Etelä-Korean keskiosissa sijaitsevassa Anseongissa asuva Kwon Cha-sook nyyhkyttää. 83-vuotiaan naisen koti tuhoutui sateiden aiheuttamassa mutavyöryssä sunnuntaina.
– Jäljelle ei jäänyt yhtään lautasta. Padat, ruukut ja laatikot ovat kaikki mennyttä. Talo on tyhjä. Ainoastaan pojanpojan huoneessa ollut televisio säästyi, siinä se. Kaikki minun pannuni ja valkosipuliruukkuni pyyhkiytyivät pois.
Uutistoimisto Reutersin haastattelema rouva Kwon majailee kouluun perustetussa hätämajoituksessa.
Koska Etelä-Koreakin varautuu koronapandemian toiseen aaltoon, jumppasaliin on pystytetty jokaiselle oma teltta, jossa kannustetaan pysyttelemään. Jos liikkuu sen ulkopuolella, pitää käyttää kasvomaskia. Työntekijät desinfioivat tilaa tiheästi suihkutettavalla aineella.
Koronapandemia vaikeuttaa evakuointeja
Etelä-Koreassa on väkilukuun suhteutettuna ollut vähän tartuntoja ja kuolleita. 52-miljoonaisessa maassa on ollut 14,5 tuhatta tartuntaa ja 302 kuollutta. Viimeksi mainittu on vähemmän kuin Suomessa.
Mutta maassa on tullut kesän aikana päivittäin ilmi kymmeniä tartuntoja, joten varovaisuuden ei haluta herpaantuvan. Vielä nyt asuntonsa menettäneitä on vain noin puolitoista tuhatta, mutta luku voi sateiden jatkuessa – ja niiden ennustetaan jatkuvan – hyvinkin lisääntyä.
Evakuointioloissa etäisyyden ylläpito ja hygieniasta huolehtiminen voi olla hankalaa, joten siksi evakuointikeskuksissa pidetään tiukkaa järjestystä.
– Koronavirus on läsnä, mutta näissä oloissa ei vaihtoehtoja ole. Olen tyytyväinen siihen, että olen täällä, sanoi 28-vuotias Kim Soo-goon Anseongin evakuointikeskuksessa.
Torstaina etsittiin kadonneita pelastajia
Torstaina kuolonuhrien määrä oli Etelä-Koreassa 17, kadonneita oli 16.
Chuncheonissa, Soulin koillispuolella etsittiin yli 800 poliisin ja palomiehen, seitsemän helikopterin ja 69 veneen kanssa pelastajia, jotka katosivat kolmen veneen kaaduttua.
Ensin pulaan joutui poliisivene, joka jäi jumiin Bukhan-joen ylittävän Uiamin padon luona. Kaksi pelastamaan mennyttä venettä samoin kuin poliisivenekin kaatuivat kovassa virtauksessa. Kaksi henkeä saatiin pelastettua, yksi löydettiin kuolleena ja viittä etsittiin kiivaasti. Heidän epäillään solahtaneen tulvan takia avoinna olleesta patoluukusta alavirtaan.
Paikalla kävi myös pääministeri Chung Sye-kyun, joka yrittää saada lävitse kolmen eniten kärsineen maakunnan, Gyeonggin sekä Pohjois- ja Etelä-Chungcheongin nimeämisen tuhoalueiksi. Se mahdollistaisi lisärahan antamisen niille.
Pääkaupungissa Soulissa on jouduttu antamaan tulvavaroitus tärkeälle Han-joen sillalle sekä sulkemaan useita joen varrella kulkevia teitä.
Pohjois-Korean tulvatilannetta ei tunneta
Monsuunisade ei tietenkään kunnioita rajoja, joten tilanteen voi olettaa olevan pitkälti sama myös Pohjois-Koreassa. Pohjois-Korean mediassa on näytetty kuvia tulvivista joista ja päästetty ääneen jopa paikallinen tilanhoitaja.
– Sataa yhä. Jos sade jatkuu, on vaarana, että tällä alueella parikymmentä riisipeltoa ja niittyä tulvii, sanoi Cha Myong-do.
Pohjois-Korean viranomaiset kehottivat kaupunkien alavien osien asukkaita sekä maalla laaksoissa asuvia varautumaan mutavyöryihin ja tulviin.
Varoitus on hyvinkin aiheellinen erityisesti Pohjois-Koreassa.
Siellä on raivattu vuorenrinteitä pelloiksi, ja kun maaperää sitovaa metsää ei juurikaan ole, vyöryjen riski on iso. Pellonraivaus lisääntyi Pohjois-Korean nälänhädän aikaan, vuosina 1994–1999, jolloin jopa 3,5 miljoonan pohjoiskorealaisen on arvioitu kuolleen nälkään.
Maan nykyinen johtaja Kim Jong-un on kampanjoinut metsittämisen puolesta, mutta mitään nopeaa muutosta ei ole näköpiirissä.
Pohjois-Korean virallinen media ei ole kertonut kuitenkaan, millaista vahinkoa tulvat ja vyöryt ovat tähän mennessä aiheuttaneet.
Isoin riski voi tälläkin kertaa olla se, mitä monsuunikauden pitkittyminen tekee ruuantuotannolle. Viime vuonnakin sato jäi surkeaksi ja YK arvioi, että kymmenen miljoonaa pohjoiskorealaista kärsi ruokapulasta.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin klo 23 saakka.
Lue lisää:
Yle Pohjois-Koreassa: Miten ihmiset selviytyvät alle euron kuukausipalkalla?