Moni tietotyöläinen on viettänyt viimeksi kuluneet kuukaudet käpertyneenä tietokoneen kanssa keittiön pöydän ääreen tai makuuhuoneen nurkkaan.
Muutoksen hetki saattaa kuitenkin olla käsillä, sillä Suomen virallinen etätyösuositus päättyy huomenna, elokuun ensimmäisenä päivänä.
Saako maanantaina siis tulla työpaikalle? Ja onko pakko?
Se riippuu täysin työnantajasta. Esimerkiksi K-ryhmä aloitti asteittaisen paluun lähityöhön jo kesäkuun alussa, mutta Roviolla ja F-Securessa jatketaan etätyötä ainakin koulujen alkuun.
Ilmarisessa ja YIT:ssä päätöksien aika on vasta elokuun alussa.
Ylen kysymyksiin vastasivat myös Mehiläinen, Nordea, UPM sekä Rovaniemen ja Helsingin kaupungit.
Kysyimme näiltä kymmeneltä suurelta työnantajalta, milloin töihin palataan – ja mitä kuukausien mittaisesta poikkeustilasta jäi lopulta käteen.
Kokosimme myös vinkkejä siltä varalta, että syksyllä ollaan koronan suhteen samanlaisessa liemessä kuin viime keväänä.
Valtioneuvoston virallinen suositus etätyön tekemisestä päättyy, mutta rakennusyhtiö YIT:ssä tällaista päätöstä ei ole tehty.
Henkilöstöjohtaja Pii Raulon mukaan linjauksista tullaan kertomaan ensi viikon henkilöstökirjeessä.
– Tulemme hakemaan toimistotyön ja etätyön uutta tasapainoa. Ja sitä harjoitellaan elokuun aikana, Raulo kuvaa.
– Henkilöstö odottaa aika konkreettista näkemystä asiasta.
Pii Raulon mukaan paluuta vanhaan ei ole.
– Ensinnäkin meidän täytyy muistaa, että epidemia ei ole ohi. Täytyy säilyttää valmius siihen, että teemme jälleen huomattavasti enemmän etätöitä, hän kuvaa.
– Toisaalta, kun olemme oppineet niin paljon uutta, meidän on hyödynnettävä se.
Mitä siis on opittu?
Moni Ylen selvitykseen vastannut työnantaja kertoo, että etätyö on ollut joustavaa ja samalla tehokasta. Niin tekee myös YIT.
– Ihmiset ovat myös kertoneet, että heillä on hyvä työrauha – ja yllättävää kyllä, myös viestintä on toiminut tiimin sisällä hyvin, Raulo kuvaa.
Toisaalta on asioita, joita etätyössä ei saavuteta. Videon välityksellä on vaikeaa sparrailla tai ruokkia luovuutta. Innostaminen, toisten tunteiden lukeminen ja uusien ihmisten sitouttaminen yrityskulttuurin on myös ollut Pii Raulon mukaan vaikeaa.
– Mitä pidemmälle etätöissä on jatkettu, sitä selvemmin nämä tekijät ovat alkaneet nousta esiin, hän sanoo.
– Keväällä ihmiset olivat ensin vähän pelokkaita, sitten tuli innostus – ja nyt loppua kohden moni alkaa olla seuran kaipuussa. He haluavat ympärilleen ihmisiä.
Huom! Koronatoimien aikaan YIT:ssä on ollut vähemmän sairaspoissaoloja ja tapaturmia.
Useimmat Ylen kyselyyn vastanneet työnantajat eivät ajoita töihinpaluuta Suomen etätyösuosituksen virallisen päättymiseen. Esimerkiksi Keskossa paluu työpaikalle on alkanut jo kesäkuun alussa.
Henkilöstöjohtaja Matti Mettälän mukaan Suomen yleinen epidemiatilanne on tämän hetken tiedon mukaan hallinnassa ja henkilöstön palaute lähityöhön paluusta on ollut positiivista. Siksi paluuta toimipisteisiin on päätetty myös jatkaa.
– Kaikissa toimipisteissä palataan toistaiseksi normaaleihin työkäytäntöihin viimeistään ensimmäinen päivä syyskuuta.
