Öljymaana tunnetussa Norjassa on toden teolla innostuttu rakentamaan ja kehittämään tuulivoimaa. Tämä on herättänyt poronhoitajien keskuudessa huolta elinkeinonsa puolesta.
Tuulivoimaa on rakennettu maassa usean poropaliskunnan alueelle. Nyt poronhoitajien kokemuksista on koottu raportti, Vindkraft eller reindrift eli Tuulivoima vai poronhoito, jossa tuodaan esille paliskuntien ikäviä kokemuksia muun muassa maiden menettämisestä ja tuulivoimayhtiöiden rikotuista lupauksista.
Raportin ovat toimittaneet Ávjovárrin luonnonsuojeluliitto ja tuulivoimaa vastustava MOTVIND Norge -liike. Raportti on koottu seitsemän sellaisen Norjan poropalkisen kokemusten pohjalta, joiden alueilla vuonna 2015 oli toiminnassa tuulivoimapuistoja.
Kautokeinolainen poromies Peer Gaup on ollut mukana toimittamassa raporttia. Gaup kertoo, etteivät porot viihdy tuulimyllyjen kanssa samalla alueella, sillä poro säikkyy korkeiden ja liikkuvien tuulimyllyjen ääntä eikä uskalla mennä niiden läheisyyteen.
– Jotkut poronomistajat ovat jo luovuttaneet, eivätkä enää käytä näitä alueita, joissa tuulimyllyt ovat, kertoo Gaup.
Gaup kertoo, että kyseessä on ensimmäinen raportti, jonka tavoitteena on kertoa Norjalle ja koko maailmalle, mitä Norjassa tapahtuu tuulivoiman suhteen.
– Tämä raportti on rajusti kirjoitettu. Siinä ei ole piiloteltu mitään.
Raportin lyhyen saamenkielisen version ja pidemmän norjankielisen version voi lukea Finnmarkin luonnonsuojeluliiton verkkosivulta. Raportti aiotaan julkaista myös englanniksi.
Miksi poronhoitajat vastustavat tuulivoimaa?
Tuulivoiman vaikutukset näkyvät porotaloudessa tuoreen raportin mukaan muun muassa suorina laiduntamisvahinkoina, tuulimyllyjen kiertämisenä, porojen perinteisten kultureittien sulkemisena sekä eläinten hyvinvoinnissa.
Laiduntamisvahingoilla tarkoitetaan laidunmaille rakennettavia turbiinitelineitä, teitä ja kaikkea sitä, mitä alueella joudutaan tekemään, jotta tuulimyllyt saadaan paikoilleen. Laiduntamisvahinkoja voi myös syntyä, kun luonto muuttuu rakentamisen vuoksi, esimerkiksi suot voivat kuivua.
Myllyjen kiertämisellä tarkoitetaan sitä, että kun poro näkee tai kuulee myllyn, se ei kulje perinteistä reittiä laitumelle, vaan menee alueille, joille sen ei kuuluisi mennä. Tämä tarkoittaa lisätöitä poronhoitajille.
Porojen kulkureittien sulkeminen tai kaventaminen saattaa aiheuttaa poromenetyksiä, jos porot eivät pääse kulkemaan perinteisille laidun- ja vasonta-alueille.
Häirintä ja haitat poroille ja porotalouteen saattavat vaikeuttaa myös rykimää eli kiima-aikaa ja vasomista. Ne voivat lisätä petovahinkoja sekä pienentää vasaprosenttia.
Tuulivoiman lisäys on osa Norjan hiilineutraaliustavoitetta
Lisäämällä vihreää energiaa ja tuulivoimaa Norjan valtion pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.
Norjan hallitus aikoo panostaa myös kelluvan merituulivoiman kehittämiseen, joka nähdään myös ratkaisuna tuulivoimaan liittyviin ongelmiin. Vaikka merituulivoima onkin yksi Norjan tutkimus- ja kehitysstrategian painopisteistä, ei sen laajamittaisen rakentamisen nähdä olevan kannattavaa lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä. Vesivoima ja maalle rakennettava tuulivoima nähdään kustannustehokkaampina vaihtoehtoina.
Norja elää öljystä, kaasusta ja kalateollisuudesta, ja käyttää vesivoimaa kotimaiseen sähköntuotantoon. Ydinvoimaa ei ole rakennettu. Teollisuuden ja liikenteen ohella eniten päästöjä syntyy pääasiassa vientiin menevässä öljyn- ja kaasuntuotannossa.
Norjan tapauksessa voidaan puhua kahden energian politiikasta. Maa pyrkii lisäämään kestävää kehitystä ja vihreää energiaa samalla, kun suunnittelee kaasun ja öljynporauksen laajentamista arktisella alueella. Norjan energiaministeriö ei näe ristiriitaa kahden energian politiikassa.
