Sadat ihmiset seuraavat avajaispäivää kanavan sulkuporttien ympärillä, yläpuolella olevalla sillalla ja teiden varsilla. Parkkipaikat ovat täynnä autoista. Samaan aikaan innokkaat veneilijät odottavat jo sulkuun pääsemistä.
Odotettu päivä on viimein koittanut, kun noin 5,5 kilometriä pitkä Kimolan kanava saatiin vihdoin tänään maanantaiaamuna avattua vesiliikenteelle. Kanava mahdollistaa veneilyn esimerkiksi Jyväskylästä Kouvolaan.
Aurinko paistaa yleisön niskaan, kello lyö kymmenen ja sululta kuuluu hälytysääni. Se tarkoittaa, että ensimmäiset veneet pääsevät pian sulkuun.
Ensimmäisellä sulutuskerralla mukaan mahtuu yhteensä neljä venettä. Järvipelastajat ajavat sulkuun ensimmäisenä – aplodien saattelemina.
Yleisö seuraa kiinnostuneena historiallista hetkeä, kun ensimmäiset veneet alkavat laskeutua 12 metriä korkeassa sulussa. Yksi sulutus kestää yhteensä noin kaksikymmentä minuuttia.
Sulkujen avauduttua järvipelastajat lipuvat juhlallisesti ensimmäisinä ulos sulusta kohti Kimolan kanavan erikoisuutta, 70-metristä veneilytunnelia. Ensimmäinen sulutus on onnistunut.
Yle seurasi kanavan avautumista suorana paikan päällä. Katso noin tunnin mittainen lähetys Yle Areenasta.
Kuhina on ollut kova
Avajaispäivä on monin tavoin historiallinen. Kanavan avautumista on saapunut seuraamaan ihmisiä eri puolilta Suomea.
Yksi heistä on Pertti Ahola, joka oli vuosina 1961 ja 1962 kuorma-autonkuljettajana mukana rakennustöissä, kun tänne alettiin rakentaa puunuittokanavaa. Myöhemmin uitto väheni ja uittokanava jäi käyttämättömäksi.
– Olen iloinen, että tämä tapahtui. Vuosia seurattiin sitä mätänevää ja umpeen valuvaa kanavaa. On suuri voitto, että kanava on jälleen saatu hyötykäyttöön, Ahola kertoo.
Nyt entinen puunuittokanava on muuttunut moderniksi veneilykanavaksi.
Veneilijä Matti Salo Lammilta saapui odottamaan kanavan avautumista jo edellisenä päivänä. Salo kehuu venereitin maisemaa.
– Reitti oli oikein hieno, kun kuljettiin tänne päin. Kyllä oikein jylhävät maisemat ja kalliota oli, kertoo Salo.
Salon veneen kotisatama on Padasjoella. Hän uskoo, että uusi vesireitti tulee olemaan piristys huviveneilijöiden lisäksi myös alueen harrasteveneilijöille.
– On erittäin hyvä, että Kouvolasta pääsevät Päijänteelle. Erittäin hyvä ja tärkeä on, että tästä pääsee kulkemaan läpi.
Kimolasta kotoisin oleva Ossi Hasu on seurueineen odotuslaiturilla. Oma vuoro olisi tulossa ensimmäisen sulutuksen jälkeen.
– Oletimme, että täällä on enemmänkin veneitä. Näytti, että joudumme ensimmäiseen sulutukseen, mutta emme joutuneet, Hasu naurahtaa.
Paikkakuntalaisena Hasu osaa kertoa, että kanavan aukeaminen on merkittävää myös Kimolan kylälle.
– Pääasiassahan tämä on Kimolalle iso asia. Kyllä sitä vartottu on, sanoo Hasu.
Kahvilayrittäjä Eija Parkkisen mukaan kanavan sululla olevalla konttikahvilalla riitti väkeä jo useita tunteja ennen kanavan avaamista.
– Kuhina on ollut kova. Oli tarkoitus avata yhdeksän aikaan, mutta jonoa on ollut katkeamatta kahdeksasta alkaen.
Lähikylälle lisätienestejä ja elinvoimaa
Kimolan kanavan käyttöönotosta on seurannut matkan aikana lähikylällä myös soraääniä. Kimolan kyläyhdistyksen mukaan paikalliset suhtautuvat kanavaan tällä hetkellä enimmäkseen myönteisesti.
– Sanoisin, että varmaan 96–97-prosenttisesti iloisin mielin ollaan ja olemme todella iloisia siitä, että kanava avautuu ja se on laitettu kuntoon. Se on myös Kimolanlahden veden laadun kannalta todella hyvä juttu, kertoo Leena Väärälä-Vesala Kimolan kyläyhdistyksen hallituksesta.
Kanavan uskotaan ja toivotaan tuovan myös uutta elinvoimaa sen lähialueille.
– On odotus, että tämä lisää elinkeinotoimintaa. Kimola on perinteisesti maatalousvaltaista aluetta. Maatalous ei kuitenkaan tällä hetkellä ole niin hyvissä kantimissa. Siksi toivon, että matkailu tuo lisätienestiä.
Väärälä-Vesalan mukaan veneilijöiden lisääntyminen oli huomattavissa jo ennen kanavan avautumista.
– Tänä kesänä olen huomannut, että Pyhäjärven rannalla veneet ovat lisääntyneet huomattavasti ja veneliikenne on viisin- tai kuusinkertaistunut edellisvuosiin nähden.
Ainutlaatuinen hanke
Paikan päällä on myös rakennusurakassa pitkään mukana ollut projektipäällikkö Harri Liikanen Väylävirastosta.
– Pitkään on touhuttu tämän parissa. Käyttöä varten näitä tehdään, joten käyttöönotto on tärkeä asia.
Edelliset sulkukanavat on rakennettu Suomeen viimeksi 20 vuotta sitten, joten tänään nähty Kimolan kanavan käyttöönotto on Suomen oloissa melkoinen harvinaisuus.
– Tämä paikka tuo myös ainutlaatuisuutta tähän hankkeeseen. On tämä ollut kaikin puoli ainutlaatuinen projekti.
Merkittävä matkailukohde
– Nyt on todella hyvät fiilikset, nyt se on vihdoin auki. Aurinko paistaa ja ihmisiä on ympärillä. Ei tämän parempaa kesäpäivää voisi ollakaan, riemuitsee asiantuntija Raija Sierman Kouvolan Innovation Oy:stä.
Siermanin tehtävänä on ollut vastata kanavan markkinoinnista ja viestinnästä. Siermanin mukaan kanavasta muodostuu ajan mittaan hyvin merkittävä matkailukohde.
– Tämä tulee olemaan varmasti Kouvolan yksi suosituimpia matkailukohteita.Tulee muistaa, että matkailukohteena kanava herättää kiinnostusta muissakin kuin veneilijöissä.
Kanavan taloudelliset hyödyt muodostuvat kuitenkin vasta tulevaisuudessa, kun alueelle saadaan lisää palveluita.
– Eihän kanava itsessään tuo senttiäkään. Veneilijät käyttävät palveluja, mutta ensin niitä täytyy olla, jotta niitä voi sitten käyttää. Siinä meillä on vielä tekemistä.
Tavoitteena on saada alueelle ensi kesäksi muun muassa vakituinen kahvila. Tällä hetkellä sululla toimii tilapäinen konttikahvila. Sulun yläpuolelle on suunnitteilla myös näköalapaikka.
Sierman kehuu, että Voikkaalla ja Virtakivellä on valmistauduttu kanavan avautumiseen jo hyvin. Matkan varrelle tarvittaisiin kuitenkin vielä lisää palveluita.
– Matkaa sululta Virtakiven saunalle on noin 24 kilometriä, ja sinne matkalle tarvitaan veneilijöille pysähtymispisteitä.
Muiden palveluiden lisäksi myös polttoainejakelu on herättänyt monissa veneilijöissä kysymyksiä. Siermanin mukaan alueelle oli tarkoitus tulla polttoainejakelu jo tänä kesänä, mutta tämä ei onnistunut suunnitelmien mukaan. Ensi kesänä polttoainejakelun on tarkoitus löytyä Voikkaalta.
Kanavan uskotaan tuovan kaikin puolin uutta elinvoimaa mukana olleille kunnille Kouvolalle, Iitille sekä Heinolalle.
– Kouvolan veneilijät pääsevät nyt Päijänteelle ja vaikka Pielavedelle asti, mikä lisää varmasti kouvolalaisten veneilyharrastusta. Samalla haluamme veneilijöitä tänne ja käyttämään meidän palvelujamme.
Avautumista odotettu pitkään
Kimolan kanavan rakentaminen veneilyliikennettä varten aloitettiin kesällä 2018. Rakennustöiden aikana Konniveden ja Iitin Pyhäjärven välinen Kimolan entinen puunuittokanava laajennettiin veneilykäyttöön sopivaksi.
Kimolan kanavan kunnostamisesta on keskusteltu 1990-luvulta saakka. Kanavaa oli yritetty saada vesiliikennekäyttöön vuosien ajan, mutta hanketta vaikeuttivat esimerkiksi erilaiset byrokratia-, lainsäädäntö- ja rahoitusongelmat.
Kanavan avautumista odotettiin jo kesäkuun alussa. Avaamista jouduttiin kuitenkin lykkäämään teknisten ongelmien takia. Sulkuporteissa huomattiin rakentamisen loppuvaiheessa kohtia, jotka vaativat korjaamista.
Uusia veneilymahdollisuuksia
Kimolan kanavan erikoisuus on 70-metrinen veneilytunneli, joka on ainoa laatuaan Suomessa, ja harvinainen myös koko maailmassa. Myös kanavan sulutuskorkeus, 12 metriä, on poikkeuksellisen korkea. Kanavan sulkua pääsee katselemaan myös näköalatasanteelta.
Kimolan kanavayhteys ja läheisten satamien kehittäminen lisäävät Heinola–Iitti–Kouvola-alueen veneilymahdollisuuksia sekä kytkevät seudun vesistöt keskiseen Järvi-Suomeen.
Kimolan kanavan muuttaminen veneilykäyttöön maksoi 20,8 miljoonaa euroa. Valtio maksoi kustannuksista noin kaksi kolmasosaa ja alueen kunnat loput. Valmistuttuaan kanava jää Kouvolan kaupungin omistukseen.
Juttua täydennetty 3.8.2020 klo 16.13 avajaistunnelmilla.
Lue lisää:
Suomi saa uuden venereitin – 70-metrinen kanavatunneli on harvinaisuus koko maailmassa