– K-ryhmä haluaa olla keskeisessä roolissa mukana avaamassa suomalaista yhteiskuntaa kohti uutta arkea.
Uusi arki ei tarkoita, että varovaisuudesta luovuttaisiin. Keskon pääkonttorilla on merkitty turvavälejä työtiloihin, ruokalaan ja neuvotteluhuoneisiin. Siivousta on tehostettu.
Mitä jäi käteen?
K-ryhmän tietotyöläisten parissa oli Mettälän mukaan treenattu virtuaalisen työn valmiuksia jo ennen koronakriisiä. Se helpotti siirtymistä pitkäaikaiseen etätyöhön.
Lopulta etätyö antoi paljon positiivista kokemusta ja uusia valmiuksia.
– On kuitenkin vielä aikaista sanoa, lisääkö koronakevät etätyötä tulevaisuudessa.
Huom! K-ryhmän fysioterapeutit vetivät kaikille avoimia virtuaalisia taukojumppia.
Nordeassa paluu lähityöhön on alkanut kesällä.
– Paluu on kuitenkin rajoitettu. Nordean pääkonttoria ei voida ottaa vielä elokuunkaan aikana täyteen, sillä huomioimme kaikissa tiloissamme vähintään kahden metrin turvavälin, henkilöstöjohtaja Sini Kivekäs kertoo.
Mitä etätöistä jäi käteen?
Kivekkään mukaan kuluneen kuukaudet osoittivat teknisten yhteyksien toimivan vaikka järjestelmien etäkäyttö moninkertaistui. Tieto- ja viestintätekniikka on Suomen työpaikoilla yleisesti ottaen korkealla tasolla, ja se on koronakuukausien aikana pelastanut yritykset monelta harmilta.
Kivekkään mukaan tärkeää on ollut myös esimiesten koulutus.
– Moni esimiehemme on etäjohtamiseen jo tottunutkin, koska monella on tiimissään henkilöitä muualta kuin Suomesta.
Etätöitä tullaan Nordeassa tekemään jatkossakin, mutta ei niin laajasti kuin korona-aikana.
– Etätyötä pystytään hyödyntämään myös toimistoja remontoitaessa, kun on huomattu, että se toimii.
Huom! Pysäköinnistä tehtiin pääkonttorilla ilmaista, jotta lähityötä tekevät voivat välttää joukkoliikennettä kriisin aikana.
Metsäyhtiö UPM:ssä asteittainen paluu lähityöhön alkoi jo toukokuun lopulla.
– Kevään ja kesän aikana valtaosa toimihenkilöistä on työskennellyt etänä, mutta pyrimme palaamaan normaaliin mahdollisimman nopeasti, viestintäjohtaja Markku Herrala kertoo.
Mitä jäi käteen?
Useimmat muut Ylen kyselyyn vastanneet työnantajat arvioivat etätyökokemusten muuttavan pysyvästi yritysten toimintatapoja. UPM:n arkea kokemukset eivät mullista.
– Etätyöllä on paikkansa tulevaisuudessakin, mutta lähtökohtaisesti työskentelemme yrityksen tiloissa. Arvostamme henkilökohtaista kanssakäymistä ja yhdessä tekemistä, Herrala kertoo.
Huom! UPM on etätyön suhteen vastaajajoukon konservatiivisin. Toisaalta, sellua ei voi keittää mökkilaiturilla.
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen työntekijät jatkavat etätyöskentelyä, vaikka Suomen virallinen etätyösuositus päättyy.
– Päätöksiä syksyn työskentelytavoista tehdään elokuun alkupuolella. Silloin tehtävän linjauksen perustana on senhetkinen koronatilanne ja sen pohjalta laadittu riskianalyysi, henkilöstöjohtaja Sami Ärilä sanoo.
Mitä jäi käteen?
Etätyön aikana työn tehokkuus on Ärilän mukaan noussut kaikilla mittareilla. Syynä on esimerkiksi se, että työnteko ei keskeydy avokonttorin hälyyn ja omaa työtä voi rytmittää tarpeen mukaan.
– Lisäksi työmatkojen jääminen pois työpäivästä on lisännyt tehokkuuden tunnetta, Ärilä kuvaa.