Poronhoitaja Peer Gaup ei pidä vihreän energian tavoittelua pätevänä syynä tuulivoiman lisäämiselle.
– Sen pitäisi muka olla tulevaisuutta, niin ettei ilmaa pilata. Entä luonto? Tuulimyllyt pilaavat luontoa valtavasti. Sitä ei ole enää mahdollista saada takaisin, jos jonain kauniina päivänä huomataan, ettei tuulivoima ole enää kannattavaa, sanoo Gaup.
Tuulivoimapuistosuunnitelmat ovat synnyttäneet kansanliikkeen Pohjois-Norjassa
Saamelaiset poronhoitajat ja ympäristöaktiivit ovat tahoillaan järjestäytyneet tuulivoimarakentamista vastaan.
Heinäkuun puolivälin tienoilla järjestettiin Pohjois-Norjassa Levajoella Tenon kunnassa tuulimyllyjen rakentamista vastustavan kansanliikkeen ensimmäinen tapaaminen. Tapaaminen kokosi osallistujia myös Suomesta.
Tapaamisessa pohdittiin, kuinka vastustaa valtavan tuulivoimapuiston rakentamista Rastigaisan tuntureiden pohjoispuolelle Lebesbyn ja Tanan kuntien rajalle.
Suunnitelmien takana on suomalaisen ST1-energiayhtiön ja norjalaisten Vindkraft Nord AS:n ja Ny Energi AS:n omistama Grenselandet AS. Yhtiö suunnittelee 100–267 tuulimyllyä 78 neliökilometrin suuruiselle alueelle.
Tuulivoimapuiston tavoitteena on hyödyntää osa siitä potentiaalista, mikä Finnmarkissa on energiatuotantoon, sillä se on yhtiön mukaan kuuluu Euroopan parhaimpien tuulivoimarakennusalueiden joukkoon. Ympäristösäätiö ZEROn ”Vindkraft i Nord-Norge” -raportin mukaan Finnmarkin tuulivoimapotentiaali on jopa 70 prosenttia koko Norjan tuulivoimapotentiaalista.
Levajoen kokoontumiseen saapui useita ihmisiä keskustelemaan, miten tuulivoimasuunnitelman suhteen tulisi toimia.
– Tavoitteena oli kerätä tietoa ja yrittää löytää keino, miten parhaiten toimitaan sen pysäyttämiseksi, kertoo Beaska Niillas, joka on yksi tapahtuman järjestäjistä.
Tapahtumaan osallistui poronhoitajien ja ympäristöaktivistien lisäksi myös Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja Saamelaisneuvoston edustajat.
– Meillä ei Suomen puolen Saamenmaalla ei ole juuri ollut tuulivoima-asioita vireillä. On tärkeää, että miellä on myös tietoa, taitoa ja ymmärrystä, millä tavoin nämä asiat vaikuttavat ja etenevät yhteiskunnissa ympärillämme, totesi Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ennen tapaamista.
Norjan öljy- ja energiaministeriö aikoo tiukentaa tuulivoiman lupaprosessia
Kesäkuussa julkaistussa Norjan valtion raportissa todetaan, että uusiutuvan energian saatavuus on edellytys Norjan siirtymiselle vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Tuulivoima on siis tulevina vuosina uusiutuvan energian lähde, jolla on suurin potentiaali ja jolla on alhaisimmat kehityskustannukset.
Norjassa tiedostetaan myös tuulivoiman rakentamisen kielteiset ympäristövaikutukset. Norjan hallitus aikoo helpottaa sosiaalistaloudellisesti kannattavan tuulivoiman maltillista ja rajallista kehittämistä, jossa tärkeät ympäristö- ja sosiaaliset olosuhteet otetaan paremmin huomioon.
Norjan öljy- ja energiaministeri Tina Bru totesi kesäkuussa, että sekä ilmaston että biologisen monimuotoisuuden kannalta on tärkeää huolehtia ekosysteemistä. Siksi öljy- ja energiaministeriö on päättänyt muuttaa ja tiukentaa tuulivoiman lupaprosessia.
Lupaprosessin muutosten yhteydessä tuodaan myös esille poronhoitajien paremmat mahdollisuudet osallistua prosessiin, sekä kuntien suurempi rooli lupamenettelyssä. Muutoksissa mainitaan myös tiedon lisääminen osapuolten välillä ja aikataulujen ja määräaikojen tiukentaminen.
Aikaisemmin tuulivoiman rakennustyöt on tullut aloittaa viiden vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Käytännössä yhtiöt ovat kuitenkin saaneet lisäaikaa halutessaan. Aikarajaan tullaan jatkossa suhtautumaan tiukemmin ja vuorovaikutusta kuntien kanssa lisätään.
Voit keskustella aiheesta 30.7. kello 23:een asti.