Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton eli Linnan juhlien järjestämiseksi pohditaan myös vaihtoehtoisia tapoja, kerrotaan presidentin kansliasta Ylelle.
Taustalla on koronavirustilanne, joka on vaarantanut tänä vuonna juhlien järjestämisen perinteisellä tavalla.
Presidentin kansliasta kerrotaan, että juhlien järjestämisestä ”kerrotaan lähempänä, kun suunnitelmat ovat tarkentuneet”.
Presidentin kanslia sanoo seuraavansa koronavirustilanteen kehittymistä ja arvioi sen pohjalta, miten juhlavastaanottoa voidaan tänä vuonna viettää turvallisesti.
– Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista arvioida joulukuun tilannetta ja tehdä päätöksiä, kansliasta viestitetään.
Suomessa koronatartunnat ovat lähteneet kesän jälkeen taas kasvuun, ja ilmassa on epäilyjä siitä, että voisiko tautitilanne olla joulukuussa tarpeeksi hyvä juhlien turvalliseen järjestämiseen.
Linnan juhliin kutsuttujen vieraiden määrä on ollut viime vuosina noin 1 700. Juhlahumusta huolimatta Presidentinlinnassa on varsinkin loppuillasta ahdasta ja kuumaa.
Juhliin kuuluu olennaisesti kättelyseremonia, mutta koronavirusaikana kättelyä ei suositella. Perinteisenä osiona on myös tanssi, mikä tuskin onnistuisi turvavälivaatimusten takia.
Lisäksi juhlien perinteisiä vieraita ovat olleet sotaveteraanit, jotka kuuluvat ikänsä puolesta riskiryhmään. Jo itse juhlien isäntä, tasavallan presidentti Sauli Niinistö lukeutuu ikänsä puolesta riskiryhmään.
Infektioylilääkäri: Joulukuun tautitilanteen ennustaminen epävarmaa
Lapin keskussairaalan infektioylilääkärin Markku Broaksen mukaan vielä on ennenaikaista arvioida, sallisiko tautitilanne joulukuun alussa Helsingissä Linnan juhlien tyyppisten juhlien järjestämisen.
Broas painottaa, että Suomessa on edelleen mahdollisuudet estää epidemian leviäminen pääkaupunkiseudun pahenevasta tautitilanteesta huolimatta. Keskiössä tässä ovat nykyisten testaustoimien ja ohjeistusten säntillinen noudattaminen.
– Tältä osin en siis voi sanoa vielä, että tilanne olisi toivoton sen suhteen, että tällaisia isompia kokoontumisia ei saisi järjestää. Mutta joulukuun alkuun on vielä niin pitkä aika, että sitä ei voi kukaan ennustaa tarkkaan, Broas sanoo.
Broas kuitenkin myöntää, että jos Linnan juhlat pidettäisiin nyt, aiheuttaisi se selvän infektioriskin. Syynä tähän on se, että pääkaupunkiseudun tartuntamäärät ovat tällä hetkellä selvästi muuta maata korkeampia.
– Jos Linnan juhlat taas pidettäisiin esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirin alueella ja osallistujina olisi vain sen maakunnan ihmisiä, merkittävää riskiä tartuntoihin ei olisi, Broas vertaa.
Linnan juhlia peruttu aiemmin sotien ja laman takia
Jos Linnan juhlia ei pystytä tänä vuonna järjestämään, olisi se harvinaista, mutta ei kuitenkaan tavatonta. Pirskeet ovat jääneet pitämättä historiansa aikana kuitenkin varsin pakottavista syistä.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentinlinnassa on jäänyt pitämättä muun muassa sotavuosina 1939–1945 ja linnan korjaustöiden takia vuosina 1972 ja 2013. Vuoden 1972 itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin sen sijaan Finlandia-talossa ja vuonna 2013 juhlittiin Tampereella Tampere-talossa.
Vuonna 1933 puolestaan talouslama peruutti juhlat.
Juhlat peruttiin myös vuonna 1974, kun presidentti Urho Kekkosen puoliso Sylvi Kekkonen kuoli vain muutama päivä ennen juhlia.
Lisäksi juhlat peruttiin presidentti Kekkosen sairastumisen takia vuonna 1981.