Tosihädässä minuutti voi olla ratkaisevan pitkä aika.
Heinäkuun puolessa välissä Parkanossa sattui kahden henkilöauton ja kuorma-auton kolari, jonka seurauksena kaksi ihmistä kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti. Onnettomuustutkinnassa kävi ilmi, että pelastusyksikkö oli päätynyt aluksi väärään paikkaan, ja se saapui onnettomuuspaikalle 13 minuuttia myöhässä.
Poliisin mukaan ei ole näyttöä siitä, että myöhästyminen olisi vaikuttanut kolarin henkilövahinkoihin.
Parkanon tapaus herätti kysymyksen siitä, voiko avun oikeaan paikkaan saapumiseen luottaa.
Järjestelmä mahdollistaa inhimillisen virheen - vielä
Parkanon kolarissa syy pelastajien myöhästymiseen oli se, että hätäpuhelun soittajan gps-signaali näytti paikaksi Ylöjärven, jonne hätäkeskuspäivystäjä hälytti kiireessä pelastusyksiköt. Ensimmäinen signaali näytti kuitenkin noin 70 kilometriä väärän paikan.
Yleensä sijainti tarkentuu puhelun aikana. Nykyjärjestelmässä se vaatii hätäkeskuspäivystäjältä manuaalisen päivityksen, käytännössä napin painamisen. Hätäkeskuslaitoksen tekemän alustavan selvityksen mukaan päivystäjä ei kiireessä kuitenkaan varmistanut sijaintia.
Vakavat virheet hätäkeskuspäivystäjien toiminnassa ovat harvinaisia. Lähihistoriasta löytyy kuitenkin tapaus, jossa sijainnin varmistamisen laiminlyönti toi hätäkeskuspäivystäjälle oikeudellisia seuraamuksia.
Toukokuussa 2014 sattui pesäpallo-ottelussa onnettomuus (siirryt toiseen palveluun) (Savon Sanomat), kun yksi pelaajista sai päähänsä osuman pallosta. Kuopion hätäkeskuksen päivystäjä jätti ristiriitaisen osoitetiedon varmistamatta, minkä vuoksi avun saapuminen viivästyi parikymmentä minuuttia. Pohjois-Savon käräjäoikeus antoi miehelle varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen tiedostaa järjestelmästä löytyvän heikkouden.
– Tänä syksynä käyttöön otettavassa hätäkeskustietojärjestelmän versioon tulee ominaisuus, joka päivittää puhelimen välittämän sijaintitiedon automaattisesti.
Päivityksen jälkeenkin hätäkeskuspäivystäjälle jää vastuu selvittää tapahtumapaikan todellinen sijainti.
– Päivystäjän pitää varmistaa puhelussa esimerkiksi se, missä kaupungissa onnettomuus on tapahtunut. Tekniseen paikannukseen ei siis luoteta sokeasti.
Virheisiin ei ole varaa, Marko Nieminen tietää.
– Aina kun avuntarvitsijaa ei löydetä, niin on kyse vakavasta asiasta.
Sijainti hukassa ja kartoissa voi olla vanhaa tietoa
Väärään paikkaan päätyminen on pelastajille stressaava tilanne. Tämän tietää hyvin kenttätyötä pitkään tehnyt ja nykyisin Pirkanmaan pelastuslaitoksen operatiivinen päällikkö Mika Kupiainen.
– Kylmät väreet siinä iskevät, jos menee antamaan apua, eikä kohteessa olekaan mitään. Missä se on se ihminen, joka tarvitsee apua.
Kupiaisen mukaan tapaukset, joissa yksiköt päätyvät väärään osoitteeseen, eivät ole jokapäiväisiä Pirkanmaan pelastuslaitoksessa. Vielä harvemmin väärään paikkaan ajamisesta aiheutunut viive on olennaisesti vaikuttanut onnettomuuden seurauksiin.
Kupiaisen mukaan vaikeimpia tilanteita ovat ne, joissa hälyttäjä ei tiedä missä on.
–Tai sitten hälytystehtävä on sellaisessa paikassa, esimerkiksi maastossa tai järvellä, että sijainnista on vaikeaa antaa tarkkaa tietoa.
Pelastuslaitoksen karttajärjestelmä saa tietonsa Maanmittauslaitokselta. Maanmittauslaitoksen tiedot taas perustuvat siihen, mitä kunnat ja muut tahot sinne kertovat.
