Poltetta kurkussa, sydänoireita, nivelkipuja ja heikkoa oloa.
Näin koronavirusinfektioon sairastuneet kuvailevat oireita, jotka ovat tulleet varsinaisen taudin jälkeen.
Koronaviruksen tiedetään vaikuttavan ihmisiin eri tavalla, ja joillekin tauti on hengenvaarallinen. Sen sijaan jälkioireiden laajuudesta ja vakavuudesta ei vielä tiedetä.
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on selvittänyt jälkioireiden laajuutta. Seurannan perusteella sairaanhoitopiirissä koronan sairastaneista neljäsosa kärsii jälkioireista. Seurantaan osallistui noin viisikymmentä henkilöä. Essoten ylilääkäri ja pandemiapäällikkö Hans Gärdströmin mukaan myös taudin lievänä sairastaneet ovat saaneet jälkioireita.
– Tämä on poikkeuksellinen tauti verrattuna aikaisempiin virustauteihin. Jälkioireet eivät ole aina yhteydessä siihen, kuinka vakavana taudin sairasti.
Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) erikoislääkäri Johanna Hästbacka kertoo, että HUSissa on aloitettu tutkimusprojekti, jossa tutkitaan ja haastatellaan potilaita, jotka ovat tarvinneet tehohoitoa koronavirusinfektion takia.
– Tässä vaiheessa tutkimus on niin aluillaan, ettei tuloksia ole päästy analysoimaan. Vaikutelmani kuitenkin on, että osalla potilaista on edelleen merkittävästi elämään vaikuttavia oireita, joista osa voi liittyä raskaaseen ja pitkään tehohoitojaksoon. Osa oireista taas liittynee itse sairastettuun infektioon, kertoo Hästbacka.
"Luulin aluksi, että se oli keuhkokipu"
Kirsi Tervo on yksi koronavirukseen sairastuneita ja jälkioireista kärsivistä. Hänen oireensa alkoivat 12. maaliskuuta. Oireet enteilivät alkavaa flunssaa, mutta flunssaa ei ikinä tullut. Tervo testattiin koronapositiiviseksi huhtikuun alussa.
47-vuotias Tervo oli perusterve ja harrasti aktiivisesti liikuntaa. Hän sairasti taudin omien sanojensa mukaan lievänä. Hänet vapautettiin karanteenista kahden oireettoman päivän jälkeen. Oireet palasivat kuitenkin viikon sisällä takaisin.
Oireet olivat samanlaiset kuin aikaisemmin: kurkkukipua, alilämpöä, väsymystä. Sitten ilmestyivät sydänoireet.
– Huhti-toukokuussa kukaan ei ottanut vakavasti sitä, mitä korona voi jälkioireina tuoda. En käynyt hoidattamassa itseäni, vaan kärsin oireita kotona. Tiedostin ammattini kautta, että minusta olisi hyvä ottaa sydänfilmi, mutta en mennyt päivystykseen, hoitajana toimiva Kirsi Tervo kertoo.
Oireet tulivat ja menivät. Kesällä hän ehti olla yhtäjaksoisesti terveenä viisi viikkoa.
– Sitten pamahti. Luulin aluksi, että se oli keuhkokipu. Kun olin viisi päivää kärsinyt, menin päivystykseen, ja minulle selvisi, että kyseessä on sydänongelma.
Tervolla todettiin EKG-tutkimuksessa hapenpuute sydämessä, jonka seurauksena hänet otettiin sairaalaan seurantaan. Tervolle tehtiin monia tutkimuksia ja hänellä epäiltiin sepelvaltimotautia. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
– Oireet eivät ole vieläkään loppuneet. Verenpaineet ja sykkeet seilaavat edestakaisin. Olen ollut beetasalpaajalääkityksellä, mutta se on ainut apu, jota olen saanut.
Nyt Tervo on pystynyt palaamaan töihin. Fyysinen rasitus eli tavallinen työpäivä aiheuttaa kuitenkin sen, ettei hän jaksa tehdä mitään työpäivän jälkeen.
– Rintakehää painaa ja tulee sellainen olo, että tulisin taas flunssaan. Kurkku tulee kipeäksi, nenää pistelee ja on vetämätön olo. Kun nukun yön yli, aamulla on taas hyvä olo. Oireet alkavat työpäivän jälkeen uudelleen.
Tervo testattiin viimeksi kuukausi sitten negatiiviseksi.
– En koe, että olisin koronasta tervehtynyt. Kyllä se on jälkensä jättänyt.
Yksilölliset oireet
Sekä HUSin erkoislääkäri Johanna Hästbackan että Essoten pandemiapäällikkö Hans Gärdströmin puheissa ilmenee, että oireilut ovat pitkäkestoisia.
