Hyppää sisältöön

Sään tarkkailijat

Ilmatieteen laitoksen tarkkojen antureiden verkosto havainnoi säätä noin 400 asemalla Suomenlahdelta Lapin tuntureille.

Säähavainnot ovat yhteiskunnalle välttämättömiä. Ilman niitä ei olisi sääennusteita eikä tietoa ilmaston muutoksista.

Pyhtään lentokenttä

Pyhtään lentokentän havaintoasema kertoo lentäjille tuulesta, näkyvyydestä, pilvistä ja lämpötilasta. Lentäjät tarvitsevat esimerkiksi tuulitietoja osatakseen laskeutua sopivimmalle kiitotielle.

Näkyvyysmittari auttaa lentäjää, kun hän laskeutuu huonolla ilmalla.

Lumipeitteen syvyys mitataan ultraäänen avulla vihreän tekonurmen päältä.

Havaintoasema palvelee myös alueen asukkaita ja mökkiläisiä, sillä se on tarkentanut paikallista sääennustetta.

Jokioinen

Jokioisten havaintoasemalta nousee ilmaan sääpallo neljä kertaa päivässä. Pallo on täynnä helposti syttyvää vetyä, joten sen lähelle ei ole asiaa esimerkiksi tekokuituisissa vaatteissa.

Pallon anturi mittaa muun muassa lämpötilaa ja ilmanpainetta. Pallo nousee 25 kilometrin korkeuteen, jossa se hajoaa ja putoaa sitten alas.

Välillä olemme onnistuneet pelästyttämään hevosia, kun pallonkappale antureineen on pudonnut hevosaitaukseen.

Kimmo Rikkanen, Ilmatieteen laitoksen teknikko

Ilmatieteen laitos lähettää säähavaintopalloja matkaan säännöllisesti myös Sodankylästä.

Myös läheltä maanpintaa löytyy mittauslaitteita Jokioisissa. Ceilometri mittaa pilvien korkeuttaa lasersäteen avulla.

Judinsalo, Luhanka

Pienellä saarella Keski-Päijänteellä seisoo Loisto-majakka. Sen kupeessa toimii Judinsalon havaintoasema.

Kuten suurin osa havaintoasemista, Judinsalon mittarit lähettävät tietonsa automaattisesti Ilmatieteen laitoksen tietokantaan. Teknikot käyvät paikalla vain kerran parissa vuodessa, jos vikoja ei ilmene.

Lämpötila-anturi löytyy kävyn sisältä auringon säteilyltä suojasta.

Tänä vuonna lämpötilaennätykset ovat paukkuneet Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuu oli ennätyksellisen leuto Oulun korkeudelle saakka.

Mennyt talvi oli suorastaan poskettoman lauha. Ilmasto lämpenee kiistatta. Aiemmin poikkeuksellinen ei ole sitä enää tulevassa ilmastossa.

Juhana Hyrkkänen, Ilmatieteen laitoksen havaintopalveluyksikön päällikkö

Kemi

Kemin I majakka on monelle tuttu merisäästä. Havaintoasema sijaitsee avomerellä 40 kilometrin päässä mantereesta.

Havaintoasemat tallentavat reaaliaikaista tietoa säästä, mutta myös Ilmatieteen laitoksen ennusteet perustuvat asemien tuottamaan tietoon.

Jos havaintoja ei olisi, tulevaa säätä ei voisi ennustaa.

Juhana Hyrkkänen, Ilmatieteen laitoksen havaintopalveluyksikön päällikkö

Ennusteista ovat riippuvaisia muun muassa maatalous, matkailu ja sähköyhtiöt.

Jatkuvuus on tärkeää. Mitä pidempään havaintoasema tuottaa tietoa samalta paikalta, sitä tarkemman kuvan se piirtää alueen ilmastosta ja sen muutoksesta.

Luostotunturi

Luostotunturin laella pilkottaa valkoinen pallo. Sen sisässä on ilmatieteen laitoksen säätutka.

Perinteinen havaintoasema mittaa säätä paikallisesti. Tutka sen sijaan kartoittaa ympäristön ilmatilaa jopa 200 kilometrin säteellä. Suomessa on yhteensä 11 säätutkaa, jotka kattavat koko maan.

Säätutkat antavat tietoa, missä sataa ja kuinka paljon. Se on tärkeää kansalaisenkin kannalta. Hän osaa ulos lähtiessään arvioida, ottaako sateenvarjon mukaan.

Juhana Hyrkkänen, Ilmatieteen laitoksen havaintopalveluyksikön päällikkö

Tekijät

Greta Virranniemi, Miika Koskela / Yle, Dani Branthin / Yle, Inna Haapa-Tynjälä / Ilmatieteen laitos, Jaakko Siltakoski / Ilmatieteen laitos, Emma Sarsila / Yle, Tommi Pylkkö / Yle

Julkaistu 16.8.2020 19:00