Alkuvuosi on ollut osakemarkkinoilla poikkeuksellisen töyssyinen, mutta se ei näytä säikäyttäneen suomalaisia. Päinvastoin.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mukaan kymmeniä tuhansia suomalaisia on ryhtynyt osakesijoittajiksi juuri tänä vuonna, jolloin koronakriisi on myllertänyt markkinat perusteellisesti.
Poikkeusoloista huolimatta ainakin 33 000 suomalaista on ryhtynyt Pörssisäätiön seurannan mukaan osakesijoittajaksi tämän vuoden aikana. Lounasmeri laskee mukaan vain henkilöt, jotka eivät ole aikaisemmin omistaneet yhtään osaketta.
Osakevälitystä tarjoavan Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen kertoo, että heillä uusia osakesäästötilejä avattiin erityisesti maalis-huhtikuun "markkinaturbulenssin" aikaan. Uusien yksityissijoittajien virta on jatkunut myös kesällä.
Myös kauppaa on tehty kuumeisesti. Nordnetissä osakekauppojen lukumäärä on ollut tänä vuonna 100 – 250 prosenttia viime vuotista suurempi.
Miten ovat mahtaneet kokemattomat sijoittajat pärjätä tilanteessa, jossa osakemarkkinoiden kuvaajat muistuttavat vuoristorataa? Lounasmeren mukaan yksityisijoittajat "ovat toimineet fiksusti" kriisin käänteissä.
– Kun maaliskussa kurssit laskivat niin nähdään, että siinä omistajien määrä lisääntyi ja todennäköisesti myös uusia sijoittajia tuli markkinoille, Lounasmeri sanoo.
Markkinoilla on nähty kovan pudotuksen jälkeen myös reipasta nousua ja nyt ollaan jo melko lähellä kriisiä edeltäviä tasoja. Luoko siis tilanne vääriä odotuksia juuri sijoittajaksi ryhtyneille? Lounasmeri myöntää, että aina sijoittajat eivät ole rationaalisia ja odotukset ohjaavat kursseja.
– On siinä riski, että markkinoilla ylireagoidaan. Varsinkin nyt, kun yritykset ovat kertoneet näkymistään aika vähän, se lisää mahdollisuutta että odotuksiin ei joko päästä tai sitten odotukset ylittyvät.
Se lupaa nopeita liikkeitä osakekursseihin.
Lainalla ostettuja osakkeita pakkomyyntiin
Nordnetissä on nähty käytännön seurauksia myös vääristä odotuksista. Sijoittajalla on mahdollisuus ottaa niin sanottua kaupankäyntiluottoa omistamiaan osakkeita vastaan. Jos luottoa ei pystykään hoitamaan esimerkiksi osakkeiden arvon nousulla osakevälittäjä voi myydä lainan vakuutena olevia osakkeita.
– Pakkomyynnit painoittuivat kevääseen, jolloin osakekurssit tulivat hyvin voimakkaasti alas, Tuppurainen kertoo.
Nordnetin asiakkaista neljä prosenttia rahoittaa sijoituksiaan luotolla. Se on Tuppuraisen mukaan "aika vähän". Varsinkin keväällä kurssien kovimmassa pudotusvaiheessa pakkomyyntejä tehtiin päivittäin, muutamien henkilöiden osakesalkuista.
Tyypillisesti pakkomyynteihin on jouduttu tilanteessa, jossa sijoittajalla on vain muutamien yhtiöiden osakkeita. Tuppurainen kehottaakin pitämään hyvää huolta sijoitusten hajauttamisesta riittävään monen ja erilaisen yhtiön osakkeisiin.
Hintojen lasku hyödynnettiin, miten käy nousussa?
Pörssisäätiön Lounasmeren mukaan kansalaisten talouslukutaito on kehittynyt. Ikiaikainen sijoitusvinkki – osta halvalla, myy kalliilla – on nyt omaksuttu ainakin 1990-lukua paremmin.