– Monella fyysinen ja psyykkinen terveys ovat huonommalla tasolla kuin ennen sairastumista, mutta käsitykseni perusteella monet ovat mielestään kuntoutumassa ja tilanne on parempi kuin kuukausi sitten, Hästbacka toteaa.
Gärdström kertoo, että Etelä-Savossa käytiin läpi kaikki potilaat, jotka oli julistettu terveiksi. Taudin sairastamisesta oli kulunut siinä vaiheessa 1–2 kuukautta. Lähes kaikki sairastuneet tavoitettiin.
Tyypillisimpiä oireita hänen mukaansa ovat olleet väsymys ja hengenahdistus rasituksessa. Osalle on jäänyt päänsärkyoireita, joita heillä ei ole aikaisemmin ollut. Hästbacka taas kertoo, että hieman yllättäen moni on raportoinut oireiksi hiustenlähdön ja nivelkivut.
Gärdströmin mukaan jälkioireet ovat hyvin yksilöllisiä.
– Osalla jälkioireisiin voi liittyä iho-oireita, kuten ihon kihelmöintiä, mutta tässä puhutaan vähemmistöstä.
Kenelläkään ei ole vastauksia
Joni Savolainen oli sairastuessaan 33-vuotias ja perusterve. Hänen oireensa alkoivat 13. maaliskuuta. Seuraavana päivänä myös hänen avovaimonsa alkoi oireilemaan.
Nyt Savolainen on kärsinyt oireista lähes 160 päivää. Hänen mukaansa oireet katoavat ja palaavat samalla tavalla kuin Tervollakin.
Monelle on sanottu, että he vain kuvittelevat oireet.
Kirsi Tervo
Esimerkiksi Savolaisen kurkkukipu palasi, kun se oli ollut poissa 80 päivää.
– Pari päivää sen jälkeen, kun kurkkukipu palasi, nenääni alkoi polttaa aivan järjettömästi. Tuntui siltä kuin tupakansytyttimellä olisi poltettu limakalvoja.
Lisäksi Savolaisella on ollut rintakipua, sormien tunnottomuutta, ihon kihelmöintiä ja lihaskramppeja. Myös kuiva yskä, nivelkipu ja päänsärky ovat haitanneet elämistä.
– Kukaan ei osaa sanoa, toipuuko tästä täysin, Savolainen huokaisee.
Hän sai verenpainelääkkeet kesäkuussa, mutta muuta apua ei ole osattu antaa. Savolainen ei ole pystynyt palaamaan töihin.
Lisää tutkimusta
Jälkioireista kärsivien lukumäärästä ei ole koko Suomen tasolla tietoa. Sadat suomalaiset ovat kuitenkin allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa päättäjiä pyydetään ottamaan huomioon pitkittyneesti oireilevien potilaiden odotettua suurempi lukumäärä. Vetoomuksella halutaankin saada aikaan keskustelua.
– Entä sitten, kun tulee toinen aalto? Kuinka monta meitä jälkioireilevia sitten on? Käyttäkää niitä maskeja, ettei virus tartu muihin, Kirsi Tervo pyytää.
Hänen mielestään osa jälkioireista kärsivä on joutunut leimatuksi, vaikka oireet ovat jo muutenkin henkisesti raskaita, sillä tietoa niiden loppumisesta ei ole.
– Monelle on sanottu, että he vain kuvittelevat oireet. Eivät he silloin uskalla hakea apua.
Pandemiapäällikkö Hans Gärdström ei pidä jälkioireita kuviteltuina. Hänen mukaansa jälkihoitoja ja apukeinoja mietitään parhaillaan.
– Oireet ovat todellisia, ja niistä kärsivät myös aiemmin täysin perusterveet ihmiset.
Essote on suunnitellut käyvänsä jälkioireista kärsineet uudelleen läpi.
– Katsomme, onko heillä, joilla oireita oli pari kuukautta sitten, enää oireita. Sitten tiedämme taas lisää tilanteesta, Gärdström vakuuttaa.
HUSissa tehohoitopotilaiden tutkimustulosten vertailuaineistoksi kerätään tietoa lievemmin, sairaalan vuodeosastolla ja kotona sairastaneilta potilailta.
Kun kotiuttamisesta on kulunut puoli vuotta, tutkittaville tehdään erilaisia tutkimuksia, kuten neuropsykologisia testauksia, hajuaistin testauksia, keuhkojen toimintaa mittaavia rutiinikokeita ja aivojen magneettitutkimuksia. Suunnitteilla on myös mahdollisesti sydäntilanteen tarkempi selvitys.
Yle on nähnyt kopiot Kirsi Tervon ja Joni Savolaisen virusinfektiodiagnooseista.
Lue lisää: