Pyhtää-Redstonen lentokenttä on valittu mukaan Suomen uusien hävittäjien hankintaan liittyvään teolliseen yhteistyöhön. Hankintaan sisältyy velvoite, jonka mukaan kilpailutuksen voittava hävittäjävalmistaja tekee yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa 30 prosentilla hankintahinnasta.
Osa yhteistyötä on Pyhtään kentällä aloitettava tutkimus- ja kehitystyö. Neuvotteluja on käyty jo kaikkien hävittäjätarjoajien kanssa.
– Tänne tulee sijoittumaan alan yrityksiä. Alkuvaiheessa puhutaan nimenomaan tuotekehitystoiminnasta ja me tarjoamme ympäristön, missä testausta voidaan tehdä lähellä pääkaupunkiseutua, sanoo lentokenttää ylläpitävän Redstone Aero Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esa Korjula.
Esimerkiksi lentokoneiden sähkömoottoreiden kehittämisessä ollaan Suomessa pitkällä. Tutkimus- ja kehitystyössä ovat mukana myös Teknologian tutkimuskeskus VTT ja alan oppilaitoksia.
– Kun saadaan moottori kehitettyä, tarvitaan myös alusta mihin se asennetaan. Lisäksi tarvitaan erilaisten ohjelmistojen valmistajia ja monien muiden alojen osaajia, jotta saadaan toimiva lentolaite rakennettua, jatkaa Korjula.
Käytännössä tuotekehitysyksikkö voi aloittaa toimintansa sen jälkeen, kun valtioneuvosto on päättänyt ensi vuonna uusien hävittäjien hankinnasta. Ne korvaavat nykyiset Hornet-hävittäjät vuoteen 2030 mennessä.
Pienille maakuntakentille sähkölentokoneella
Yhtenä tavoitteena Pyhtäällä on kehittää matkustajakäyttöön soveltuva 10-12-paikkainen sähkölentokone, jolla voitaisiin lentää reittiliikennettä monille pienille suomalaisille maakuntakentille. Etuina olisivat lisäksi olematon lentomelu sekä merkittävästi alhaisemmat operointikustannukset ja päästöt.
Käytännössä ensimmäiset koneet voisivat aloittaa reittiliikenteen 2030-luvun alkupuolella.
– Miksi esimerkiksi Iisalmesta pitää ensin matkustaa Kuopion kentälle, kun omaltakin kentältä voisi lähteä matkaan vähäpäästöisellä koneella. Sähkölentäminen mahdollistaa reittiliikenteen monelle sellaiselle kentälle, jonne ei nyt lennetä lainkaan.
Niinpä sähkölentokoneella voitaisiin avata uudelleen esimerkiksi Lappeenrannan ja Helsinki-Vantaan välinen lentoreitti tai asiointiyhteys Ivalosta Sodankylän kautta Rovaniemelle ja Ouluun.
Aluksi kehitetään muutaman matkustajan kuljettavaa pienkonetta, mutta konekoko suurenee vähitellen. Aluksi koneita käytetään lähinnä lyhyiden lentomatkojen liikenteessä, sillä nykyinen akkuteknologia ei vielä mahdollista kovin pitkiä lentoja.
– Todennäköisesti puhutaan silloin hybridikoneesta, jossa osan matkaa generaattorit kehittävät virtaa sähkömoottoreille. Tehon tarve on suurin nousun ja laskun aikana, pohtii Korjula.
Vastaavanlaisen, tosin huomattavasti suuremman, koneen kehittelyssä pisimmällä olivat lentokoneenvalmistaja Airbus ja moottoreita valmistava Rolls-Royce. Koneen piti aloittaa koelennot keväällä 2021, mutta yhtiöt päättivät keväällä yllättäen keskeyttää E-Fan X -sähkölentokonehankkeen koronapandemiaan vedoten.
Tulevaisuuden droonit kuljettavat ihmisiä ja rahtia
Sähkölentokoneiden lisäksi tulevaisuudessa ilmassa nähdään entistä enemmän miehittämättömiä ilma-aluksia eli drooneja.
Kotkalainen Aeria testaa siksi Pyhtään kentällä droonia, jonka kamerat kykynevät valvomaan laajoja alueita. Laitetta on tarkoitus käyttää asiakkaan alueen vartioinnissa. Yritys tarkastaa drooneilla esimerkiksi rakennuksia, sähkölinjoja ja jopa ilmanlaatua.
– Joudumme työskentelemään paljon lentokenttien ilmatiloissa ja muiden ilma-alusten kanssa, täällä pääsemme testaamaan järjestelmien yhteensopivuutta, sanoo Aerian toimitusjohtaja Jani Piispa.
Miehittämättömilla ilma-aluksilla operoidaan tulevaisuudessa yhä useammin lentokentiltä. Drooneilla kuljetetaan pian myös rahtia ja jopa ihmisiä. Koneiden koon kasvaessa ne alkavat muistuttaa perinteisiä lentokoneita, ja tarvitsevat siten myös kiitotien.
– Järjestelmät saadaan keskustelemaan niin, että lennonjohto ja ilma-alukset näkevät laitteistaan meidän droonit ja me vastaavasti lentokoneet, jolloin kaikki voivat käyttää samaa ilmatilaa.
Etälennonjohto ja satelliittitekniikkaa lentokentille
Pyhtää Redstone -lentokenttä kehittää myös konseptia, jolla pientä maakuntakenttää voidaan ylläpitää nykyistä edullisemmin. Uudenlainen toimintatapa on käytössä jo Lappeenrannan kentällä, mutta Pyhtäällä konseptia viedään pidemmälle.
Lentokentällä ei esimerkiksi tule työskentelemään omaa lennonjohtajaa, vaan etälennonjohtaja johtaa monen lentopaikan liikennettä – samaan tapaan Ruotsissa toimitaan useilla lentokentillä.
– On tietysti mahdollista, että alamme itse myymään etälennonjohtopalveluita muille kentille, jolloin kentällä työskentelisi samanaikaisesti useampiakin lennonjohtajia, toteaa Korjula.
Etälennonjohtoon siirtyminen tuo lentokentälle merkittäviä kustannussäästöjä, muun muassa henkilökunnan palkkauksessa. Etuna on Korjulan mukaan se, että kenttä voi olla auki liikenteelle lähes vuorokauden ympäri, kun nykyisin valtaosa Finavian ylläpitämistä kentistä avataan vain reittilentokoneen käynnin ajaksi.
Pidempiä aukioloaikoja ovat toivoneet erityisesti ambulanssi- ja liikelentoyritykset, sillä lentokentän avaaminen yhtä käyntiä varten on kallista.
Merkittäviä säästöjä on luvassa myös uuden tekniikan hyödyntämisestä. Pyhtäällä otetaan ensimmäisenä Suomessa käyttöön lentokoneiden satelliittipohjainen lähestymismenetelmä, mikä mahdollistaa kentälle laskeutumisen esimerkiksi lumisateessa tai sumussa. Se korvaa vuosikymmeniä käytössä olleen, maalaitteisiin perustuvan ILS-mittarilähestymismenetelmän.
– Satelliittipohjainen laitteisto on huomattavasti edullisempi ylläpitää. ILS- laitteet vaativat jatkuvaa huoltoa, pohtii Esa Korjula.
Järjestelmä otetaan käyttöön, kunhan meneillään oleva kiitotien pidennys 1800 metriin valmistuu loppuvuodesta.