– Vuosituhannen vaihteessa, kurssien noustessa tuli enemmän sijoittajia mukaan, mutta finanssikriisissä ja nyt koronakriisissä on nähty, että yksityissijoittajat ovat hyvin osanneet hyödyntää kurssilaskun.
Kurssien nopea toipuminen maaliskuun koronaromahduksesta herättää myös kysymyksen siitä, onko nousulle perusteita. Monet yhtiöt ovat kertoneet, että tulevaisuuden näkymät ovat niin sumeat, että niistä ei esitetä arvioita lainkaan (siirryt toiseen palveluun).
Osakkeen hintaa arvioidaan usein vertaamalle sen hintaa osakekohtaiseen tulokseen P/E -luvulla (price to earnings ratio). Mitä pienempi luku, sen edullisempi osake on yhtiön tekemään tulokseen nähden. Keskimäärin luku on liikkunut 12:n ja 15:n (siirryt toiseen palveluun) välillä. Nyt Helsingin pörssissä on parikymmentä yhtiötä, jolla luku on yli 50. Niillä siis osakkeen hinta on suhteellisen korkea yhtiön tekemään tuloksen nähden.
Sijoittajat siis arvioivat, että tulosta syntyy ainakin tulevaisuudessa – siitäkin huolimatta, että monella yhtiöllä oman tulevaisuuden arvioiminen on vaikeaa. Osakevälitystä tarjoava Nordnet suosittelee tähänkin lääkkeeksi hajauttamista.
– Kannattaa sijoittaa mahdollisimman moneen toimialaan ja ehkä luopua yhtiöstä, joka ei osaa antaa mitää indikaatiota omasta alastaan, Tuppurainen kehottaa.
Osakesäästötilit otettiin käyttöön vuoden alussa. Heti tammikuussa tilejä avattiin noin 60 000 kappaletta ja elokuun alkuun mennessä määrä oli kaksinkertaistunut 120 000:aan. Osakesäästötilille voi siirtää rahaa ja käydä sitten kauppaa pörssiosakkeilla. Kaupankäynti on aiempaa yksinkertaisempaa, sillä tilillä käytävästä kaupasta maksetaan verot vasta, kun tililtä nostetaan voittoja.
Osakesäästötileillä on nyt keskimäärin noin 4 000 euroa eli yhteensä 450 miljoonaa euroa.
Kotimaista osakesijoittamista edistävässä Pörssisäätiössä iloitaan, sillä osakesijoittajia on Suomessa nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Halvat hinnat ja huomio houkuttelevat
Osakemarkkinoille suomalaisia houkuttelee Lounasmeren mukaan ainakin halventuneet hinnat. Koronakriisin jyrkimmässä syöksyssä maaliskuussa sijoittajat hyödynsivät ostomahdollisuuksia. Helsingin pörssissä osakkeiden arvosta suli pois noin kolmasosa. Sen jälkeen hinnat ovat myös nousseet vauhdilla ja elokuun alussa ollaan jo melko lähellä romahdusta edeltänyttä tasoa.
Keskellä koronakriisiä tehdyn kyselyn mukaan myös usko osakemarkkinoihin on vahva. Osakesäästäjien ja Pörssisäätiön maalis-huhtikuun vaihteessa tehdyssä kyselyssä 78 prosenttia vastaajista sanoi aikovansa lisätä osakeomistuksiaan tulevan puolen vuoden aikana. Vähentämissuunnitelmia oli kahdella prosentilla.
Kiinnostusta osakesijoittamiseen ovat lisänneet vuoden alussa mahdolliseksi tullut osakesäästötilin avaaminen ja maaliskuun hintojen lasku, mutta myös se, että osakemarkkinoista on riittänyt puhetta.
– Kun sijoittamisesta ja osakekursseista on puhuttu enemmän se lisää kiinnostusta ja saa yhä useamman aloittamaan sijoittamisen.
Yksityissijoittajia kiinnostavat erityisesti tunnetut ja hyvin osinkoja maksavat yhtiöt. Entistä enemmän merkitystä on myös yhtiön vastuullisuudella.
