Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Marjatulokas haskapin koe-erä myytiin hetkessä – Viljelijä: "Jotkut ovat kertoneet maistaneensa jopa ripauksen luumua"

Haskap on uusi marja Suomessa, ja siihen kohdistuu suuria odotuksia. Maailmalla haskapia pidetään terveyspommina.

Haskap marjoja
Ensimmäisen kasvukauden haskapeja. Marja muistuttaa venynyttä mustikkaa. Kuva: Mikko Tuomikoski/Yle
Mikko Tuomikoski
Avaa Yle-sovelluksessa

Kepilän tilalla Heinolassa on eletty jännittäviä aikoja. Tilan haskappensaat kantoivat tänä keväänä ensimmäisen, tosin vaatimattoman sadon, sillä taimet ovat vielä kovin nuoria.

Tilaa pitävät Jani Tamminen ja hänen isänsä Hannu Tamminen, jotka perustivat luomumarjatilan entiselle karjatilalle.

– Saimme myyntiin hyvin pienen, sellaisen koe-erän, ja vastaanotto oli hyvin innostunut, kertoo Hannu Tamminen.

Lahtelaiseen K-Citymarket Paavolaan lähti muutamia kymmeniä marjarasioita, jotka myytiin Tammisen mukaan heti loppuun.

Kerroimme toukokuussa, että haskap tekee nyt tuloaan Suomeen, ja marjaan kohdistuu suuria odotuksia.

Haskap on Japanista lähtöisin oleva marja, jota pidetään maailmalla terveyspommina. Marjan myynti sallittiin EU:ssa vasta 2018. Suomessa marja tunnetaan myös marjasinikuusamana ja hunajamarjana.

Oma, marjaisa maku

Ulkonäöltään haskap muistuttaa venytettyä mustikkaa tumman värinsä ansiosta. Tammisen tarjoamat maistiaiset ovat vielä pieniä verrattuna täysikasvuisen pensaan marjoihin.

– Nämä maistiaiset ovat vain noin 10–15 millimetriä pitkiä, mutta täysikasvuisen pensaan kypsät marjat kasvavat 30–50 millin pituisiksi, kertoo Tamminen.

Tammisen tarjoamat maistiaiset ovat Rebecca ja Sweet Purple -lajikkeita. Ensivaikutelma Rebecan mausta on hyvä, marjainen ja tumma, jossain mustikan ja vadelman välimaastossa. Sweet Purple on nimensä mukaan jonkin verran makeampi.

– Jotkut ovat kertoneet maistaneensa siinä jopa ripauksen luumua, jota itse en ole huomannut. Haskapilla on oma makunsa, jonka tunnistaa heti marjaksi, kehuu Tamminen.

Taimimäärä moninkertaistuu Kepilässä

Kepilän tilalla kasvaa tällä hetkellä 3200 haskappensasta. Tavoitteena on istuttaa uusia lajikkeita ja kasvattaa taimimäärää kymmenellätuhannella.

– Tänä vuonna sato jäi pensaiden nuoruudesta johtuen vielä vaatimattomaksi, mutta ensi vuonna voimme odottaa 2–5 kiloa pensaalta, joten odotukset ovat korkealla, kertoo Tamminen.

Hannu Tamminen haskap-pensaiden ympäröimänä Kepilän tilalla.
Hannu Tammisen odotukset ensi kauden haskapsadosta ovat korkealla. Kuva: Mikko Tuomikoski / Yle

Maailmalla tiedetään, että täysikasvuinen pensas voi tuottaa jopa 10 kiloa satoa, joten Kepilän tilalla riittää tulevaisuudessa töitä.

– Haskapia myydään maailmalla paljon esimerkiksi kuivattuna ja jauheena. Me tutkimme parhaillaan näitä mahdollisuuksia ja samalla tietysti vientimahdollisuuksia, jatkaa Tamminen.

Luomu lisää kustannuksia

Kepilä 10 on luomutila, mikä asettaa monenlaisia vaatimuksia ja lisää työmäärää. Tamminen uskoo luomuviljelyn tulevaisuuteen.

Tilalla kasvaa haskapin lisäksi muun muassa mansikoita, pensasmustikoita ja mustaherukoita.

– Se palaute, jonka olemme saaneet esimerkiksi mansikoistamme kertoo siitä, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan enemmän, mutta odottavat vastineeksi hyvää makua ja laatua, muistuttaa Tamminen.

Luomuviljely kasvattaa työmäärää ja asettaa tiukat vaatimukset muun muassa lannoitteille.

– Voimme käyttää vain luonnon omia lannoitteita ja käsityön määrä on suuri. Ukrainalaisille poimijoillemme tuli yllätyksenä esimerkiksi se, että nyt ei poimitakaan kaikkia marjoja, sillä laatukriteerit ovat tiukat. Tavoitteenamme on, että marjalaatikoissamme ei ole yhtään huonoa marjaa, kertoo Tamminen.

Oletko jo maistanut haskapia? Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin klo 23:een asti.

Suosittelemme sinulle