Kun tietoja ja karttoja päivitetään harvakseltaan, voivat pelastuslaitoksen karttatiedot olla muutoksesta pahimmillaan kuukausia vanhentuneet.
– Huonolla tuurilla kartassa on juuri tapahtumapaikan kohdalla väärä tieto, kun hälytys tulee.
Väärät osoitteet ovat yksittäistapauksia
Hätäkeskuslaitos ottaa vuosittain vastaan kolme miljoonaa ja välittää eteenpäin puolitoista miljoonaa hätäpuhelua. Siihen nähden tilanteita, joissa virheellisen sijaintitiedon määrityksen vuoksi olisi päädytty harhaan, tapahtuu karkeasti arvioiden vain muutamia kymmeniä vuodessa, hätäkeskuspalveluiden johtaja Marko Nieminen sanoo.
– Yleensä kyseessä on inhimillinen virhe tai sijaintitieto välittyy järjestelmästä syystä tai toisesta epätarkasti tai kokonaan virheellisesti. Ongelmatilanteissa pyritään eri keinoilla ja yhteistyössä viranomaisten kesken haarukoimaan tapahtumapaikkaa.
Nieminen muistuttaa, että hätäkeskuksessa ei luoteta pelkästään tietotekniikkaan.
– Hätäkeskuspäivystäjät pyrkivät kaikissa tilanteissa varmistamaan myös soittajalta sijaintitiedon, vaikka järjestelmä olisi tarjonnut jo ilmoittajan sijainnin kartalle. Hätäkeskuspäivystäjä kysyy aina ilmoittajalta paikkatietoja myös suullisesti, jotta voidaan varmistaa järjestelmän antaman tiedon luotettavuus.
Teknologia on lisännyt turvallisuutta, mutta...
Paikannusmenetelmät ovat kehittyneet huimasti 2000-luvulla etenkin matkapuhelinteknologian ansiosta. Sijainti saadaan selville puhelimen sijaintipalvelujen eli gps:n ja tukiasematietojen perusteella sekunneissa,
– Kun aloitin Hätäkeskuslaitoksessa 17 vuotta sitten, hätäpaikannus tehtiin lähettämällä faksi teleoperaattoreiden valvomoon.
Lue lisää: Digitreenit: Kännykkä voi pelastaa henkesi - viisi turvavinkkiä, joilla varaudut hätätilanteisiin
Niemisen mukaan älypuhelimista löytyvä automaattinen paikannustoiminto AML (Advanced Mobile Location) on ollut merkittävä parannus onnettomuuspaikan löydettävyyteen. AML on Googlen kehittämä palvelu, joka aktivoi puhelimen paikannustiedot automaattisesti hätänumeroon soitettaessa ja toimittaa ne matkapuhelinverkon kautta hätäkeskukseen.
AML löytyy kaikista alle kymmenen vuotta vanhoista Android-puhelimista ja maaliskuun 2018 jälkeen päivitetyistä iOS-laitteista. Ominaisuus on sisäänkoodattu puhelimen käyttöjärjestelmään, joten sen käyttämiseen ei tarvita erillistä sovellusta.
AML:n lisäksi 112 Suomi -sovellus helpottaa avun saamista oikeaan osoitteeseen. Sillä voi soittaa hätänumeroon ja sen kautta välittyvät koordinaatit hätäkeskuksen tietoon.
112-sovellukseenkaan ei voi luottaa sokeasti. Pirkanmaan pelastuslaitoksen operatiivisella päälliköllä Mika Kupiaisella on tästä omakohtaista kokemusta.
– Soitin vapailla ollessani tällä sovelluksella ilmoittaakseni myrskyvahingoista. Hätäkeskuspäivystäjä kertoi, että sovellus paikantuu noin kilometrin verran väärään paikkaan. Hän pyysi odottamaan hetkisen ja tarkisti sijainnin, ja sitten vasta sijainti täsmentyi.
Kupiaisen mukaan paikallistuntemus on edelleen arvossaan pelastuslaitoksen työssä. Myös suunnistustaitoa tarvitaan.
– Jos paikantaminen ei toimi, niin meillä on peruskartastot, joiden avulla löydämme kohteeseen.
Osaisitko toimia äkillisessä onnettomuustilanteessa? Entä oletko asentanut 112 Suomi -sovelluksen? Keskustele aiheesta keskiviikkoon 5.8. kello 23.00 saakka.