Sään ääri-ilmiöt verottivat kesän mansikkasatoa. Kokonaissato jää Lounais-Suomessa selvästi tavallista heikommaksi. Mansikan satoa rokottivat talvivauriot, kylmää kevättä seurannut hellejakso sekä pääsadon aikaan osuneet runsaat sateet.
– On ollut kyllä ihmeellinen vuosi, toteaa mansikanviljelijä Jari Laaksonen Säkylän Köyliöstä.
Sekä Laaksosen tilalla että Salmisen tilalla Kokemäellä kokonaisato jää merkittävästi viimevuotista heikommaksi.
– Sato jää määrältään noin neljänneksen pienemmäksi kuin viime vuonna, mikä tuntuu jo selvästi viljelijän tuloissa , kertoo viljelijä Tuula Salminen.
Tilakohtaiset erot voivat olla isojakin. Joillakin tiloilla avomaan mansikkasato on jopa 40 prosenttia heikompi kuin viime vuonna, kertoo mansikanviljelijä Antti Alanne Paimiosta.
Työvoimapulasta lisävaikeuksia
Lisävaikeuksia viljelijöille toi pula poimijoista. Monella tilalla oli normaalia vähemmän työvoimaa, koska koronapandemia vaikeutti ulkomaisten kausityöntekiöiden tuloa Suomeen.
– Poimintatavoitteista jäätiin jälkeen, mikä tuotti vaikeuksia, kun kuumuuden nopeasti kypsyttämät marjat olisi pitänyt saada nopeasti talteen hellettä seuranneiden sateiden alta, sanoo Marjanviljelijöiden Satakunnan ja Pirkanmaan piiriä edustava mansikanviljelijä Tarja Matomäki.
Mansikkasato on loppusuoralla, mutta kesäkuussa istutetuista taimista mansikkaa saadaan vielä pieniä määriä myyntiin.