– Myös niiden, jotka eivät ennen ole tehneet etätöitä, kokemukset ovat olleet pääosin positiivisia. Samoin niiden esimiesten kokemukset, jotka aiemmin ovat suhtautuneet hiukan skeptisemmin etätyöskentelyyn.
Huom! Ilmarinen järjesteli yhdessä työpaikkaravintolan kanssa lounaskuljetuksia – ja vaikka koko perheelle.
Elokuun ensimmäinen ei muuta terveysyhtiö Mehiläisen toimintaa, sanoo henkilöstöjohtaja Tatu Tulokas.
– Teimme kesällä ohjeistuksen, joka voimassa toistaiseksi. Ei ole tarkoitus “palata töihin” samalla tavalla kuin ennen koronaa.
Tulokkaan mukaan yhtiössä turvataan ajantasaisiin ohjeisiin, parhaisiin käytäntöihin ja terveeseen järkeen. Jos on tarve kokoontua, niin kokoonnutaan.
– Etätyötä on nostettu jopa liikaa ”tikun nokkaan”, ikään kuin se olisi jotain outoa tai työsuhde-etu. Nyt työnantajat ovat nähneet että joissakin tehtävissä se toimii ja joissakin välttämättä ei, Tulokas sanoo.
Mitä jäi käteen?
Mehiläisessä tehdään kuitenkin etätyötä jatkossa enemmän kuin aiemmin, sillä yhtiössä on havaittu etätyön edut.
– Etenkin kokoukset ja tiedon jako ovat tehostuneet, kun kaikilla on materiaali valmiina kokouksissa, siirtymisiin ei mene aikaa ja myöhästymisiä on vähemmän. Joissakin tehtävissä etätyö toimii selkeästi paremmin kuin läsnätyö ja lisää myös työhyvinvointia.
Toisaalta haasteita tuottavat sosiaalisten kontaktien sekä epävirallisten keskustelujen puute – ja sitä kautta hiljaisen tiedon siirtyminen.
Huom! Mehiläisen etätyöohjeista on poistettu kaikki rajoitukset, joita ei voi perustella asiakkaiden, tiimin tai yhtiön yleisellä edulla.
Tietoturvayhtiö F-Securessakin tehdään yhä pääosin etätöitä.
– Arvioimme etätyösuositusta kunkin maan osalta erikseen viikoittain, huomioiden kunkin maan säännökset ja suositukset, ja tarpeen vaatiessa suljemme toimiston kokonaan, henkilöstöjohtaja Eva Tuominen sanoo.
Mitä jäi käteen?
Tuomisen mukaan etätyöjakson aikana yhtiön kansainväliset tiimit ovat oppineet tekemään yhteistyötä paljon tehokkaammin ja tasa-arvoisemmin. Jatkossa myös matkustamisen välttämättömyyttä arvoidaan entistä tarkemmin.
Toisaalta normaalioloissakin F-Securen työntekijöistä lähes kolmannes tekee etätöitä. Siksi korona-aika ei Tuomisen mukaan muuta etätyöpolitiikkaa, tai välttämättä edes etätyön tekemisen määrää.
– Meillä on edelleen paljon rooleja, joissa töitä tehdään asiakkaiden toimitiloissa, yhdessä tiiminä tai fyysisten laitteiden parissa.
Huom! F-Secure ottaa jatkossa etätyöskentelytaidot huomioon uusia työntekijöitä valittaessa.
Kotoa käsin työskentely oli peliyhtiö Roviossa aiemminkin sallittua, mutta varsinkaan pelinkehittäjien tiimit eivät sitä juuri tehneet. Tilanne oli siis aivan uusi, kun koronakriisin aikana henkilöstö oli lähes kokonaisuudessaan etätöissä.
Etätöitä jatketaan vielä ainakin pari viikkoa, henkilöstöjohtaja Heini Kaihu kertoo.
– Olemme myös valmistautuneet tilanteeseen, jossa joudumme koronatilanteen vuoksi palaamaan osittain tai kokonaan etätyömalliin.
