Heinäkuun alussa WHO tarkensi ohjeistustaan koronaviruksen tartuntareiteistä ja totesi, että virus voi tarttua myös ilmateitse sisätiloissa. Aiemmin viruksen ilmateitse tarttumista ei ole pidetty merkittävänä. Suomessa ilmatietartuntaa ehkäiseviä erillisiä viranomaisohjeistuksia tai määräyksiä ei tällä hetkellä ole.
Vaikka viranomaismääräyksiä asiassa ei ole, lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtotekniikan asiantuntijayhdistykset Euroopassa ja Suomessa ovat ryhtyneet antamaan omia julkisiin tiloihin tarkoitettuja ohjeitaan ja suosituksiaan ilmanvaihdosta. Niillä pyritään ehkäisemään koronaviruksen mahdollista tarttumista ilmateitse.
Tilan koolla ja siellä oleskelun kestolla on merkitystä
Aalto-yliopiston virtausfysiikan apulaisprofessorin Ville Vuorisen mielestä Suomessa ei ole kiinitetty riittävästi huomiota koronaviruksen mahdolliseen leviämiseen ilmateitse. Hänen mukaansa ilmanvaihto ja tuuletus ovat jääneet paitsioon viimeaikaisessa keskustelussa.
Tutkija haluaisi esimerkiksi rajoitukset ahtaissa sisätiloissa vietetylle ajalle ja yleiset käytännön ohjeet tuuletukseen.
– Ymmärrän, että tässä on vaikea antaa tiettyjä suosituksia. Mutta ihmisillä on oikeus totuudenmukaiseen tietoon, miten tämä tauti leviää hengitysilman välityksellä. Viranomaisohjeissa koronavirustartuntojen ehkäiseminen on aika pitkälle pohjannut käsihygieniaan.
– Se on edelleen hyvä tapa estää virusta leviämästä, mutta nyt tämä hengitysvälittyneisyys ja altistuminen vievät tätä siihen suuntaan, että täytyisi enemmän kiinnittää huomiota oleskeluaikoihin sisätiloissa ja tuulettamiseen. Nämä ovat todella tärkeitä asioista, painottaa Vuorinen.
Vuorisen mukaan erityisen suuri altistumisriski on niissä sisätiloissa, joissa ilmanvaihto ei toimi kunnolla vaikkapa puutteellisten säätöjen takia, jolloin virusten määrä ilmassa voi kasvaa hyvin korkeaksi.
Hänen mielestään erilaisissa tiloissa oleskeluun olisi luotava vastaava maksimiaika kuin esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartunnan saaneiden jäljittämiseen tarkoitetussa sovelluksessa.
– Jäljitinsovelluksessa katsotaan, että 15 minuuttia lähietäisyydellä tartuttava on riskitekijä. Tästä lähtökohdasta täytyisi tuoda vastaava turva-ajan käsite julkisiin tiloihin ja huomioida se, että tällainen riski meillä tosiaan on olemassa, Vuorinen ehdottaa.
Pisaratartuntaa pidetään edelleen yleisimpänä tartuntareittinä
Tutkijoiden kesken ei ole yksimielisyyttä siitä, kuinka tartuttavaa sisätilaan leijumaan jäävä koronavirusta sisältävä hengitysilma voi olla.
– Ilmatietartunta toki on yksi mahdollinen tartuntareitti, mutta kaikki tähän mennessä kertynyt tieto viittaa vahvasti siihen, että pisaratartunta on pääasiallinen tartuntareitti. Muun muassa viruksen tatuttavuusluvun pitäisi olla huomattavasti suurempi, jos ilmatietartunta olisi merkittävä reitti, perustelee THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.
Sarvikiven mukaan THL on tiiviissä asiantuntijayhteistyössä muiden maiden kanssa ja seuraa tilanteen kehittymistä.
– Kyllä ilmanvaihdolla ja väljyydellä on merkitystä, mutta kun meillä ei ole kättä pidempää, meidän on pakko mennä näillä ohjeilla toistaiseksi, toteaa Sarvikivi.
Sarvikivi muistuttaa, että edelleen lähikontaktin välttäminen ja etäisyyden pitäminen torjuntatoimina ovat nykytiedon mukaan ensisijaiset keinot estää koronavirustartuntoja.
LVI-alan järjestöt ovat laatineet suosituksia, mutta niiden noudattaminen on vapaaehtoista
Eurooppalaisten LVI-alan yhdistysten yhteinen järjestö REHVA on antanut suosituksia kiinteistöalalle koronavirukseen liittyen jo keväällä.
