Muslimimaissa heinäkuun päättyessä tänä vuonna vietettävä uhrijuhla Id al-Adha herättää monessa maassa juhlatunnelman ohella suurta huolta. Syynä ovat koronaviruspandemian leviämisen pelko ja erilaisten rajoitusten aiheuttamat seuraukset.
Id al-Adhaa vietetään pyhiinvaelluskauden eli hadžin huipentumisen aikaan. Uhrijuhlassa muistellaan profeetta Ibrahimia, Raamatussa Abraham, joka oli valmis uhraamaan poikansa Jumalan sitä pyytäessä. Muslimien mukaan tuo poika oli Ismael, kristittyjen mukaan Iisak.
Uhrijuhlaan kuuluu useamman päivän kestävä juhliminen yhdessä läheisten kanssa, lahjojen antaminen, uhrieläinten teurastaminen, yhdessä ruokaileminen ja ruoan jakaminen sukulaisille, ystäville ja köyhille.
Tämän kaiken pelätään kiihdyttävän nyt viruksen leviämistä.
Viruspandemialla on suuri vaikutus paitsi juhlimisen käytännön järjestelyihin myös monen maan Id al-Adhan viettoon liittyvistä asioista riippuvaiseen talouteen.
Pakistanilaisia kehotettiin nettiostoksille eläintorien sijaan
Pakistanissa hallinnon lääketieteellisenä asiantuntijana toimiva Zafar Mirza varoitti viikonloppuna maata uhkaavasta uudesta tartuntapiikistä Id al-Adha -juhlan jälkeen.
Juhlaan kuuluu lampaan, naudan tai jonkin muun eläimen teurastaminen, ja lihan jakaminen naapurustolle, sukulaisille ja köyhille.
Mirza neuvoi sunnuntaina pakistanilaisia olemaan menemättä eläintoreille, ja ostamaan uhrieläimet sen sijaan netistä.
Toukokuussa paastokuukausi ramadanin päättymisen kunniaksi järjestettyjen Id al-Fitr -juhlien aikaan monet ihmiset jättivät turvavälit huomioimatta ja asioivat ruuhkaisilla toreilla.
Juhlan jälkeen tartuntamäärät lähtivät kasvuun ympäri Pakistania.
Saudi-Arabian pyhiinvaellusrajoituksilla suuret seurannaisvaikutukset
Vuosittaiseen pyhiinvaellukseen eli hadžiin osallistuu tavallisesti yli kaksi miljoonaa ihmistä. Heitä varten Saudi-Arabiaan toimitetaan vuosittain miljoonittain eläimiä, kuten lampaita, vuohia, nautoja ja kameleita.
Tänä vuonna Saudi-Arabian viranomaiset kielsivät maan ulkopuolisten pyhiinvaeltajien pääsyn maahan koronaviruksen vuoksi. Mukaan pääsivät vain maassa jo olevat ihmiset. Heidänkin enimmäismääränsä rajattiin kymmeneentuhanteen pyhiinvaeltajaan.
Tämän seurauksena monet pyhiinvaellusmatkoista elantonsa saavat, kuten hotellit, kuljetusyritykset ja matkatoimistot, menettivät tulonsa.
Ihmisten lisäksi myös eläinten matka Saudi-Arabiaan pysähtyi. Pelkästään Somaliasta maahan rahdataan tavallisesti noin kolme miljoonaa eläintä.
Somaliassa noin 75 prosenttia valtion vientituloista muodostuu karjanviennistä. Tuosta viennistä Saudi-Arabiaan hadžia ja Id al-Adhaa edeltävinä kuukausina tehtävän viennin osuus on 70 prosenttia, kertoo The Washington Post -sanomalehti.
– Rukoilemme Allahia, että hän poistaisi tämän kirouksen, Abdi Omar Hashi sanoo Washington Postissa.
Hän matkasi aiemmin tänä vuonna satojen kasvattamiensa eläinten kanssa yli tuhannen kilometrin matkan Somalian keskiosista Bosason satamakaupunkiin vain huomatakseen, ettei kukaan halunnut ostaa hänen karjaansa. Hashi joutui palaamaan takaisin kotiin eläintensä kanssa.
