Ympäristöjärjestöt ehdottivat (siirryt toiseen palveluun) vuoden 2019 lopulla ympäristöministeriölle, että Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajamaille Haarikon ja Punkaharjun alueille perustettaisiin uusi kansallispuisto.
Ehdotuksen taustalla on muun muassa se, että Etelä-Karjalassa ei ole yhtään suurempaa suojelualuetta, vaikka alueella harjoitetaan erittäin tehokasta metsätaloutta. Haarikon alueella on maakunnan viimeisiä lähes koskemattomia metsiä ja järviä.
Monet suomalaiset pääsivät tutustumaan alueen hienoon luontoon vuonna 2012 ilmestyneessä suositussa Metsän tarina -luontoelokuvassa. Elokuvassa kerrotaan esimerkiksi Etelä-Suomen viimeisistä kuukkeleista.
Punkaharjun kansallisromanttiset maisemat puolestaan ovat monille tuttuja vaikka matkailumainoksista.
Ympäristöministeriössä kansallispuistoehdotus on kuitenkin vastatuulessa.
– Se ei tule menestymään, ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ympäristöministeriöstä sanoo ykskantaan.
Ei täytä vaatimuksia
Flanderin mukaan syy ympäristöministeriön kielteiseen kantaan on se, että luontojärjestöjen ehdottamat alueet eivät täytä ympäristölain edellytyksiä kansallispuistolle.
– Ne eivät ole riittävän luonnontilaisia maita, ja siellä on liian vähän valtion maita, Flander tiivistää.
Ympäristönsuojelulain mukaan kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion omistamalle alueelle, ja sen pinta-alan on oltava vähintään 1 000 hehtaaria.
Puistossa kaksi osaa
Luontojärjestöjen ehdotuksen mukaan kansallispuisto olisi kaksiosainen. Toinen osa koostuisi Etelä-Savon Punkaharjun nykyisestä noin 680 hehtaarin luonnonsuojelualueesta, johon kuuluvat muun muassa Punkaharjun kuuluisat harjut ja järvialueita.
Haarikon alueelta Etelä-Karjalasta ympäristöjärjestöt ehdottavat suojeluun noin 1 000 hehtaaria. Tämän alueen suurin maanomistaja on metsäyhtiö UPM ja osittain myös metsäyhtiö Tornator. Alueella on myös noin 140 hehtaaria valtion maita.
Ympäristöministeriön Flanderin mukaan ehdotettujen alueiden luonnontilaisuutta häiritsee se, että esimerkiksi Punkaharjun lävitse kulkee maantie ja rautatie. Haarikon alueella on puolestaan harjoitettu laajalti metsätaloutta.
Muutkin haluavat puistoja
Myös kilpailu kansallispuistoiksi haluavien alueiden välillä on kovaa.
– Meillä on tällä hetkellä viisi aloitetta kansallispuistoksi, ja siellä on sellaisia, jotka täyttävät kirkkaasti luonnonsuojelulain periaatteet, ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander korostaa.
Kansallispuistoasemasta ovat kilpailemassa muun muassa Evon alue Etelä-Suomessa ja Sallan alue Lapissa.
Tällä hetkellä Suomessa on 40 kansallispuistoa.
Lähes koskematonta luontoa
Haarikon alue on ollut metsätalouskäytössä, mutta kuin ihmeen kaupalla siellä on säilynyt myös lähes koskematonta luontoa.
– Täällä on vanhoja metsiä ja esimerkiksi Etelä-Suomen viimeisiä kuukkelireviirejä. Täällä on säilynyt myös luonnontilaisia pienvesiä, Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin edustaja Anni Paarma kuvailee.
Hän ei samaa mieltä siitä, että alue ei kelpaisi kansallispuistoksi.
– Aiomme jatkaa tämän asian edistämistä. Alun perin oli jo selvää, että tämä voi kestää kauan.
Haarikon alueen helmiä ovat erityisesti pienet järvet ja lammet, joita ympäröivät pääosin vanhat metsät. Luonnon kannalta erityisen tärkeää on, että järvien rannat ovat säilyneet rakentamiselta ja pääosin myös metsätalouskäytöltä.
Järvet pelastuivat
Haarikon järvet pelastuivat kuitenkin viime tingassa. UPM oli 2010-luvun alussa jo kaavoittanut alueen rantoja ja aikoi tarjota mökkitontteja myyntiin. Yhtiö kuitenkin jäädytti tonttien myynnin asiasta syntyneen suuren kohun vuoksi.
Yhtä hyvin ei käynyt kaikille Metsän tarina -elokuvan metsäalueille. Luontojärjestöt ilmoittivat vuonna 2017, että UPM oli avohakannut yhden elokuvassa esiintyneen metsäalueen kuukkelireviirin Haarikon alueella.
UPM:n mukaan hakatussa metsässä oli havaittu vain yksittäisiä kuukkeleita, mutta ei kuukkelireviiriä.
Ympäristöministeriö ehdottaa Metso-suojelua
Ympäristöministeriö ehdottaa Haarikon alueelle vapaaehtoista suojelua Metso-ohjelman kautta. Metso-ohjelmassa valtio maksaa maanomistajalle alueen vapaaehtoisesta suojelusta.
Alueen suurin maanomistaja UPM-yhtiö ei ainakaan suoralta kädeltä vastusta ajatusta.
– UPM voi harkita ympäristön kannalta tärkeimpien kohteiden suojelua Metso-ohjelman kautta, jos ympäristöministeriö ei aio edistää kansallispuistoa alueelle, UPM:n maankäyttöpäällikkö Jari Dozzo kertoo.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan Haarikon alueella vaadittaisiin kuitenkin laajoja suojelualueita, joita ei yleensä toteuteta Metso-ohjelman kautta. Nykyiset rahat eivät järjestön mukaan riitä riittävään laajaan suojeluun.
– Jos suojelua toteutetaan Metson kautta, ympäristöministeriön pitäisi myöntää lisää rahaa erityisesti tähän, jotta suojeluun saadaan riitävän laajat alueet, Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä sanoo.