Vaikka yliopistoon pääsisi opiskelemaan omaa unelma-alaa avoimen väylän kautta, haluamaansa ammattipätevyyttä ei välttämättä saa. Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä tieto koulutuksen antamasta ammattipätevyydestä voi olla hankalasti löydettävissä yliopistojen sivuilla.
Yle Uutiset kertoi keskiviikkona korkeakoulujen avoimista opinnoista, joiden kautta voi päästä tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
Hämmennystä on aiheuttanut esimerkiksi Jyväskylän psykologian väylä. Avoimen väylän opinnoista tutkinto-opiskelijaksi siirtyvä ja valmistuva ei voi saada suoraan pätevyyttä psykologin ammattiin, vaikka näin voisi moni hakija luulla.
"On niin paljon hakijoita"
Kyse on siitä, että avoimessa yliopistossa tarjottavista psykologian opinnoista on mahdollista hakea tutkinto-opiskelijaksi psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelmaan, josta valmistuu psykologian kandidaatiksi ja filosofian maisteriksi.
Tutkinnon suorittaneet voivat toimia esimerkiksi tutkijoina, opettajina ja muissa psykologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Psykologin ammattipätevyyttä tutkinto ei kuitenkaan anna. Tämä kerrotaan myös yliopiston nettisivuilla, mutta Ylen tietojen mukaan se ei ole tavoittanut kaikkia opiskelijoita.
Psykologin pätevyyteen tarvitaan psykologian maisterin tutkinto, johon valmistutaan toisesta psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelmasta. Tutkinto-ohjelmaan ei kuitenkaan ole avoimen väylää tarjolla. Tähän on olemassa kaksi syytä.
– Psykologiaan on niin paljon hakijoita ja on vaikea määrittää se, miten hakijoiden joukosta voitaisiin tehdä karsintaa avoimen kautta, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen koulutuksesta vastaava varajohtaja Jarmo Hämäläinen sanoo.
Toisena syynä on se, että psykologiaan haetaan yliopistoihin yhteisellä yhteishaulla. Avoimen väylän tulisi silloin olla samankaltainen kaikkialla.
Jyväskylän yliopistossa avoimen kautta voi siis käytännössä saada psykologin valmiudet vain, jos on jo päässyt tutkinto-opiskelijaksi ja hakee uudelleen pääsykokeen kautta toiseen tutkinto-ohjelmaan.
– Jos menet avoimen väylän kautta siihen koulutukseen, joka tähtää filosofian maisterin tutkintoon, pitää sitten siellä opintojen keskellä hakea uudestaan pääsykokeen kautta, sanoo toinen reitti yliopistoon -hankkeen (TRY) projektipäällikkö Paula Savela Jyväskylän yliopistosta.
Yliopisto tarjoaa opintoja haluamallaan tavalla
Itä-Suomen yliopisto puolestaan on esimerkiksi jo pidempään markkinoinut avointa väylää oikeustieteiden opintoihin, joista valmistuu hallintotieteiden maistereita. Valmistuneet eivät kuitenkaan voi toimia kaikissa juristin tehtävissä kuten esimerkiksi asianajajina tai tuomareina, vaan niihin tarvitaan oikeustieteiden maisterin tutkinto.
Hiljattain Itä-Suomen yliopisto kuitenkin on ilmoittanut avaavansa ensi vuonna avoimen yliopiston väylän, jonka kautta voi hakea oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoihin.
– Molemmilla tutkinnoilla on omat vahvuutensa ja paikkansa työelämässä, ja valmistuneet työllistyvät hyvin. Haluamme tukea joustavia opiskelumahdollisuuksia, kertoo oikeustieteiden laitoksen johtaja Matti Turtiainen Itä-Suomen yliopistosta.
Yliopistot tekevät usein yhteistyötä avoimen väylän opintojen järjestämisessä, mutta jokainen niistä voi tarjota avoimen väylän opintoja haluamallaan tavalla. Myös paikkojen määrät ja sisäänpääsyvaatimukset hakukohteissa vaihtelevat.
Tiedekunnat päättävät vaadittavien opintopisteiden määristä aloittain. Joillakin aloilla voi riittää esimerkiksi 25 opintopistettä, toisilla taas saatetaan tarvita 60 opintopistettä.
Yliopistoilla on tällä hetkellä yhteensä noin 250 avointa väylää eri aloille. Joillekin aloille niitä ei ole lainkaan.
– Esimerkiksi luokanopettajakoulutus on aina ollut haastava ala tämän avoimen väylän kannalta. Kaikki menevät sieltä tavallisen haun ja soveltuvuusosioiden kautta, Paula Savela sanoo.
Lääketieteelliseen toivottu avointa väylää
Helsingin yliopiston verkkosivujen mukaan avoimessa yliopistossa voi suorittaa opintoja, jotka auttavat pätevöitymään esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan luokanopettajan, erityisopettajan ja yläkoulun tai lukion aineenopettajan tehtävään.
Avoimessa yliopistossa ei voi kuitenkaan suorittaa opettajan pedagogisia opintoja. Kasvatustieteelliset opinnot ovat hyödyksi useimpiin opettajan tehtäviin pätevöityessä ja niistä voi saada lisäpisteitä pedagogisiin opintoihin hakiessa.
Myöskään esimerkiksi suosittuun lääketieteen koulutukseen ei pääse avointa reittiä pitkin.
– Meiltä kysytään paljon myös sitä, että miksi lääketieteelliseen ei ole avoimen väylää. Siinä on varmasti vahvat perinteet siitä, että se on niin kilpailtu ala, toteaa Savela.
Uusia väyliä eri aloille on kuitenkin avattu eri korkeakouluissa vuosittain ja nykyisiä saatettu laajentaa.
Eniten opiskelupaikkoja avoimen väylän kautta on tarjolla ensi vuonna Itä-Suomen yliopistossa. Helsingin yliopistossa taas on pohdittu avointa väylää kaikille aloille.
Ei voi kiilata soveltuvuuskokeiden ohi
Avoimen väylän opintojen suorittaminen ei myöskään takaa varmaa opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Väylällä täytyy opiskella hakukohteesta riippuen keskimäärin 15–60 opintopistettä hyvällä opintomenestyksellä, minkä jälkeen voi hakea yliopistoon tutkintokoulutukseen.
Joillakin aloilla valintaperusteisiin kuuluvat myös soveltuvuuskokeet. Avoimella väylällä ei Savelan mukaan olekaan tarkoitus yrittää pienentää näiden painoarvoa.
– Emme halua, että avoimen väylän avulla oikaistaisiin soveltuvuuskokeiden ohi, jos sellaiset on katsottu tarpeellisiksi, Savela toteaa.
Savela kuitenkin muistuttaa, että kun avoimessa yliopistossa opiskellut opiskelija hakee ja pääsee tutkinto-opiskelijaksi, häntä koskevat samat oikeudet kuin muitakin tutkinto-opiskelijoita.
Sisäänpääsyvaihetta voidaan pitää oleellisimpana asiana.
– Tulipa kouluun mitä kautta tahansa, sen jälkeen sinulla on tutkinto-opiskelijana samat oikeudet, velvollisuudet ja opetussuunnitelmat ja sinua koskevat kaikki samat kelpoisuutta koskevat periaatteet. Valmistut siitä koulutuksesta, johon olet hakenut, Savela sanoo.
Klo 22:06 tekstiä tarkennettu: lisätty, että Itä-Suomen yliopistosta valmistuva hallintotieteen maisteri ei voi toimia esimerkiksi asianajajan tai tuomarin tehtävissä.
Lue lisää: