Koronavirus löi keväällä taloutta sen verran isosti, että asuntokauppakin notkahti oikein kunnolla (siirryt toiseen palveluun). Sittemmin kauppa on vironnut (siirryt toiseen palveluun), ja pankeissa käydään taas lainaneuvotteluja asiakkaiden kanssa enemmän tai vähemmän etänä.
Keväällä pankeissa huomattiin myös se, että asiakkaat olivat aiempaa hanakampia hankkimaan asuntolainaansa suojauksen korkojen nousun varalta.
– Kevään ja alkukesän aikana neljä kymmenestä asuntolaina-asiakkaastamme on halunnut suojata lainalleen vakaan kuukausierän. Pitkän aikavälin suojaustaso on ollut aiemmin kaksi tai kolme lainaa kymmenestä, Danske Bankin vähittäispankkitoiminnasta vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen kertoo.
Suojausta kaipaavien määrän kasvu on ollut Danske Bankissa selvästi kiivaampaa kuin asuntolainoituksen isommissa pankkiryhmissä, OP:ssä ja Nordeassa.
– OP:n uusista asuntolainoista suojataan noin kolmasosa. Keväällä kiinnostus suojaukseen lisääntyi maltillisesti, kun euribor-korot lähtivät nousuun, OP:n asumisen rahoituksesta vastaava johtaja Kaisu Christie kertoo.
Kaisu Christie kertoo, että moni pankin asiakas valitsee suojauksen sijasta esimerkiksi säästämisen ja sijoittamisen turvatakseen taloutensa korkojen nousua vastaan.
Nordeassa suojataan eniten
OP on Suomen suurin kotitalouksien asuntolainoittaja noin 40 prosentin osuudella. Nordean markkinaosuus on hieman alle 30 prosenttia ja Danske Bankin hieman päälle kymmenen prosenttia. Muut pankit jakavat jäljelle jäävän vajaan viidenneksen siivun.
Nordean Kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala kertoo, että Nordeassa korkosuoja liitetään joka toiseen asuntolainaan ja tämä taso pysynyt viime ajat suhteellisen vakaana.
Euriborkorkojen nousupyrähdys keväällä tosin noteerattiin Nordeassakin, kun asuntolainan suojaamisesta keskusteltiin asiakkaiden kanssa.
– Alhainen korkotaso mahdollistaa erittäin edullisen korkosuojauksen asiakkaan näkövinkkelistä. Lisäksi koronavirusepidemia on kasvattanut asiakkaiden tietoisuutta mahdollisista riskeistä ja korkosuojaus on nähty tulevaisuuden turvana ennakoimattomien riskien osalta, Pajala sanoo.
Euriborkorkojen lyhyt nousupyrähdys alkoi maaliskuun alussa. Nousu kesti pari kuukautta ja 12 kuukauden euribor pääsi huhtikuussa noin viiden korkopisteen päähän nollarajasta.
Sen jälkeen korot lähtivät taas laskuun ja nyt on jo palattu takaisin lähelle aiempia ennätysalhaisia noteerauksia.
Markkinakorkojen hermoilu ja muu yleinen epävarmuus makrotalouden näkymissä pitää silti huolen siitä, että pankkien lainaneuvotteluissa korkosuoja pysyy keskeisesti esillä.
– On ihan asiallista suojautua, vaikka korot eivät varmaan nouse lähiaikoina. Suojauksen tekeminen on edullista ja sen voi pitkälle ajalle. Uskon, että näistä syistä kiinnostus korkosuojausta kohtaan jatkuu, Riikka Laine-Tolonen sanoo.
Tyypillinen asuntolainan korkosuoja on viidestä kymmeneen vuoteen pitkä. Hinnoittelutavat vaihtelevat pankeittain ja asiakaskohtaisesti.
Viitekorkotilastot keikahtivat
Korkosuojauksen yleistyminen on johtanut myös siihen, että vuotta lyhyemmät euriborkorot ovat yleistyneet asuntolainan viitekorkona.
Tämä johtuu siitä, että sekä Nordea että Danske Bank käyttävät suojausten viitekorkona kuuden kuukauden euriboria. Samalla siitä tulee myös lainan viitekorko.
Suomen Pankin tilastoissa muutos näkyy selvästi. Vuoden euriborin suhteellinen osuus on kolmen vuoden aikana pienentynyt selvästi ja puolen vuoden koron osuus on kasvanut.
Kuuden kuukauden euriboriin pankit ovat päätyneet teknisistä ja korkomarkkinoihin liittyvistä syistä.
– Kyse on siitä, että on etsitty kaikkien järkevin tapa toimia korkomarkkinoilla, Riikka Laine-Tolonen kertoo.
Lyhyet markkinakorot olivat kohtuullisen suosittuja vielä viitisen vuotta sitten, jolloin asuntolainan saattoi saada sidotuksi jopa kuukauden euriboriin.
Korkojen painuminen nollan alapuolelle lopetti kuitenkin lyhyiden korkojen käytön. Pankit lakkasivat yksinkertaisesti käyttämästä niitä uusien lainojen viitekorkoina.