Peliyhtiöissä toimitaan kehitystiimeinä. Roviossa nuo tiimit saivat itsenäisesti sopia monista etätyöajan käytännön järjestelyistä, kuten videopalaverikäytännöistä, dokumentoinnin tasosta ja päätösten tekemisestä.
– Nämä ohjeistukset päivitetään nyt toimimaan myös tilanteessa, jossa osa tiimistä työskentelee toimistolla ja osa etänä, mikä on todennäköinen tilanne, Kaihu kuvaa.
Mitä jäi käteen?
– Etätyöstä tuli koronan myötä pysyvä osa Rovion työskentelykulttuuria, Heini Kaihu sanoo.
Huom! Yhteenkuuluvuutta vahvistavat kokoontumiset ovat tärkeitä – ja toimivat myös etänä.
Rovaniemen kaupungilla etätyösuositus on voimassa pari viikkoa virallista suositusta pidempään, eikä vanhaan lähityömalliin aiota palata senkään jälkeen.
– Etätyön osittaisella jatkamisella voidaan hillitä koronaviruksen leviämismahdollisuuksia, tukea työhyvinvointia, parantaa sen myötä tuottavuutta ja myös vähentää tilakustannuksia, henkilöstöjohtaja Antti Määttä kertoo.
Mitä jäi käteen?
Etätyö ei ole rapauttanut yhteisöllisyyttä. Määtän mukaan on käynyt päin vastoin, kun virtuaalipalavereihin on saatu mukaan myös ne paljon liikkuvat työntekijät, jotka eivät ehdi mukaan perinteisiin kokouksiin.
– Yhteistä suunnittelua ja yhteisiä tapaamisia on tänä keväänä ollut säännöllisemmin kuin lähitöissä.
Huom! Etätyön väitetään lisäävän unta, mutta Rovaniemen kaupungin työterveyshuollossa on havaittu myös merkkejä uniongelmien lisääntymisestä.
Helsingin kaupunki on Ylen kyselyyn vastanneista työnantajista ainoa, joka kutsuu etätyöläiset toimistolle heti, kun virallinen etätyösuositus raukeaa.
– Olemme ohjeistaneet työtekijöitämme palaamaan lähityöhön 1.8. alkaen. Samalla olemme huolehtineet työnantajana, että työpaikalle on turvallista palata, strategisen uudistumisen päällikkö Mirja Heiskari sanoo.
– Ratkaisuihimme ovat vaikuttaneet epidemiatilanteen rauhoittuminen ja kansallinen virallinen linjaus etätyösuosituksen päättymisestä.
Käytännössä paluu rytmittyy lomaltapaluun rytmissä.
Mitä jäi käteen?
Koronakriisin aikana kaupungin hallinto oli lähes kokonaan etätöissä. Samalla toteutui niin iso digiloikka, että kokemusta halutaan hyödyntää myös jatkossa. Helsinki ei edes halua täysin palata entiseen työnteon tapaan.
– Etätyön tekemisellä voidaan tasapainottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista. Tämä tukee kaupungin linjauksia toimia perheystävällisenä työnantajana, Heiskari kertoo.
Huom! Helsingin kaupungilla arvioidaan, että lisääntyessään etätyö vähentää toimitilojen tarvetta.
Paluu mökkilaiturille?
Tietotyöläisten siirtyminen etätöihin viime keväänä oli työnantajille suuri haaste, mutta niin on töihin paluukin.
Ensinnäkin turvaväleistä ja hygieniasta on sitä vaikeampi huolehtia, mitä enemmän konttorilla on väkeä.
Toisaalta etätyösuositukset saattavat palata hyvinkin nopeasti, ja siksi kesän aikana syntyneestä uudesta etätyöarjesta ei haluta täysin luopua. Esimerkiksi Ruotsissa kansanterveysviranomaiset kehottavat jatkamaan etätöitä myös syksyllä – toki tartuntatilannekin on siellä monin verroin synkempi.
Kaiken kaikkiaan työnantajat ovat saaneet etätöistä kosolti hyviä kokemuksia.
Sama pätee myös työntekijöihin. Ylen eilen julkaiseman kyselyn mukaan lähes puolet suomalaisista haluaa tehdä etätöitä aina kuin mahdollista.
Lue myös: