Sade piiskaa ravintolan terassikatosta, mutta sen alla istuva yleisö hytkyy naurusta. Menossa on Teatteri Perikunnan Hätävara-revyy.
– Lisäksi hallitus on linjannut tänään seuraavaa: kun lumeen kusee, niin siihen eittämättä tulee reikä. Lisäksi korkkaamaton Koskenkorva-pullo eli kosanderi kannattaa narauttaa aina ennen varsinaista avaamista. Kas näin, opastaa pääministeri Sanna Marinin näköinen hahmo pienellä lavalla.
Näyttelijä Maija Siljanderin esittämä pääministeri puhuu katkonaisesti sanoja eritellen, kiroaa välillä karkeasti ja toruu opposiota joutavista välikysymyksistä.
Varsinaisen naurunremakan aiheuttaa kuitenkin pääministerin puhetta vauhdikkaasti viittomakielelle kääntävä tulkki.
Asetelma on katsojille tv:stä tuttu kevään lukuisista valtioneuvoston koronaa koskevista tiedotustilaisuuksista.
Satiirin kohteeksi joutunut oikea viittomakielen tulkki Outi Huusko istuu tänä iltana katsomossa ja nauraa tanttamaisesti pukeutuneelle hahmolleen.
– Outi Huusko näki jo aiemmin yhden esityksen ja kehui, että minulla on hyvät kädet, hymähtää näyttelijä Jani Johansson.
Ohjaaja komppaa vassareita, mutta pyrkii tasapuolisuuteen
Show'n käsikirjoittaja ja ohjaaja Viivi Saarela on ollut Vasemmistoliiton ehdokkaana vaaleissa, mutta sanoo pyrkivänsä esityksissä tasapuolisuuteen oikeiston ja vasemmiston välillä.
– Oikeisto saattaa huomata ne heitä koskevat sketsit, mutta kyllä siellä on se toinenkin puoli aina esillä. Yritän morkata kaikkia tasapuolisesti, Saarela vakuuttaa.
Satiirissa toistuvat jatkuvasti tietyt aiheet, kuten vallan kieli, vallankäytön vääryydet sekä ihmisten ulkomuodon ja luonteen pilkkaaminen, muistuttaa toimittaja, tutkija ja muun muassa Ylen Noin viikon studio -ohjelman käsikirjoittaja Janne Zareff.
Kuinka vallalle nauretaan -kirjassaan Zareff huomauttaa, että myös satiirin tekijät käyttävät valtaa. He nostavat yleisönsä tietoisuuteen aiheita, joita he pitävät merkityksellisinä.
Ymmärtääkö Viivi Saarela käyttävänsä valtaa?
– Käytän joo, tavallaan. Varsinkin poliittisessa satiirissa sieltä erottuu se oma näkemys. Esimerkiksi tänä kesänä on mukana yt-neuvotteluista kertova sketsi. Siinä käy ilmi kummalla puolella seison, Saarela tunnustaa.
Poliitikko pyrkii ottamaan roolin
Hätävara-revyyssä esitetää paikallinen Vasemmistoliiton sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kotityrannina, joka valjastaa koko perheensä ompelemaan suojamaskeja kansalle. Yleisö tietää, kuinka Pekosen uskottavuus poliitikkona joutui maskijupakassa koetukselle.
Tutkija Janne Zareff kertoi keväällä Yle Puheen haastattelussa, kuinka poliitikot pyrkivät kääntämään heihin kohdistuvan ivan tai pilkan positiiviseksi. Temppu tehdään joko nauramalla yhdessä yleisön kanssa itsestä tehdylle parodialle tai jopa osallistumalla siihen.
Teatteri Perikunnan katsomossa ovat istuneet useat tunnetut poliitikot. Näin tapahtui myös tänä kesänä. Sosiaalisessa mediassa on kuvia, jossa Pekonen ja häntä parodioiva näyttelijä naureskelevat yhdessä samoissa Marimekon kuosivaatteissa.
Tuleeko itseironiasta viranomaisten työkalu?
Tutkija Janne Zareff on listannut yhdeksi tyypilliseksi aihepiiriksi vallanpitäjien henkilökohtaisten ”vikojen” pilkkaamisen.
Teatteri Perikunnan esityksessä Paavo Väyrysellä on jättikokoinen pää, jossa silmät karsastavat. Keskustan Katri Kulmunin tukka on revyyssä yhtä sekaisin kuin hänen kommenttinsakin ja RKP:n ministeri Anna-Maja Henriksson kykenee punaamaan vain alahuulensa, koska ylähuuli on olematon.
Kuinka vallalle nauretaan -kirjassaan Janne Zareff pohtii myös mihin poliittinen satiiri on menossa. Vaihtoehtoja on useita.
Huumoria tehdään jatkossa ehkä tasapuolisemmin ja eri suuntiin. Toisaalta satiiri voi olla yhden näkökulman varaan rakennettua tai somessa jaettua trollitehtaiden masinoimaa uutisparodiaa.
Myös viranomaiset saattavat tulevaisuudessa innostua tekemään itseironisia hupailuja, joilla pyritään hälventämään negatiivisia käsityksiä esimerkiksi poliisista.
Hyvä ja terävä satiiri vetää väkeä kaukaa
Perikunnan yleisö ei hätkähdä lavalta sinkoilevista kirosanoista tai röyhkeästä alapäähuumoristakaan.
Tämän kesän esityksessä esimerkiksi Riihimäen kaupunginjohtajan peräaukkoon on tungettu robotiikan kehittämisjohtaja selittämään, miksi velkalastissa olevan kaupungin pitäisi silti satsata koodarien koulutukseen.
Poliitikoille ja päivän politiikalle nauraminen kiinnostaa myös Riihimäen ulkopuolella. Esityksiin saapuu katsojia pääkaupunkiseudulta, Lahdesta ja Hämeenlinnasta sekä Tampereelta.
– Riihimäellä on pitkät perinteet suoraan vittuilulle ja poliittiselle satiirille, ja siksi näitä tullaan katsomaan, sanoo näyttelijä Jani Johansson.
Yksityinen teatteriporukka on tehnyt ajankohtaisista tapahtumista ja poliitikoista parodiaa Juomahuone Laitisen terassilla menestyksekkäästi jo kahdeksana kesänä peräkkäin.
– Riihimäellä on hyvin vastaanottavainen yleisö, ja saan kirjoittaa mitä haluan. Näyttelijät sanovat joskus, että huh huh, mutta eivät ole vielä kieltäytyneet näyttelemästä, paljastaa käsikirjoittaja ja ohjaaja Viivi Saarela.