Heinäkuu oli ennätyksellinen museokuukausi, ainakin pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Kansallismuseon Vankilamuseossa Hämeenlinnassa vieraili heinäkuussa noin 17 000 henkilöä, peräti 7 000 ihmistä enemmän kuin viime vuonna. Hämeen linnassa oli samaan aikaan kävijöitä lähes 6 000 ihmistä aiempaa enemmän, yhteensä reilut 25 000 vierailijaa.
Museoviraston palvelukoordinaattori Terhi Kiskosen mukaan kasvua osattiin museoiden avaamisen jälkeen hieman uumoilla, vaikka hän Vankilamuseon lukuja valtavan suurina pitääkin.
– Meillä on täällä enemmän kotimaan matkailijoita. Tietysti meiltä puuttuu ulkomaiset turistit, mutta silti lukemat ovat tällaisia, Kiskonen sanoo.
– Haetaan elämyksiä ja kokemuksia lähempää nyt, kun ei ole muita vaihtoehtoja.
Hämeenlinnan muissakin museoissa käytiin enemmän kuin kertaakaan neljään vuoteen.
Kangasalla sijaitsevassa Mobilia-liikennemuseossa tehtiin myös uusi heinäkuun ennätys, kun siellä vieraili reilut 11 000 ihmistä.
– Kesäkuussa oltiin selvästi vielä varovaisempia. Pääsylipputulomme olivat 32 prosenttia edellisvuotta pienempiä. Heinäkuussa noustiinkin sitten kuusi prosenttia viime vuotta korkeammalle, Mobilian museonjohtaja Heidi Rytky kertoo.
– Se on tosi hyvä luku, sillä jo 2019 heinäkuussa tehtiin uusi ennätys, kun kävijöitä oli noin 20 prosenttia enemmän kuin 2018.
Kävijöitä oli heinäkuussa lähes 12 000 kävijää, viime vuonna heitä oli vajaat 10 000.
Vaikka Mobiliassa on riittänyt vieraita, ei koronaviruksen vaikutus ole voinut olla näkymättä sen muussa toiminnassa. Rytkyn mukaan monia tapahtumia on jouduttu perumaan ja lasten puuhapisteitä sulkemaan.
Koronarajoitukset tulivat keväällä voimaan maaliskuussa samana päivänä, kun Mobilia avasi Tankit täyteen -näyttelyn. Elokuulta on jouduttu perumaan Rautalankaa ja jenkkirautoja -tapahtuma, koska sen kävijämäärä on aiemmin ollut noin 2 000 henkeä, eikä museo usko voivansa järjestää sitä voi korona-aikaan turvallisesti.
Kansallisgalleria puolitti kävijätavoitteet ja tyytyi tilanteeseen
Jos pääkaupunkiseudun ulkopuolella pyyhki heinäkuussa hyvin, oli Helsingissä hankalampaa. Suurten ulkomaisten turistivirtojen tyrehtyminen näkyy pääkaupungissa huomattavasti enemmän kuin pienemmillä paikkakunnilla.
Helsingin Kansallisgalleria, johon kuuluvat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo, joutui keväällä haasteelliseen tilanteeseen, mutta selvisi siitä lopulta omasta näkökulmastaan tyydyttävästi.
Kielto yli 500 ihmisen yleisötapahtumille ei itsessään ollut niin kova paikka, sillä Kansallisgallerian museoissa on viestintäpäällikkö Johanna Eiramon mukaan harvemmin niin paljoa kävijöitä yhtäaikaisesti muutenkaan.
Kun kesäkuun alussa ovia alettiin jälleen availemaan, oli yleisö kuitenkin ymmärrettävästi vähissä. Kansallisgalleria puolitti museoidensa yleisötavoitteet kesäkuussa. Alkuun oli tahmeaa, mutta viimeistään heinäkuussa uudet tavoitteet saavutettiin.
– Se oli meille hieno voitto, Eiramo sanoo.
