Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

LM: Oikeuskansleri Pöysti moittii hallinnon koronaviestejä ja ohjeita sekaviksi

Oikeuskanslerin mukaan myös eduskunta on saanut epätarkkoja tietoja hallitukselta.

Kuvassa on Tuomas Pöysti.
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti pitää korona-ajan tiedonkulkua osin ongelmallisena. Kuva: Silja Viitala / Yle
Kari Ikävalko
Avaa Yle-sovelluksessa

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti arvostelee viranomaisten poikkeusolojen viestintää ja kansalaisille annettua ohjeistusta epätarkaksi ja sekavaksi.

Epäselvä viestintä on johtanut hänen mukaansa siihen, etteivät kansalaiset aina tiedä, ovatko koronaan liittyvät ohjeet olleet suosituksia vai velvoitteita.

Oikeuskanslerin virastoon on tehty satoja koronakanteluita.

– Viestinnän epäselvyys nousee kanteluissa esille. Esimerkiksi kaksi viikkoa sitten pidetystä STM:n tiedotustilaisuudesta kanteluita tuli nippu, viisitoista kappaletta, Pöysti sanoo Lännen Medialle.

Kaksi viikkoa sitten STM ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedotustilaisuuden aiheena oli muun muassa Suomen keinot käyttää maskipakkoa. Terveysviranonomaiset antoivat myöhemmin suosituksen, jonka mukaan suojamaskeja olisi hyvä käyttää muun muassa julkisessa liikenteessä. Varsinainen maskipakko olisi edellyttänyt uutta lainsäädäntöä.

Pöystin mukaan myös eduskunnan tiedonsaannissa on ollut epätarkkuuksia. Eduskunta ei ole saanut tietoja hallitukselta sillä tarkkuudella kuin laki vaatii.

Oikeudellinen onnistuminen kohtuullista

Oikeuskansleri arvioi, että kokonaisuudessaan Suomi ja valtioneuvosto ovat selvinneet poikkeustilasta ja koronaepidemian hoidosta kansainvälisesti verrattuna hyvin. Vielä ei kuitenkaan ole juhlan aika, hän sanoo.

– Oikeudellisesta näkökulmasta Suomessa on onnistuttu kohtuullisen hyvin, vaikka maahan on julistettu poikkeustilat ja valmiuslakia on käytetty. Taloudelliset ja yhteiskunnalliset tappiot ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Myös kuolleisuusluvut ovat pysyneet alhaisina, ja viruksen leviämistä on onnistuttu estämään, Pöysti sanoo.

Poikkeusolojen vaativuus on näkynyt myös lainsäädäntötyössä, joka koronakriisin aikana ei Pöystin mukaan ole ollut teknisesti riittävän korkeatasoista.

Asetuksia on työstetty kiireessä, ja kuulemiset ovat jääneet ohuiksi. Tällöin epäkohtia on jouduttu paikkamaan jälkikäteen. Nämä ongelmat ovat lisänneet myös ylimpien laillisuusvalvojien työtä.

– Tässä näkyy se, että lainsäädäntömme ei ole varautunut tällaiseen tilanteeseen, joten ihmisten hengen ja terveyden suojaamiseksi lain tulkintoja on jouduttu venyttämään. Mitään lainvastaista ei kuitenkaan ole tehty, vaan toimet ovat olleet perusteltuja, Pöysti arvioi.

Kansleri saanut yli 300 koronakantelua

Oikeuskanslerille tehtyjen kanteluiden määrä kasvaa vuosittain. Tämän vuoden aikana kanteluita on tehty yli neljäsataa enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Niin sanottuja koronakanteluita on tehty yli kolmesataa.

Koronaepidemiaan ja poikkeusoloihin liittyvissä kanteluissa toistuvat samat asiat, joista julkisuudessa on keskusteltu. Osan mielestä Suomen hallitus on toiminut liian lepsusti, osa taas katsoo, että hallituksen toimet ovat rajoittaneet kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia.

Suosittelemme sinulle