Kun peltiseppänä 40 vuotta toiminut sotkamolainen Erkki Kähkönen kuoli, hänen kolme tytärtään joutuivat pakon edessä yrittäjiksi. Surutyön keskellä Jenni ja Ida Kähkönen sekä Anna Ollanketo joutuivat miettimään, mitä isän elämäntyölle tehdään.
Vaikka isän kuolema oli odotettavissa, ei hän ollut tehnyt yrityksen varalle mitään suunnitelmia.
– Isä oli todella haluton puhumaan. Yritys oli hänelle niin tärkeä, ettei hän osannut luopua. Isä piti yrityksestä viimeiseen asti kiinni, Ida Kähkönen sanoo.
Perhe ei voinut muuta kuin odottaa.
– Hän jäi jo kaksi kertaa eläkkeellekin, mutta palasi aina takaisin, Ollanketo kertoo.
Isä menehtyi loppusyksyllä 2019, ja tyttärien loppuvuosi meni surun ja yrityksen pyörittämisen takia osittain sumussa.
– Olimme uupuneita ja menimme vain junan lailla eteenpäin. Päätöksiä piti tehdä päätöksen perään. Joskus olimme eri mieltä, mutta aina joku sanoi viimeisen sanan, ja siirryimme toiseen asiaan, sisarukset kertovat.
Melkein kaikki tieto yrittäjän päässä
Yritys on viime vuosina myynyt kattopeltejä ja muita peltituotteita pääasiassa kesäkaudella. Yritykseen kuuluu 400 neliön halli työkoneineen ja se työllistää tällä hetkellä yrittäjien lisäksi yhden osa-aikaisen työntekijän.
Vaikka kaikki sisarukset olivat aikanaan tehneet kesätöitä isänsä yrityksessä ja tunsivat yrityksen jotenkuten, he joutuivat silti tutkimaan yrityksen toimintaa perinpohjin.
– Yrityksen vetäminen tuli isälle selkärangasta ja melkein kaikki tieto oli vain hänen päässään. Alussa jouduimme jopa selvittämään, millainen sähkösopimus yrityksellä on, Ollanketo sanoo.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan sisarukset eivät ole yksin. Hyvin monessa suomalaisessa yrityksessä tilanne on vakava, kun tarpeellisia suunnitelmia omistajavaihdoksille ei tehdä.
– Suunnitelmia on liian harvassa yrityksessä. Jokaisella yrittäjällä pitäisi olla pöytälaatikossa jonkinlainen hahmotelma siitä, kuka yritystoimintaa voi jatkaa, Pentikäinen toteaa.
Omistajavaihdoksia tehdään Suomessa vuosittain 2000–3000, vaikka tarve olisi Pentikäisen mukaan noin 5000:lle.
– Tilanne on vakava työllisyyden ja yritystoiminnan dynamiikan kannalta. Jos omistajavaihdoksia ei tapahdu, yritykset kuihtuvat pois.
Mistä apua?
Erityisen tärkeää omistajavaihdossuunnitelmat ovat muuttotappiomaakunnissa, joissa yrityksiä ja potentiaalisia ostajia on muutenkin vähemmän. Siksi paikallisia palveluita pitäisi kehittää, jotta jatkajan löytymisestä tulisi nykyistä helpompaa ja luonnollisempaa. Yritysten väheneminen vaikuttaa koko maakunnan elinvoimaisuuteen.
– Jos yrittäjät lähtevät, eikä löydy jatkajia, se on sitten maakunnan lopun alku, Pentikäinen toteaa.
Omistajavaihdoksiin on saatavilla apua ja tukea esimerkiksi ely-keskuksilta, kunnilta ja te-palveluilta, mutta maakunnallisesti eroja on paljon. Tuoreessa selvityksessä osa maakunnista sai palvelujen osalta täydet pisteet, mutta osa jäi kokonaan ilman pisteitä.
Ida Kähkönen ja Anna Ollanketokin saivat konsulttiapua ely-keskuksen kautta, mutta muita tukipalveluita on ollut saatavilla hyvin vähän.
– Tukea pitäisi olla saatavilla jatkuvasti, sisarukset toteavat.
Ollankedon ja Kähkösten yritys on ollut myynnissä lähes vuoden, mutta ostajaa ei näy. Perilliset ovat pyörittäneet yritystä parhaansa mukaan omien päivätöidensä ohella. Isän kuoleman jälkeen yrityksessä on tehty inventaariota ja myös paljon kehitystyötä, josta tulevan yrittäjän olisi hyvä jatkaa. Ideaalitilanteessa nämä toimet olisi tehty jo ennen isän kuolemaa.
– Suomessa on varmasti kymmeniä tuhansia yrityksiä, joille ei tahdo löytyä jatkajaa, eikä niitä ole kehitetty siihen suuntaan, että myyminen olisi helppoa, Pentikäinen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 31. heinäkuuta kello 23:een asti.