Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoi lukeneensa huolestuneena valtiovarainministeriön perjantaina julkaisemaa virkamiesesitystä työllisyystoimista oman ministeriönsä näkökulmasta.
– Siitä ei käynyt ilmi koulutustason ja työllisyyden vahva kytkös, joka on asia, mitä Suomessa pitäisi pohtia myös työssä käyvän aikuisväestön näkökulmasta.
Virkamiesesityksessä aikuiskoulutustukea uudistettaisiin esimerkiksi siirtymällä lainapainoitteiseen tukeen. Jos uudistamiseen ei löydy ratkaisua, aikuiskoulutustuki voitaisiin virkamiesten mielestä lakkauttaa kokonaan.
Anderssonin mukaan tukeen on jo nyt tehty muutoksia, joilla virkamiesten huoliin voitaisiin vastata. Hän viittaa viime syksynä aikuiskoulutustukeen tehtyyn uudistukseen, jossa tukea olisi mahdollista hyödyntää osa-aikaisesti. Tämä malli ei edellytä työelämästä pois jäämistä.
– Tämän uudistuksen vaikutuksia ei olla päästy edes vielä arvioimaan, Andersson toteaa.
"Opintotuen ehdot ovat jo nyt aivan liian tiukat"
Virkamiesityksessä opintotukea leikattaisiin niin, että yleistä opintotukea maksettaisiin vain tutkinnon tavoite-ajan verran. Samalla tuettaisiin opiskelujen aikaista työntekoa korottamalla opintotuen tulorajoja.
Anderssonin mukaan hallitusohjelmaan ei sisälly opintotukeen kohdistuvia tiukennuksia, eikä hän näe ehdotusta toimivana. Hänen mukaansa tulorajojen korottaminen olisi myös kallis uudistus.
– Opiskelijoihin kohdistettaisiin tässä aika ristiriitaisia paineita. Yhtäältä pitäisi opiskella nopeasti ja siirtyä työelämään, mutta jos rahaa käytetään tulorajojen nostoon, niin sitten pitäsi tehdä töitä opintojen ohella, joka taas pitkittää opiskeluaikoja, Andersson sanoo.
Virkamiesityksen muutokset opintotukeen hermostuttivat myös opiskelijajärjestön. Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Tapio Hautamäki kuvaa esitystä Twitterissä "märäksi rätiksi opiskelijoiden kasvoille".
– Opiskelijoita putoaa jo tällä hetkellä pois opintotuen piiristä, kun tukikuukausien määrää on leikattu jatkuvasti, Hautamäki kertoo Ylelle.
Opintopistevaatimuksien lisäkiristyksiin ei hänen mukaansa ole enää varaa.
Hautamäki pitää lyhytnäköisenä, että opiskelijat väännetään töihin opintojen kustannuksella. Mikäli ehdotus menisi läpi, tarkoittaisi se opiskelijoiden kannalta entistä vähmmän mahdollisuuksia keskittyä opiskeluun ja entistä enemmän työssäkäyntiä oman toimeentulon turvaamiseksi.
– Monet opiskelijat haluavat oman kehityksensä kannalta käydä töissä, mutta sitten pitää hyväksyä se, että [työssäkäynti] on opiskelusta pois. Opiskelijat eivät repeä kaikkialle.
Virkamiesesityksessä myös omaehtoiseen koulutukseen työttömyysturvalla pitäisi olla tiukempi työvoimapoliittinen ohje. Tähänkin ehdotukseen Andersson suhtautuu kriittisesti.
Hänen mukaansa suurin osa omaehtoisesti työttömyysturvalla opiskelevista on perusasteen tai korkeintaan toisen asteen suorittaneita. Juuri tätä matalan koulutustason joukkoa koulutuspolitiikassa halutaan Anderssonin mukaan tavoittaa.
– Jos on esimerkiksi työttömänä työnhakijana ja vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa, niin kyllä heidän asemaansa haluaisin parantaa omaehtoisen opiskelun kohdalta, Andersson pohtii.
Haatainen toivoo työvoimapalveluiden vahvistamista
Ikääntyneiden työllistymiseen kohdistuneet ehdotukset valtiovarainministeriön virkamiesesityksessä pohdituttivat työministeri Tuula Haataista (sd.).
Virkamiehet esittivät työllisyystoimiksi esimerkiksi niin kutsutusta eläkeputkesta sekä osittaisesta varhennetusta vanhuuseläkkeestä luopumista.
– Työssä jaksaminen ja työuraan satsaaminen ovat asioita, joilla voimme edistää työssä pysymistä, Haatainen toteaa.
Haatainen näki esityksessä myös hyviä kohtia.
– Olen tyytyväinen siihen, että esityksessä tunnistettiin työvoimapalveluiden vahvistamisen merkitys, Haatainen toteaa.
Haataisen mielestä työllisyyspalvelut ovat Suomessa muita Pohjoismaita heikompia ja täällä pitäisi edetä työllisyyspolitiikassa lähemmäs pohjoismaalaista mallia.
Hän kertoo valmistelevansa ministeriössä mallia, jossa työttömille tarjottavia palveluita vahvistettaisiin.
– Tämän merkitys ja työllisyysvaikutus tässä virkamiespaperissa tunnistetaan, Haatainen toteaa.
Työllisyystoimet ja virkamiesesitys vaativat pureksintaa monelta eri ministeriöltä. Hallitus on sitoutunut siihen, että syyskuun budjettiriihessä olisi näkymä 30 000 uudesta työpaikasta.
– Tähän olemme sitoutuneet ja keksimme parasta aikaa hartiavoimin töitä keinojen löytämiseksi. Tämä esitys oli yksi näkökulma, Haatainen sanoo.
Hallitusohjelman kokonaistavoite on 60 000 uutta työpaikkaa.
Lue myös: