Maailman vaelluskalakannat ovat huvenneet jopa kolme neljäsosaa 1970-luvulta, kertoo tuore kansainvälinen raportti.
Vaelluskalojen kannat ovat kutistuneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 prosenttia vajaassa 50 vuodessa. Euroopassa kalakannat ovat romahtaneet keskimäärin vieläkin rajummin, keskimäärin jopa 93 prosenttia.
Euroopassa on selvitysten mukaan maailman eniten jokia katkovia esteitä, jotka haittaavat kalojen vaellusta elinalueilleen.
Kaikkien aikojen laajimmassa aihetta käsittelevässä raportissa on analysoitu vaelluskalakantojen kehitystä vuosina 1970–2016. Raportin ovat laatineet WWF, World Fish Migration Foundation, Zoological Society of London (ZSL), Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN sekä The Nature Conservancy -järjestö.
– Laskemme vastaavanlaisia indeksejä useille muillekin maalla ja merissä eläville eläinlajeille ja ekosysteemeille. 76 prosentin keskimääräinen lasku on yksi jyrkimmistä, jonka olemme havainneet, sanoo Stefanie Deinet ZSL:stä.
Vaelluskaloja ovat muun muassa lohi, taimen ja ankerias.
Kalakato uhka miljoonien ihmisten ruuansaannille
Kalojen reittejä lisääntymisalueilleen tukkivat jokiin ja puroihin rakennetut padot sekä muut esteet. Kannat ovat taantuneet myös ylikalastuksen sekä elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi.
Ilmastonmuutos ja ympäristön saasteet ovat nekin uhkia vaelluskalakannoille. Ilmaston lämpeneminen voi muun muassa sekoittaa vaelluksen ajoitusta, jolloin lisääntyminen ja ruuansaanti häiriintyvät.
Nyt julkaistu raportti painottaa, että vaelluskalakantojen romahdus uhkaa miljoonien ihmisten ruuansaantia ja toimeentuloa. Vaelluskaloilla on myös merkittävä vaikutus jokien, järvien ja kosteikkojen hyvään tilaan sekä elinympäristöjensä monimutkaiseen ravintoverkkoon.
Suomi ei tee poikkeusta maailmanlaajuiseen vaelluskalakatoon, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
– Tornion-, Simo- ja Tenojokea lukuun ottamatta kaikki Suomen merkittävimmät ja tuottoisimmat vaelluskalavesistöt on padottu vesivoimatuotantoon ilman, että vaelluskalojen elinmahdollisuuksista olisi huolehdittu. Samalla olemme menettäneet valtaosan alkuperäisistä vaelluskalojen kannoistamme, Ovaska sanoo tiedotteessa.
"Padot purettava tai ohitettava"
Vaelluskalojen kannat on kuitenkin vielä mahdollista saada nousuun. Raportin laatijat peräänkuuluttavat sekä poliittisia että käytännön ratkaisuja ja tutkimusta.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että padot ja muut vaelluskalojen liikkumista estävät rakenteet tulee purkaa tai ohittaa riittävän suurilla ja toimivilla ohitusuomilla. Ennen kaikkea meidän tulee varmistaa lainsäädännön keinoin, ettei vaelluskalakantojen ahdinkoa lisätä entisestään uusilla vesivoimahankkeilla tai muilla vesiluontoa pilaavilla toimilla, Ovaska sanoo.
Hänen mukaansa Suomessakin on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty lukuisia tärkeitä poliittisia linjauksia ja käynnistetty uraauurtavia hankkeita vaelluskalakantojen ja virtavesiluonnon suojelemiseksi.
Voit keskustella aiheesta 29.7. kello 23:een asti.
Lue myös:
Tutkija Jukka Jormola: Ohitusuomat Kemijoen kaikkiin voimalaitoksiin ovat mahdollisia