Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Sadat vetoavat päättäjiin, sillä koronan jälkioireet ovat vieneet työkyvyn kuukausiksi: "Me tarvitsemme kiireellisesti tutkimusta"

Vetoomus pyytää päättäjiä ottamaan huomioon pitkittyneesti oireilevien potilaiden odotettua suuremman lukumäärän.

Koronaviruksen testaukseen tarkoitettuja koeputkia.
Vetoomuksen laatijat kertovat pitkittyneiksi oireiksi esimerkiksi hengenahdistuksen, raajojen tunnottomuuden ja kuivan yskän. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Oona Mynttinen
Avaa Yle-sovelluksessa

Noin 400 suomalaista on allekirjoittanut vetoomuksen, jonka mukaan koronaviruksen pitkäaikaisvaikutusten lääketieteellistä ja taloudellista tutkimusta pitäisi lisätä Suomessa.

Vetoomuksen taustalla on usean henkilön ryhmä, joista jokainen on saanut koronatartunnan tai pitkittyneitä oireita. Vetoomuksen päävetäjä on 34-vuotias Joni Savolainen, joka sairastui koronavirukseen maaliskuussa.

– Koronaviruksen voimakkuus on aliarvioitu. Me tarvitsemme kiireellisesti tutkimusta siitä, mikä meissä on vikana. Miksi nämä oireet vain tulevat takaisin? Savolainen kysyy.

Vetoomus julkaistiin Apuakoronaan-nettisivuilla ja vertaistukeen tarkoitetussa Facebook-ryhmässä perjantaina. Keskiviikkoaamuun menessä vetoomuksen on allekirjoittanut noin 400 ihmistä.

Savolaisen mukaan vetoomuksella on tarkoitus herättää avainasemassa olevat päättäjät ja terveydenhuollon ammattilaiset siihen, että virus voi viedä monen perusterveen ihmisen kunnon hyvin pitkäksi aikaa.

Vetoomuksen allekirjoittaneet pyytävät ottamaan huomioon pitkittyneesti oireilevien potilaiden odotettua suuremman lukumäärän. Lisäksi vetoomuksessa pyydetään huomioimaan koronapotilaiden kuukausiksi tai mahdollisesti pysyvästi alentunut toiminta- ja työkyky.

– Meitä on ollut monilahjakas joukko laatimassa vetoomuksen sisältöä, Savolainen korostaa.

Vääristynyt tilannekuva

Vertaistukiryhmässä Facebookissa on kerrottu, että pitkittyneitä oireita ovat esimerkiksi hengenahdistus, raajojen tunnottomuus, lihaskrampit, kuiva yskä ja yleinen heikko olo. Ryhmässä on yli 2 500 jäsentä.

Savolaisen mielestä jälkioireet olisi pitänyt ottaa huomioon jo pandemian alkuvaiheessa. Apua kaipaavat ensimmäisen aallon sairastuneet, jotka eivät ole toipuneet vielä toisen aallon kynnykselläkään.

– Tarvitsemme apua ja rahoitusta valtiolta siihen, miten me pääsemme takaisin töihin, sanoo Savolainen, joka ei ole itse voinut palata töihin maaliskuun jälkeen.

Savolainen toimitti Ylelle kopion virusinfektiodiagnoosistaan kesäkuun lopulta.

Vetoomuksen laatinut työryhmä antaa vetoomuksen kansanedustajille, avainasemassa oleville päättäjille ja sairaanhoitopiirin johtajille.

Savolainen on huolissaan, että tilannekuva on jo vääristynyt, sillä jälkioireista kärsivät eivät hae apua, koska eivät koe saavansa sitä.

– Meistä ei myöskää ole minkäänlaista rekisteriä. Silti meitä on satoja.

Lue lisää:

Pitkittyneistä koronaoireista kärsiviä ehkä satoja –"On erittäin tärkeää, että pitkäaikaisvaikutuksia seurataan", sanoo THL:n ylilääkäri

Korjattu 12.8 kello 13.19: Koronaviruksen sairastaneet -ilmaisu korvattu vetoomuksen allekirjoittaneet -ilmauksella. Lisätty tieto, että Savolainen toimitti Ylelle kopion diagnoosistaan. Otsikkoa tarkennettu.

Suosittelemme