E-urheilijoiden joukko on Suomessa kasvava ja siitä kertoo esimerkiksi se, että perinteisten urheilukoulujen rinnalle on tullut myös e-urheilukoulutusta.
Jos ei ole seurannut genreä, voi siihen liittyä epäselvyyttä ja harhaluulojakin. Näiden vastausten avulla pääset jyvälle, mistä e-urheilussa on kyse.
1. Mitä sanotaan e-urheiluksi?
Sana tulee englannin kielestä esports ja suomeksi se tarkoittaa elektronista urheilua. Tyypillisesti e-urheilua pelataan tietokoneella tai konsolilla.
E-urheilla voi yksin, toisen ihmisen kanssa lähiverkossa, pelikonsolilla tai netissä.
Kaikki pelaaminen ei ole e-urheilua vaan urheilusta puhutaan, kun pelaajat kilpailevat tavoitteellisesti. Tavoitteellisuus mielletään samalla tavalla kuin muissakin urheilulajissa, kilpailija siis asettaa tavoitteen ja pyrkii kehittämään itseään saavuttaakseen määränpäänsä.
2. Mitkä ovat suosituimmat lajit?
Suurin harrastajajoukko on Suomessa Counter-Strike-videopelillä. Myös CS: GO -lyhenteellä tunnettu peli on 20 vuotta sitten julkaistun Counter-Strike-räiskintäpelisarjan neljäs versio.
Suomessa noste pelin ympärillä kiihtyi, kun peliorganisaatio ENCEn joukkue pääsi finaaliin IEM Katowice -turnauksessa alkuvuodesta 2019. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun suomalaisjoukkue yksi pelin major-turnauksen pudotuspeleihin.
Pelilähetysten suoratoistopalvelu Twitchin mukaan maailman katsotuin e-urheilupeli on League of Legends.
Ammattimainen pelaaminen on Suomessa keskittynyt toistaiseksi muutaman suurimman ympärille, kuten muun muassa Fortniten ja DOTA 2:n.
Maailmanlaajuisesti e-urheiluammattilaisia on kymmenissä eri peleissä.
3. Kuinka paljon Suomessa on e-urheiluammattilaisia?
Täysipäiväisesti, organisaatioon kiinnitettyinä pelaavia e-urheilun ammattilaisia Suomessa on muutamia kymmeniä. Tämän lisäksi kilpailevasti, muttei ammatikseen pelaavia e-urheilijoita on satoja. Osa suomalaisista pelaajista on ulkomaisten organisaatioiden palkkalistoilla.
E-urheilu työllistää Suomessa myös muitakin ammattilaisia kuin vain pelaajia, esimerkiksi valmentajia, managereita ja sisällöntuottajia. Näiden arvioitu lukumäärä lähentelee toista sataa.
Peliorganisaatiot ovat yrityksiä, joissa on eri osa-alueita. Osa työntekijöistä pelaa, osa hoitaa valmennuksen, osa striimauksen ja yrityksestä löytyy myös terveydenhuoltopalvelua.
Pelaajien sopimuksia organisaatioiden kanssa voi verrata vaikkapa jääkiekkoon. Heidän kanssaan tehdään kausisopimuksia. Pelaaja kiinnitetään siis organisaatioon esimerkiksi vuodeksi tai kahdeksi.
4. Paljonko e-urheilussa liikkuu rahaa?
Maailmalla e-urheilun liikevaihdoksi on arvioitu reilu miljardi Yhdysvaltain dollaria vuonna 2019, ja suunta on ylöspäin. Suomessa summa liikkuu miljoonissa euroissa, mutta tarkkaa markkinatutkimusta ei ole vielä tehty.
Palkkataso vaihtelee alalla huomattavasti. Ammattiurheilijan minimipalkka on noin 2000 euroa. Alalla on myös nollasopimuksia. Moni pelaa muun työn ohella.
Osa voi tienata pelaamisella 50 000 euroa vuodessa, enemmänkin on mahdollista.
Suomalaisista Aleksi Jalli on eniten tienannut CS-pelaaja. E-urheilusivusto esportsearnings.com listasi viime vuonna parhaiten tienanneet pelaajat. Jalli oli sijalla 52. Hän oli tienannut uransa aikana vajaat 400 000 dollaria. Jalli on tehnyt pitkän uran ENCEn Counter-Strike-pelaajana.
