Sosiaali- ja terveysministeriön keväällä teettämä selvitys kasvomaskien hyödyttömyydestä saa kritiikkiä suomalaiselta tutkijaryhmältä.
Uudessa tutkimuksessa on käytetty samaa aineistoa kuin STM:n aikaisemmassa. Nyt aineistolle tehty meta-analyysi on osoittanut tutkimuksen mukaan kasvomaskien hyödyt.
Meta-analyysissä yksittäisten julkaisujen tuloksia voidaan yhdistellä laskennallisesti, jolloin tutkimukselle saadaan suurempi tilastollinen merkitsevyys.
Toisin sanoen voidaan siis tarkastella aihetta laajemmin kuin yksittäisillä tutkimuksilla, jolloin mahdollisuus löytää näyttöä hyödyistä tai haitoista on suurempi.
Tutkijaryhmään kuuluvan Helsingin yliopiston tutkija Hanna Ollilan mukaan kasvomaskit selvästi suojaavat käyttäjäänsä. Selvityksen perusteella ylähengitystieinfektioiden riski pienenee noin kolmasosalla, kun kasvomaskia käytetään.
Analyysi tukee myös kasvomaskien suojavaikutusta muihin. Maskin käyttäjä ei tartuta kanssaihmisiä yhtä tehokkaasti.
Uusia työkaluja tarvitaan Suomessa, kun koulut aukeavat ja lomat loppuvat
Tutkimus on nyt vertaisarvioitava. Prosessi saattaa kestää kuukausia, joten ennakkotietoa tutkimuksesta on jo jaettu poikkeuksellisen tilanteen takia.
Ollilan mukaan nyt saatua tietoa kannattaisi hyödyntää päätöksenteossa jo ennen vertaisarvioinnin valmistumista.
– Eihän tämä ole ainoa tutkimus, joka puoltaa maskien käyttöä. Viimeisen kahden kuukauden aikana uutta tietoa on kertynyt niin runsaasti, että olisi hyvä, jos suojainten käyttöä suositeltaisiin, Ollila sanoo.
Ollilan mukaan Suomessa pandemian torjuntaan tarvitaan uusia työkaluja käsihygienian ja turvavälien lisäksi. Etenkin, kun koulut jälleen alkavat ja monet, jotka eivät voi työskennellä etänä, palaavat lomilta työpaikoilleen.
– Olisi todella hyvä, jos maskeista tulisi suositus julkisiin kulkuvälineisiin, vaikkei toista aaltoa tulisikaan. Kannattaisi reagoida ajoissa, sillä infektioiden lisääntyminen saattaa tulla hyvin yllättäen. Parasta olisi, jos pystyisimme välttämään maaliskuisen tilanteen, Ollila toteaa.
Maskisuositukset sopisivat myös esimerkiksi elokuvateattereihin ja muihin sisätiloihin, joissa etäisyyden pitäminen on vaikeaa.
Tutkimuksen mukaan maskien vaikutus on kaikista voimakkain, kun niitä käytetään muiden turvatoimien rinnalla. Jopa itse tehdyt kangasmaskit ovat Ollilan mukaan tyhjää parempi vaihtoehto, sillä niidenkin on osoitettu antavan jonkin verran suojaa sekä käyttäjälleen että kanssaihmisille.
Tutkimusnäytön perusteella oikein käytetystä kasvomaskista ei ole ainakaan haittaa. Monet raportoivat aluksi vaikeuksia tottua maskin käyttöön, pitemmällä aikavälillä maskit häiritsivät vähemmän.
Maskit suojaisivat myös muilta taudeilta, jotka kuormittavat terveydenhuoltoa
Selvityksessä on käytetty aineistona kahta yhdysvaltalaisiin opiskelija-asuntoloihin sijoittuvaa tutkimusta ja kolmea Lähi-idän pyhiinvaeltajilla tehtyä tutkimusta.
Aineistot ovat peräisin ajalta ennen koronaa, mutta osoittavat maskin vaikutuksen muihin oireenkuviltaan samanlaisiin hengitystieinfektioihin.
Ollila myös muistuttaa, että kasvomaskin suojavaikutus esimerkiksi influenssalta on myös merkittävä, sillä muut taudit kuormittavat terveydenhuoltoa ja testaamista koronaepidemian aikana.
Juttu päivitetty tutkijan haastattelulla ja kuva vaihdettu. 31.7. kello 16.45.
Tarkennettu otsikkoa 1.8.2020 kello 10.55: Jutun otsikossa luki aiemmin, että uusi tutkimus olisi kumonnut vanhan selvityksen tuloksen. Tarkalleen ottaen tutkimukset päätyivät samasta aineistosta eri johtopäätöksiin.
Korjaus 3.8. klo 11.03: Termi korjattu tilastollisesta merkittävyydestä tilastolliseksi merkitsevyydeksi.
Lue myös: