Useat ihmiset alkoivat sairastua merkilliseen kuumetautiin Kiinan Wuhanissa viime vuoden lopulla. Hyvin pian todettiin, että sairaus johtuu uudenlaisesta koronaviruksesta. Tuo virus sai myöhemmin nimen Sars CoV-2.
Tammikuussa julkaistiin viruksen perimä ja siitä saakka tiede on edistynyt aimo harppauksin uuden viruksen tutkimuksessa. Kysyimme Helsingin yliopiston professorilta Olli Vapalahdelta, mitä kaikkea viruksesta nyt tiedetään – ja mitä ei tiedetä.
Mistä virus on peräisin?
– Tämä kuuluu kiinalaisten hevosenkenkälepakoiden levittämiin ns. beta-koronaviruksiin, joihin myös sen serkku-virus Sars-1 kuuluu.
Serkku-sars aiheutti 17–18 vuotta sitten epidemian erityisesti Aasiassa.
– Yhteinen kantaisä näille löytyy kauempaa, mutta nyt tunnetuista lepakkoviruksista uusi sars-virus on erkaantunut noin 60–70 vuotta sitten. Savuavaa asetta siitä, minkä näköinen tämä lepakkovirus on ollut, ei ole vielä löytynyt. Tutkimalla lepakoita lisää, varmasti kuitenkin päästään sitä lähemmäksi.
Kuinka virus on siirtynyt ihmisiin?
Vapalahti muistuttaa, että koronavirukset ovat lähteneet lepakoista. Niillä on kuitenkin väli-isäntä, jossa virus muuntuu ja sitä kautta siirtyy ihmisiin.
– Välittäjänä on saattanut olla muurahaiskäpy, mutta voi olla, että mukana on ollut muitakin eläimiä. Toistaiseksi ei ole löytynyt ihan samantyyppistä virusta mistään eläimestä.
– Eläimistä ihmisiin voi olla useampiakin tartuntoja, mutta riittää että yksi pääsee muodostamaan pidempiä tartuntaketjuja. Se on ollut tämänkin pandemian alku.
Miten virus leviää?
Vapalahden mukaan koronavirus leviää pääasiassa hengitysteitse.
– Puhutaan pisara- ja aerosolitartunnoista. Kun ihminen uloshengittää, laulaa tai yskäisee, ulos tulee monen kokoisia pisaroita. Puhutaan pisaratartunnoista, kun pallerot ovat yli viisi mikrometriä ja pienempiä kutsutaan aerosoleiksi.
Vapalahden mukaan suurin osa tartunnoista selittyy lähikontakteissa tapahtuvilla pisaroiden leviämisellä. On kuitenkin näyttöä siitä, että ilmassa pienimmätkin aerosolit sisältävät infektiivistä virusta. Esimerkiksi on ollut tilanteita, joissa kuoroissa ja urheilukatsomoissa virus on levinnyt pienemmistä, jonkin aikaa ilmassa olleista aerosoleista.
– Tämän vuoksi meillä on sitten se maski, että erityisesti pystytään tämmöisiä supertartutustilanteita blokkaamaan.
Sillä on Vapalahden mukaan myös merkitystä, että huoneistoja tuuletetaan. Ilman liikkuvuudella voi olla myös varsinkin supertartutustilanteissa olla merkitystä.
Virus tarttuu kuitenkin lähikontaktien lisäksi pinnoilta. Sen merkitys ei kuitenkaan ehkä ole niin suuri kuin ensin ajateltiin.
– Kosketaan johonkin usein koskettuun pintaan ja sitten samalla kontaminoidulla sormella omille limakalvoille. Siksi meidän on tärkeää pestä käsiä.
Onko virus pysynyt samanlaisena koko ajan?
– Koronaviruksilla on tapana tehdä yhdistelmiä. Todennäköisesti esimerkiksi lepakoissa tai väli-isännissä on tapahtunut virusten sekoittumisia, mikä on antanut alkuperän tälle virukselle.
Sitä ei kuitenkaan vielä tarkalleen tiedetä, mitä siirtymisprosessissa eläimestä ihmiseen on tapahtunut. Ajan kuluessa ihmiseen siirtymisen jälkeenkin virukseen on tullut mutaatioita, Vapalahti sanoo.
– Virus on muuntunut, mutta kohtuullisen maltillisesti. Ihan ei vielä tarkkaan tiedetä, mitä nämä mutaatiot saattaisivat aiheuttaa.
Yksittäisillä mutaatioilla voi olla jonkinlaista vaikutusta ihmisten saamiin infektioihin. Vapalahti arvioi, että myös viruksen leviämiseen niillä saattaa olla jotain vaikutusta.
– Vasta ajan kuluessa pystytään sanomaan, onko jollain muutoksella merkitystä. Tietoa alkaa vähitellen kertyä.
– Erityisesti länsimaissa on vallannut alaa erityinen virusmutaatio, jossa yksittäinen ns. piikki- eli spike-proteiinin muutos on liitetty siihen, että virusta on vähän enemmän hengitysteissä. Soluviljelmäkokeissa on todettu, että virusproteiini, jossa on tämä mutaatio, on stabiilimpi.
Vapalahden mukaan nämä yhdessä viittaavat siihen, että tämä mutatoitunut virustyyppi olisi tartuttavampi ja sen takia se olisi vallannut alaa.
Vaikuttavatko mutaatiot rokotteiden kehitykseen?
– Mutaatioita ei ole paljon. Sitäpaitsi rokotteissa on kuitenkin isoja proteiineja, joissa on iso määrä aminohappoja. Jos sieltä yksi tai kaksi muuntuu, sillä tuskin on kovin paljon merkitystä. Rokotuskehityksen mutaatioilla ei ole isoa merkitystä.
Missä rokoterintamalla mennään juuri nyt?
On jo iso joukko rokotteita, joista on hyviä uutisia.
1. Perinteisiä rokotteita, joissa kasvatetaan virusta soluviljelmässä, tapetaan formaliinilla ja puhdistetaan.
– Esimerkiksi Kiinassa on tehty tälläinen rokote, ja se suojaa apinaa aika täydellisesti infektiolta. Rokote on jo aika pitkällä.
2. DNA-yhdistelmällä tehtyjä rokotteita
– Koronavirusta on yhdistetty adenovirukseen, joka on yksi ihmisen flunssaa aiheuttava virus. On versioita, joissa simpanssin adenoviruksen nokkaan on laitettu koronaviruksen pintaproteiinia, ns. spikeproteiinia tai sen osia.
Tämäntyyppisiä rokotteita on tehty Oxfordissa ja Kiiinassa ja kehitetään myös Suomessa ihmisen adenovirukseen perustuen.
– Erityisesti Oxfordista saadut uutiset kertovat, että ihmiselle tulee tästä suojaavia vasta-aineita ja myös soluimmuniteettia. Samoin apinoille tulee suojaa tautia vastaan.
3. Solun sisälle laitettavat RNA-rokotteet
– Näitä ei ole juurikaan aikaisemmin käytetty ihmisrokotteina. Niissä käytetään RNA:ta, joka solun sisälle päästyään koodaa viruksen proteiineja ja synnyttää ihmisessä sitten sen aineen, joka toimii rokotteena. Myös tämän tyyppinen rokote on aika pitkällä.
Ovatko rokotteet toimivia?
– Kaikissa mainituissa rokotteissa alustavasti nähdään, että ne toimivat eläinkokeissa. Ne tuottavat suojaavan immuniteetin merkkejä ja myös soluimmuniteeettiä. Myöskään mitään hirveitä reaktioita niistä ei tule. Nämä kaikki ovat hyviä signaaleja, että rokote on toimiva rokote ja immuniteetti mahdollista saada.
Vapalahti kuitenkin huomauttaa, että rokotteet on vielä testattava isommalla ihmisjoukolla. Ihmisten pitää lisäksi vielä altistua virukselle sen jälkeen.
– Vasta sitten tiedämme, ovatko ne tehokkaita, mitkä ovat ehkä parempia rokotteita ja kuinka turvallisia ne ovat eli minkä verran harvinaisempia sivuvaikutuksia saattaa tulla. Ennusmerkit rokotteista ovat kuitenkin hyviä.
Kauanko rokotteissa vielä kestää?
– Kun rokote on valmis, se pitää vielä tuottaa ja jaella. Tosin monet rokotefirmat ovat ottaneet etunojaa: siltä varalta että rokotteet osoittautuvat turvallisiksi ja tehokkaiksi, ne jo valmistavat niitä jo isompia määriä varastoon. Eli kyllä tässä on ihan syytä olla toiveikas.
Minne virus vaikuttaa ihmisessä?
– Vakavammissa infektioissa virus päätyy enemmän keuhkoihin. Se voi kuitenkin mennä muuallekin sisäelimiin. Virusta on löydetty myös aivoista, aivojen verisuonirakenteesta. Näyttää siltä, että virus voi infektoida ns. endoteeliä eli verisuonen sisäkalvon soluja.
Vapalahden mukaan verisuonirakenteeseen päätyminen on taustalla siihen, että infektiossa esiintyy verihyytymiä. Ne ovat yksi syy kuolleisuuteen. Niitä on kuitenkin pystytty hoitamaan hyytymiseen vaikuttavilla lääkkeillä.
Miksi virus ei välttämättä näy testeissä?
Vapalahti muistuttaa, että osalla ihmisistä infektio on varsin lievä. Se voi olla myös kokonaan oireeton. Arviot näistä tapauksista vaihtelevat 20–40 prosentissa sairastuneista.
Lievemmin sairastuneilla vasta-ainereaktio on keskimäärin heikompi kuin henkilöillä, jotka saavat taudin kovaoireisena.
– Näyttää, että he, joilla on vakavimmat oireet, heillä myös vasta-ainereaktio on vahvin ja se kestää vähän pidempään.
Tartuttavatko oireettomatkin tautia?
– Pääsääntöisesti kun oireet alkavat, virusta on eniten ylähengitysteissä. Silloin ihminen on tartuttavimmillaan.
Vapalahti kuitenkin sanoo, että on huomattu että virus tarttuu myös parina päivänä ennen oireiden alkua ja tarttuvuus kestää noin yhdeksän päivän ajan oireiden alusta. Oireetonkin voi kuitenkin tartuttaa.
Vapalahden mukaan pandemian leviämiseen yksi syy on se, että jopa oireettomat levittävät tautia tehokkaasti. Arvioiden mukaan 20 prosenttia tartunnan saaneista vastaa 80 prosentista taudin levittämisestä.
– Olisi tärkeää, että saataisiin supertartutustilanteet kontrolloitua. Se jopa riittäisi siinä, että tauti ei leviäisi. Maskien käyttö on yksi ase. Niillä suojataan muita kanssaihmisiä siltä, ettei virus leviäisi. Kun on oireita, silloin ihmisen on helpompi toimia niin, että tartutus ei tapahtuisi.
Miksi tauti voi jatkua rajuna pitkäänkin?
– Vakavat hengitysoireet ja keuhko-ongelmat tulevat tyypillisesti toisella viikolla, jolloin ihminen joutuu sairaalaan. Ehkä viikkojen tai noin kuukauden jälkeen tartunnasta joillekin kehittyä tulehduksellinen tila. Siihen voi liittyä verisuonitulehdusta ja esimerkiksi kuumetta.
– Välttämättä tässä vaiheessa ei löydetä virusta enää hengitysteistä eikä välttämättä kaikilla löydetä vasta-aineita, ja tämän suhteen tutkimus on vielä alkuvaiheessa.
Mikä on Kawasaki-oireyhtymä?
Kawasaki-oireyhtymä on erityisesti lapsilla todettu tulehduksellinen tila. Sen aiheuttajaa ei ole aiemmin tiedetty, mutta sen kaltainen oireyhtymä on Vapalahden mukaan lisääntynyt pandemian myötä. On todettu, että se on yhteydessä sars2-infektioon.
– Lasten syndroomaa voidaan hoitaa muun muassa immunoglobuliinivalmisteilla eli verenluovuttajan plasmasta kerätyillä vasta-aineilla. Mutta on paljon vielä, mitä ei tiedetä. Tämä syndrooma vaatii lisäselvittelyjä, mistä se johtuu ja miten sitä voidaan hoitaa.
Päätyykö virus viemäriin?
Viruksen on todettu erittyvän myös ulosteeseen. Pääasiassa virus ei ole kasvanut näistä näytteistä, mutta on joitain yksittäisiä tapauksia, että sitä on saatu kasvatettua. Taudin leviämisen kannalta ulosteesta leviämisestä ei ole kuitekaan virallista näyttöä.
Uloste tarjoaa tutkijoille kuitenkin työkalun:
– On monissa paikoissa nähty, että ennen kun sairaalat täyttyvät potilaista niin viikkoa paria ennen näkyy piikki viemärin päästä kerätyistä näytteistä. Tämä on hyvä työkalu kerästä väestötason tietoa siitä, missä epidemiassa mennään.
Kuinka ihmisten geenimutaatiot vaikuttavat sairastuvuuteen?
– On joitain yksittäisiä geenejä, jotka tuntuisivat pahentavan sairautta, ja myös veriryhmäalttiuksia. Vielä ei olla kuitenkaan ihan päästy jäljille siitä, mikä johtaa tähän.
– Se tiedetään, että virus pysäyttää normaalin luontaiseen immuniteetiin kuuluvan interferonin toiminnan, joka normaalisti toimii viruksia vastaan. Joissain yksittäisissä tapauksissa on nuorillakin ihmisillä on ollut vakavia tautimuotoja ja luontaisen immuniteetin geeneissä on todettu mutaatioita. Mutta tästäkin puuttuu vielä tarkempaa tietoa.
Miten tauti pysäytetään?
– Ei ole yhtä sellaista hopealuotia, millä tästä päästään. On yhdistelmä erilaisia keinoja, jotka voivat toimia eri tilanteissa. Yksi on tartuntojen jäljitys. Esimerkiksi kohta Suomessakin käyttöön tulevat jäljityssovellukset, Nillä saadaan lisätyökaluja siitä, että tiedetään ketkä on olleet samoissa tiloissa tartunnan saaneiden kanssa.
Tärkeää on tietysti myös testaus.
– Meillä on Suomessa aika hyvä kapasiteetti testaamiseen, mutta siinäkin tulevat rajat vastaan.
Vapalahden mukaan pohditaan myös , voitaisiinko käyttää helpommin saatavissa olevia ja halvempia testejä, jotka eivät olisi ehkä niin täydellisiä. Tätä testiä ei myöskään oli tarvitsisi tehdä syvältä nenästä.
– Ehkä jatkossa voi olla mahdollisuus siihen, että voidaan käyttää sylkeä näytteenä, joka on helpompi itse ottaa itse.
Ideana olisi, että saataisiin tartuttavimmat henkilöt ja jopa ehkä oireettomatkin testattuja. Supertartuttajat saataisiin pois työpaikoilta, kouluista ja julkisista tiloista, Vapalahti toivoo.
Miksi baareja pitää välttää?
Vapalahden mukaan on järkevää pitää turvaväliä ja välttää supertartutustilanteita. Tartuntoja altistaa se, että ollaan sisätiloissa, joissa mahdollisesti huudetaan ja ollaan lähikontakteissa.
– Keskiyön jälkeen baari ja yökerho vaan sattuvat olemaan sellaisia paikkoja, joissa vähän kuin kerjätään supertarttumistapahtumaa. Valitettavasti on niin, että sitä ei tartunnan leviämisen kannalta voi nähdä suotuisana toimintana.