Yaran kipsin kuljettaminen vesiteitse Siilinjärveltä Lounais-Suomeen on aloitettu. Lannoitetuotannon sivutuotteena syntyvä kipsi levitetään lounaissuomalaisille pelloille osana ympäristöministeriön Vesistönsuojelun tehostamisohjelmaa.
Tavoitteena on käsitellä yhteensä jopa 80 000 hehtaaria peltomaata kipsillä, jotta Saaristomeren fosforikuormitus pienenisi.
– Kipsi muuttaa maaperän mururakennetta niin, että fosforikuormitus pellolta vesistöön vähenee 50 prosenttia. Vaikutus kestää noin viisi vuotta. Kipsihän on kalsiumsulfaattia, joten kasvit hyödyntävät sitä myös kasvuun, vaikka se ei satotasoa parannakaan, toteaa Kipsi-hankkeen projektipäällikkö Pekka Salminen Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Siilinjärveltä lähtee tänä vuonna arviolta 16 laivakuljetusta eli yhteensä noin 40 000 tonnia kipsiä. Uusiokäytöstä huolimatta kipsivuori Yaran tehtaiden yhteydessä jatkaa kasvuaan. Siilinjärven tehdastoiminnan yhteydessä syntyy reilu miljoona tonnia kipsiä vuodessa.
− Pyrimme jatkuvasti edistämään sivuvirtojemme hyödyntämistä, kertoo Yara Siilinjärven tehtaanjohtaja Mika Perälä.
Turkulaisen yhtiön laivoja liikkuu Kallavedellä ja Saimaalla
Kipsin kuljetuksesta vastaa turkulainen Meriaura Oy. Yhtiö voitti Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tarjouskilpailun kipsin kuljettamisesta ja jakelusta. Sisävesien reitistöt ovat yhtiölle entuudestaan tuttuja.
Yhtiön toimitusjohtaja Bengt-Erik Rosin kertoo, että tarjouskilpailun voittaminen oli yhtiölle tärkeää monella tapaa.
– Olemme julkisestikin sanoneet, että tämä ei ollut meille pelkästään bisnestä, vaan meitä kiinnostaa vesiensuojelu. Olemme tehneet valtavasti töitä sen eteen, että merenkulku saataisiin puhtaammaksi, sanoo Rosin.
Lue myös:
Yaran kipsivuori Siilinjärvellä ei pienene vaikka pelloille levitettäisiin kipsiä