SAK ajaa irtisanomisjärjestystä, jossa irtisanomiseen vaikuttaisivat ammattitaito, työsuhteen kesto, huoltovelvollisuuden määrä sekä työnantajan palveluksessa menetetty työkyky. Muun muassa poliittiset opiskelija- ja nuorisopoliittiset järjestöt, Akavan opiskelijat sekä STTK-Opiskelijat ovat todenneet yhteen ääneen ehdotuksen olevan nuoria syrjivä ja toteuttamiskelvoton.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen vieraili Takaisin Pasilaan -podcastissa kertomassa, olisiko SAK:n esittämä järjestelmä nuorten asemaa heikentävä, vai löytyykö siitä itse asiassa jotain hyvää.
Miten SAK:n esittämä irtisanomisjärjestys toimisi, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen?
– SAK:n esitys muistuttaa Ruotsissakin käytettävää ‘last in, first out’ -mallia, eli se, joka on palkattu yritykseen viimeisenä on lähtöjärjestyksessä ensimmäinen. Tällä kunnioitetaan pidempää työuraa tehneitä ja heitä suojellaan irtisanomismenettelyssä. SAK:n ehdotus yrittää inhimillistää irtisanomisjärjestystä.
Miten irtisanominen muuttuisi ehdotuksen myötä?
– Meillä on nyt hyvin joustava ja väljä irtisanomisjärjestelmä voimassa olevassa lainsäädännössä, joka perustuu täysin siihen, että taloudelliset ja tuotannolliset syyt voivat olla vapaasti irtisanomisperusteena. SAK:n ehdotus lähtee siitä, että inhimillistetään enemmän näitä sääntöjä, eli otetaan ihmisen sen hetkinen tilanne huomioon irtisanomisjärjestyksessä.
– Irtisanominen on ollut jokseenkin villiä touhua, sillä silloin tulee kysymykseen muutkin seikat, kuin se työpanos. Tällöin tulee esiin työntekijän ikä, toimintakyky, terveys, koulutettavuus uuteen tehtäviin, mukautuvuus, joustavuus, eli kaikki ominaisuudet, joita työntekijässä on. Niin sanottu pärstäkerroinkin voi olla yksi tekijä – positiivisessa mielessä. Tämä tarkoittaa sitä, miten hyvä työyhteisö luodaan.
Heikentäisikö SAK:n esitys nuorten asemaa yt-neuvotteluissa?
– Jos tämä on todella tällainen järjestys, jossa viimeisenä taloon tullut saa lähteä, niin useimmiten se on juuri sieltä nuoresta ikäryhmästä. Sillä tavoin se syrjäyttää nuoria työmarkkinoilta, mutta kyllä sillä muitakin vaikutuksia on. Jos taas ajattelemme, että vanhin lähtee irtisanomisen johdosta, niin työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Olemme varmaan kaikki kuulleet ikäsyrjinnästä, eli kun vanhempi työnhakija hakee töitä, ei auta, vaikka heittäisi sata työhakemusta suuntaan tai toiseen, niin kukaan ei lotkauta korvaansa, jos on yli 55-vuotias.
– Pitää muistaa, että molemmat ovat huolestuttavia, niin nuorisotyöttömyys kuin ikääntyvienkin vajaa työllisyysaste verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Olisiko nuoren työttömäksi jääneen helpompi saada töitä kuin samassa tilanteessa olevan vanhemman työntekijän?
– Meillä työvoimapalvelut on paljon enemmän lapsenkengissä kuin muissa Pohjoismaissa. Mielestäni nuorten ja vanhojen pitäisi olla kysyttyjä työmarkkinoilla. Sitten kun talous lähtee jälleen käyntiin, tulee työvoimapula. Osaavasta työvoimasta tulee pulaa, oli se sitten vanhempi tai nuorempi, kaikkia tarvitaan. Mielestäni on ikävää, että meillä jää talouskasvua saamatta sen takia, että meiltä ei löydy työntekijöitä. Se on mielestäni epäonnistuminen tässä yhteiskunnassa.
Voisko SAK:n ehdotus olla askel oikeaan suuntaan työmarkkinoilla?
– Työmarkkinoita pitää kehittää jatkuvasti. Ei ole sellaista optimipistettä, mihin vaan voisimme jäädä, vaan näistä asioista pitää pystyä keskustelemaan ja välttää tällaisia vastakkainasetteluja. Pitää nähdä hyviä puolia ja kehittämismahdollisuuksia.
Kuuntele koko keskustelu Takaisin Pasilaan -podcastin torstain jaksossa Yle Areenassa!