Kahdeksan lapsen isä on menettänyt tänä vuonna lähes kaikki säästönsä.
Moni köyhä menetti ainoan tulonlähteensä
Moni somalialainen on ottanut lainaa kasvattaakseen eläintensä määrää ja aikonut maksaa rahat takaisin juhlakauden myynnistä saatavilla tuloilla.
Maailmanpankki arvioi, että Somalian karjanvienti saattaa laskea tänä vuonna jopa puolella. Alueella moni perhe jää nyt ilman eläinten myynnistä tavallisesti saatavia tuloja. Esimerkiksi köyhässä perheessä myytävä karja voi tarkoittaa yhtä ainoaa eläintä.
Viennin seisahduttua on karjan arvo jopa puolittunut Somaliassa.
On arvioitu, että noin 60 prosenttia väestöstä on riippuvaisia karjan myymisestä saatavista tuloista, kertoo Foreign Policy -lehti. Erityisen suuri merkitys eläinten myymisellä on Puntmaassa ja Somalimaassa.
Tavallisena vuonna eläinten vienti olisi käynnistynyt toukokuussa ja jatkunut pari kuukautta. Tänä vuonna koronakriisi pysäytti viennin juuri, kun se oli alkamassa.
Nyt Somaliassa joudutaan lisäämään väkivallan, poliittisen sekasorron ja luonnononnettomuuksien muodostamalle kurjuuden listalle vielä verotulojen menetys ja muut taloudelliset vaikutukset.
Monet säästävät nyt karjaansa ensi vuoteen toivoen koronakriisin silloin jo olevan ohi.
Senegalissa hinnat nousivat, eikä "lammas-Tinderkään" auta
Samaan aikaan, kun Somaliassa kärsitään myymättä jääneen karjan arvon romahtamisesta, on Senegalissa ongelmana lampaiden hinnan nouseminen eläinpulan vuoksi. Kun viime vuonna yksi lammas maksoi noin 120 euroa, on lampaan hinta kivunnut tänä vuonna 145 euroon.
Senegalissa monella uhrijuhlan, joka paikallisesti tunnetaan nimellä Tabaski, viettoon valmistautuvalla ei ole enää varaa ostaa lammasta.
The New York Times -sanomalehti kertoo taustalla olevan sen, ettei myyntiin ole saatu riittävästi lihaa koronarajoitusten aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Markkinat ovat olleet pitkään kiinni ja rajat suljettuina, mikä pysäytti karjan kuljettamisen.
Vaikka rajat ja markkinat on nyt avattu, ei karjaa ole saatu riittävästi myyntiin. Yhtenä syynä on se, että kuljetuksia saa tehdä nyt vain kuorma-autoilla, ja kuljettajat ovat jopa kaksinkertaistaneet hintansa. Noin puolet Senegalissa myytävistä lampaista tulee tavallisesti Malista ja Mauritaniasta.
Hallitus on pyrkinyt helpottamaan lampaanostajien ja -myyjien kohtaamista luomalla mobiilisovelluksen, jossa esitellään tarjolla olevia eläimiä kuvien kera. "Lammas-Tinderissä" ostaja voi pyyhkäistä lampaan kuvaa vasemmalle tai oikealle sen mukaan, onko hän kiinnostunut sen ostamisesta. Sama Xaru Tabaski -sovelluksen suosio on kuitenkin jäänyt laimeaksi.
Koronakriisi on myös vähentänyt senegalilaisten käytössä olevia varoja, minkä vuoksi moni juhlapöytä on tänä vuonna ilman lampaanlihaa. New York Times vertaa tilanteen aiheuttamaa tunnetta siihen, että kristitty huomaisi jouluna jääneensä ilman lahjoja.
Tavallisenakin vuonna moni köyhä perhe joutuu pinnistelemään ja lainaamaan rahaa saadakseen järjestettyä Tabaski-juhlan. Koronakriisi on monen kohdalla tehnyt yhtälöstä mahdottoman.
Lue myös: