Jos Suomessa koronatilanne pahenee ja ihmisten elämää joudutaan rajoittamaan uudelleen, se on kaikista vaikeinta nuorille. Tämä selviää Taloustutkimuksen kyselystä.
Kyselyn mukaan 18–24-vuotiaista noin kahdeksan prosenttia on sitä mieltä, että uudet koronarajoitukset tuntuisivat jopa ylivoimaisilta. Yli 40 prosenttia nuorista ajattelee, että sopeutuisi rajoituksiin hyvin, mutta se tuntuisi vaikealta.
Yksi nuori aikuinen on 26-vuotias Benjamin Molini. Helsingissä asuva Molini jäi maaliskuussa etätöihin, linnoittautui kotiinsa yhdessä kissansa kanssa. Aluksi Molini suhtautui rajoituksiin ja eristykseen lähinnä ihmetellen.
Samaan aikaan kotitalossa aloitettiin julkisivuremontti. Ensin rakennuksen ulkoseinä peiteltiin pressun alle, eikä etätöitä tekevä Molini enää nähnyt päivänvaloa.
Sitten alkoi poraus.
Vuoden vaihteessa Molini oli muuttanut eron jälkeen uuteen asuntoon.
Julkisivuremontti ei tullut yllätyksenä: tarkoitus oli, että silloin, kun seiniä porataan ja remontti käy kiivaimmillaan, Molini olisi melulta turvassa työpaikallaan.
Koti on aina ollut Molinille paikka, jossa lähinnä yövytään. Maaliskuussa kotona tuli kuitenkin pysytellä mahdollisimman paljon.
Keväällä jatkuva ulkoseinän poraaminen koetteli kuitenkin Molinin mielenterveyttä ja hermoja.
– Mut pistettiin ympäristöön, joka ei ollut terveellinen millään tapaa. Mun tila alkoi laskemaan, hän kertoo.
Tiskit kasaantuivat, siivoaminen jäi. Päivät ja yöt sekoittuivat keskenään yhdeksi mössöksi, unirytmi meni sekaisin.
– Huomasin eristäytymisen ensimmäiset vaikutukset viikon tai kahden jälkeen. Sellaista yleistä ahdistusta, värit haalistuivat, nukuin huonosti.
Ensimmäisen kuukauden aikana Molini kävi muutaman kerran kaupassa, kävelylläkin silloin tällöin.
Hän ei nähnyt kolmeen, neljään viikkoon ketään. Siihen hän ei aio enää suostua.
Edes ystävä hädässä
Samalla, kun toimistojen ovet laitettiin keväällä säppiin, suomalaisia suositeltiin välttämään myös lähikontakteja. Riskiryhmäläisten suositeltiin pysymään karanteenia vastaavissa oloissa. Tarpeettomia tapaamisia tuli välttää – varsinkin riskiryhmäläisten, joihin Molinikin lukeutuu.
Molini otti neuvosta vaarin ja pysytteli kotona neljän seinän sisällä, julkisivuremontin hupun alla ja päivänvalolta piilossa.
– Sanottiin, että riskiryhmäläisten täytyy pitää kunnon karanteeni, mitään ei saa tehdä. Se oli rankkaa itselleni.
Epätietoisuutta lisäsi se, ettei Molinille oikein koskaan selvinnyt, kuinka suuressa vaarassa hänen terveytensä oikeastaan oli.
– Olenko mä astmaatikkona yhtä suuressa vaarassa kuin 90-vuotiaat? Sitä tietoa ei ollut. Oletin, että olen hengenvaarassa.
Jälkikäteen Molini miettii, kuinka monelta murheelta olisi välttynyt, jos lähimpiä ystäviä olisi saanut tavata.
– Mulla on tosi läheisiä ystäviä pari kolme. Jos niitä olisi saanut nähdä, se olisi tehnyt tästä tilanteesta paljon helpomman.
- Molini oli mukana Sami Kieksin ohjaamassa Toimettomat-sarjassa, jossa Molinin ja muutaman muun nuoren elämää seurattiin koronakevään aikana. Dokumenttisarja on nähtävissä Yle Areenassa.
Mielenterveysongelmat lisääntyivät
Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään. Kriisipuhelimeen tuli kevään aikana ennätysmäärä soittoja, ja terapialähetteiden määrä on myös kasvanut. Mielenterveysongelmien määrä kasvoi Suomessa jo ennen koronapandemiaa.
Benjamin Molini on kamppaillut mielenterveysongelmien kanssa ala-asteelta asti. Masennus todettiin yläasteella, ja edelleen sairaus saattaa vaikeiden tilanteiden seurauksena puskea päälle. Kuten vaikkapa keväällä kävi.
Molini kritisoi sitä, että suomalaisten mielenterveys jäi rajoituksia asetettaessa täysin toissijaiseksi seikaksi.
– Musta tuntuu, että sitä ei mietitty ollenkaan. Ei mietitty sitä, miten händlätään se, jos ihmiset eivät henkisesti kestäkään sitä.
Poikkeuskevät oli Molinille rankka. Vaikka tilanne Suomessa on tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vakaa, Suomi kuitenkin varautuu pandemian pahenemiseen.
– Mä en tulisi selviämään siitä, jos joutuisin samalla tavalla käyttäytymään kuin ensimmäisellä kerralla.
Eristäytyminen kavereista oli Molinille se vaikein, viimeinen tikki. Ravintoloissa ja kahviloissa käymisestä hän voi omien sanojensa mukaan luopua, mutta sosiaalisten suhteiden puute on se, joka Molinia lopulta keväälläkin kuormitti.
– Voi olla, että muutan mieltäni. Mutta tällä hetkellä olen sitä mieltä, etten eristäytyisi samalla tavalla.
Palautuminen poikkeusoloista vie aikaa
Suomalaisista 62 prosenttia ajattelee, että pystyisi sopeutumaan rajoituksiin uudelleen varsin hyvin, jopa paremmin kuin keväällä, selviää Taloustutkimuksen kyselystä. Hieman suurempi osa miehistä kuin naisista oli sitä mieltä, että rajoitukset eivät paljoa elämää hankaloittaisi.
26-vuotias Molini odottaa nyt innolla, että pääsisi takaisin toimistolle töihin. Olo on kohentunut, kun on päässyt kesällä tapaamaan ystäviä. Hän uskoo, että palautumiseen menee kuitenkin vielä aikaa.
– Mä näen kavereita ja tulen toimeen, en ole hirveän ahdistunut. Mutta musta tuntuu, että tää on pikkasen rikkonut mua. Tästä palaudutaan vielä jonkin aikaa.
Jälkikäteen Molini löytää keväästä myös jotakin hyvää.
– Vaikka oli raskasta ja kävin syvissä vesissä, sai myös ajateltua elämästä ja menneisyydestä sellaisia asioita, joita ei ollut joutunut käsittelemään. Olen sillä tavalla rikkaampi.
Millaisia ajatuksia mahdollinen uusi aalto sinussa herättää? Olisitko valmis uusiin rajoituksiin? Voit keskustella aiheesta 31.7. klo 23:een asti.