miljoona uiguuria ”uudelleenkoulutusleireillä”
Arviolta miljoona etnistä uiguuria ja muiden vähemmistöryhmien jäseniä on kerätty vankileirimäisiin olosuhteisiin Xinjiangiin niin sanotuille uudelleenkoulutusleireille, jossa heidät pyritään käännyttämään pois uskonnostaan ja kulttuuristaan.
Leirien asukkaita on pakotettu työharjoitteluun, ja osa työskentelee sen jälkeen tehtaissa nimellistä tai olematonta palkkaa vastaan.
Kiina on puolestaan kuvannut leirejä ammatillisen koulutuksen keskuksiksi. Se on kiistänyt vähemmistön huonon kohtelun.
Ihmisoikeusrikkovia tutkivien tahojen työssä oleellista on se, että työntekijöitä voitaisiin jututtaa työoloista. Kiinan Xinjiangissa tämä ei ole mahdollista, sillä ihmiset pelkäävät seurauksia, ihmisoikeusjärjestön julkilausumassa todetaan.
Laaja vyyhti
Kiina on maailman suurin puuvillan tuottajamaa. Xinjiangissa tuotettua lankaa käytetään laajalti vaateteollisuuden tärkeissä alkutuottajamaissa kuten Bangladeshissa, Kambodžassa ja Vietnamissa.
Xinjiangilaista puuvillaa käytetään myös kodin- ja kalustetekstiileissä.
Washingtonista käsin toimivan ihmisoikeusjärjestö Uyghur Human Rights Projectin edustajan Peter Irwinin mukaan lukuisat brändit ovat tienneet uiguurien hyväksikäytöstä jo ennen julkilausuman julkaisemista.
– Ne (brändit) eivät lopeta epäeettisiä hankintakäytäntöjään, ellei niitä uhkaa todellinen maineeseen liittyvä riski ja mahdollisuus siihen, että kuluttajat lopettavat niiden tuotteiden ostamisen, Irwin sanoo The New York Times -lehden mukaan.
Lukuisat yhdysvaltalaismediat ovat The New York Timesin mukaan löytäneet todisteita kytköksistä suurten muotimerkkien, kuten esimerkiksi Adidaksen, Lacosten ja H&M:n tuotantoketjujen ja uiguurien pidätyskeskusten välillä.
Lue myös:
Trump vahvisti: Yhdysvalloilta pakotteita Kiinalle uiguurien sorrosta