Esimerkiksi Ateneumin tavallinen heinäkuun kävijätavoite on 40 000 kävijää, kun se nyt oli 20 000.
Yleisö on Eiramon mukaan käyttäytynyt museoissa hyvin eikä ongelmia ole tullut, kiitos Ateneumin ja Kiasman väljien tilojen.
Suomalaiset ovat museoväkeä, joten he käyvät niissä siellä, missä ovat.
Johanna Eiramo, Kansallisgalleria
Ero kävijävirroissa pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on Eiramon mielestä ollut iloinen ja looginen asia.
– Ihmiset ovat ilahduttavasti lähteneet kesällä reissuun Suomessa. On käyty Kolilla ja jokaisessa museossa matkalla. Suomalaiset ovat museoväkeä, joten he käyvät niissä siellä, missä ovat.
Kansallisgallerian Eiramo ei odota, että vierailijamäärät nousisivat normaalille tasolle vielä elo-syyskuussa, varsinkin, kun koronaviruspandemian suunta on arvaamaton.
– On paljon riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä, joiden ei kannata tulla museoon. Meillä on ihan turvallista, mutta haluamme myös kantaa vastuullisen kortemme kekoon.
Kansallisgallerian syksy on vilkas, sillä näyttelyt suunnitellaan jo kauan ennen niiden alkua.
Ateneumissa on syyskuulle asti klassikoista inspiroituneen nykytaiteen näyttely. Elokuussa päättyy von Wrightin taiteilijaveljesten kokoelman esittely. Kiasmassa alkoi kesäkuussa Seppo Fräntin Hullu rakkaus -taidekokoelman näyttely, joka kestää ensi tammikuulle saakka. Syyskuussa Sinebrychoffin taidemuseoon saapuu loppuvuodeksi italialaisen Giovanni Battista Tiepolon työhuoneen taidetta.
– Toivotaan, että saadaan pidettyä museot auki, Eiramo sanoo.
Museokorttia vingutettiin enemmän kuin koskaan
Suomen museoliitossa on huomattu, että kukoistaneet museot ovat lähinnä Helsingin ulkopuolelta. Tarkkoja lukuja koko museokentältä ei kuitenkaan ole, vaan huomio on tehty pitkälti sen perusteella, mitkä museot ovat asiakasvirroistaan tiedottaneet.
– Ainakaan yksikään Helsingin museoista ei ole tiedottanut poikkeuksellisen suurista kävijämääristä, Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä sanoo.
Hänen mukaansa museokortin käyttö on kasvanut huimasti, joka viittaisi myös siihen, että yksittäisiä kertalippujakin on hankittu aiempaa enemmän.
Museokorttivierailuja tehtiin heinäkuussa noin 294 000, kun määrä viime vuonna samaan aikaan oli 213 000. Kasvua oli 38 prosenttia. Määrä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kortti lanseerattiin vuonna 2015.
Levä kertoo myös, että museoiden kävijämäärissä on ollut nousua koko 2000-luvun. Sama trendi on hänen mukaansa muualla Euroopassa.
Levä uskoo museoiden jossain määrin jopa hyötyneen koronaviruspandemiasta. Museot ovat usein avaria, ja kun monet lomakohteet ovat joutuneet rajoittamaan toimintaansa, on museokenttä onnistunut niin käytännössä kuin mielikuvissakin luomaan turvallisen tilan viettää aikaansa.
– Mutta ehkä pääsyy kävijämäärien kasvulle on kuitenkin se, että museoiden suosion on lisääntynyt yleisesti vuosien saatossa.
Kävitkö sinä heinäkuussa museoissa useammin kuin aikaisemmin? Entä omistatko museokortin? Voit keskustella aiheesta 6.8. klo 23:een saakka.
Lue lisää:
Kasperi Hulkkonen, 23, astuu sotilaan saappaisiin – tiedekeskus Muisti tuo tarinat jälkipolville