Järjestön laatimassa suosituksessa on esimerkiksi kehotettu kiinteistönomistajia lisäämään toimistoissa, liikuntapaikoilla ja kouluissa koneellista ilmanvaihtoa ja aikaistamaan ilmanvaihdon käynnistämistä.
Ilmanvaihdolla on merkitystä julkisissa tiloissa, joissa oleskellaan muiden ihmisten kanssa. Valtaosa suomalaisista rakennuksista on rakennettu siten, että ikkunat voi avata.
– Virustilanteen kannalta on sama, tuleeko ilma ikkunasta, päätelaitteesta vai koneellisesti. Ikkunatuuletus on toimiva keino varsinkin kesäaikaan. Vanhemmissa rakennuksissa suositellaan ikkunatuuletusta, sanoo Aalto-yliopiston Rakennusten energiatehokkuuden ja sisäilman professori Jarek Kurnitski.
Toistaiseksi esimerkiksi Helsingin kaupunki on jo keväällä ohjeistanut omissa kiinteistöissään lisäämään ilmanvaihtoa, mutta asiaa ei erikseen valvota, sanoo rakennetun omaisuuden hallintapäällikkö Sari Hildén.
– Meillä ei saa käyttää poistoilmaa kiertoilmana, ja ilmanvaihtoa käytetään aamuisin normaalia pidempään, mutta muuten ilmanvaihtoa käytetään normaalisti täydellä teholla.
Tilojen ilmanvaihdosta tai esimerkiksi luokkahuoneiden tuuletuksesta ei ole annettu kaupungin tiloissa erityisiä koronavirusta koskevia määräyksiä.
Hildénin mukaan ilmanvaihdon lisääminen tai tehostaminen koronan varalta perustuu käytännössä kiinteistöjen omistajien vapaaehtoisuuteen, koska tämänhetkisen tiedon mukaan ilmatietartuntoja ei pidetä merkittävänä riskinä.
– Mikäli tämä nousee laajempaan keskusteluun syksyllä, kun koulut alkavat ja toimistoissa palataan normaaleihin käytäntöihin, ja nähdään, että tämä on isompi riski, niin silloin tarvitaan lisäohjeistusta, Hildén toteaa.
Suomessa rakennusten ilmanvaihto on moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna hyvällä tasolla. Täällä suuressa osassa julkisista rakennuksista on käytössä koneellinen ilmanvaihto. Keskeiset ilmavaihtomäärien vaatimukset on säännelty asetuksella.
– Virustilanteessa yleisesti käytetyn ilmanvaihtomäärän per henkilö sijasta on olennainen tilan kokonaisilmanvaihtomäärä. Tämä tarkoittaa, että pienemmissä tiloissa, joissa oleskelee useampi henkilö, on suurempi riski. Tällaista ohjeistusta ei ole vielä olemassa ja sitä pitäisi kehittää, toteaa Kurnitski.
Virtausfysiikan apulaisprofessorin Ville Vuorisen mukaan se ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että ilmanvaihto olisi riittävä viruksen torjumisen kannalta.
– Pitäisi ensin selvittää, toimiiko koneellinen ilmanvaihto. Jos se toimii, niin toimiiko se riittävän hyvin. Lisäksi tarvittaisiin eri tiloihin omat suositukset siitä, montako kertaa tunnissa ilman pitäisi vaihtua. Ilmanvaihdon tuplaaminen pienentäisi ongelmaa, sanoo Vuorinen.
Yleinen ilmanvaihtoa koskeva suositus julkisissa rakennuksissa on ilmanvaihdon käynnistäminen tuntia ennen käytön aloittamista ja tunti tilojen käytön päättymisen jälkeen. Korona-aikana rakennusten ilmanvaihtoon perehtyneiden asiantuntijoiden suositus on ollut pidentää aika kahteen tuntiin aamuin illoin ennen ja jälkeen käyttöä.
Jos ilmatietartunnan riski arvioitaisiin jatkossa suuremmaksi kuin tällä hetkellä, merkitsisi se Hildénin mukaan käyttäjämäärien vähentämistä niissä tiloissa, joissa ilmanvaihto on puutteellinen.
– Jos ajatellaan nopealla aikataululla, niin silloin toimenpiteitä ovat käyttäjämäärien vähentäminen ja ikkunatuuletuksen lisääminen sellaisissa tiloissa, joissa koneellinen tulopoistoilmanvaihto ei ole riittävä.
Voit keskustella aiheesta 29.7. klo 23:een asti.