DOTA 2 -peli on tehnyt miljonäärejä, joistakin pelaajista. Jesse Vainikka on tienannut pakintorahaa noin 6,4 miljoonaa dollaria, Topias Taavitsainen 5,4 miljoonaa dollaria ja Lasse Urpalainen 3,7 miljoonaa dollaria.
Joona “Serral” Sotala, joka pelaa StarCraft II -peliä, on tienannut vajaat 855 000 dollaria.
Palkkataso vaihtelee pelin mukaan.
Ulkomailla palkintosummat vaihtelevat kymmenien tuhansien ja kymmenien miljoonien välillä.
5. Minkä ikäinen pärjää e-urheilussa?
Nuorena aloittaminen auttaa paljon. Teini-ikäisenä aivot ovat otollisessa iässä oppimiselle sekä kykenevät havaitsemaan ja reagoimaan useampiin ärsykkeisiin. Toisaalta, myös kokemuksen tuoma peliäly on hyvin tärkeää ja arvostettua.
E-urheilu vaatii nopeaa reaktiokykyä, ja ihmisen ikääntyessä reaktioaika hidastuu.
Pääosa e-urheiluammattilaisista on 20–25-vuotiaita. Yli 30-vuotiaat tekevät usein alalla jotain muuta kuten analytiikkaa tai selostusta.
6. Millaista koulutusta e-urheiluun on tarjolla?
Suomessa tarjotaan koulutusta e-urheiluun monelta kannalta: e-urheilijana kehittyminen, valmentaminen, liiketoiminta, tapahtumajärjestäminen.
Toisen asteen koulutusta on tarjolla ainakin seitsemässä paikassa. Opiskella voi myös muun muassa kolmessa kansanopistossa ja yhdessä ammattikorkeakoulussa.
7. Ketkä ovat Suomen ja maailman tunnetuimpia pelaajia?
Suomen tunnetuimpiin pelaajiin kuuluvat muun muassa Joona “Serral” Sotala (StarCraft II), Aleksi "allu" Jalli (CS:GO) ja Topias "Topson" Taavitsainen (Dota 2).
Maailmalla esimerkiksi ukrainalainen Oleksandr "s1mple" Kostyliev (CS:GO) ja eteläkorealainen Lee "Faker" Sang-hyeok (League of Legends) kuuluvat tunnetuimpien joukkoon.
Pelien striimaajat voivat olla jopa suositumpia kuin huippupelaajat. Esimerkiksi Tyler “Ninja” Blevins on ollut Twitch-suoratoistopalvelun suosituin striimaaja. Hänen jokaisella lähetyksellä on ollut keskimäärin 60 000 katsojaa.
8. Mitkä ovat e-urheilun isompia kisoja Suomessa ja maailmalla?
Kisat voidaan määritellä isoksi joko osallistujamäärän, katsojamäärän tai palkintorahan suuruuden mukaan.
Maailmalla medialta paljon palstatilaa saa Dota 2 -pelin vuosittainen The International -turnaus, monien miljoonien palkintopottinsa vuoksi. Katsojamääriltään suurin on puolestaan League of Legendsin MM-turnaus. Suomalaisyleisö seuraa tiiviisti myös esimerkiksi CS:GO-pelin major-suurturnauksia.
Suomessa isoimpia e-urheilun kisoja ovat muun muassa teleoperaattoreiden Elisa ja Telia järjestämät liigat, Finnish Esports Leaguen (FEL) liigat sekä pelitapahtumien yhteydessä pelattavat turnaukset.
9. Mikä on yleisin harhaluulo pelaamisesta?
Pelaaminen mielletään usein yksinäiseksi, vaikka useimmat pelaajat ovat koko pelaamisen ajan yhteydessä muihin ihmisiin. Joukkueen jäsenet kommunikoivat keskenään, mutta myös yksilöpeleissä jutellaan muiden kanssa verkossa.
Ammattimaisessa pelaamisessa kiinnitetään huomiota nukkumiseen, ruokavalioon, liikuntaan ja ylipäänsä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Pelaaminen ei siis harhaluulon mukaan ole yksinäistä ja rapista fyysistä kuntoa.
Vastaukset on koottu yhdessä Suomen elektronisen urheilun liiton ja striimaaja Sami Partasen kanssa.