Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Helsinkiläinen energiayhtiö Helen aikoo viisinkertaistaa vuosittaisen tuulivoimatuotantonsa. Se lähtee rakentamaan Kristiinankaupunkiin tuulipuistoa, johon tulee parikymmentä tornia.
Hintaa tällä projektilla on noin sata miljoonaa euroa.
– Yksi iso tekijä tässä hankkeessa on juuri tuo koko. Toinen on se, että olemme pääomistajana, Helenin johtaja Harri Mattila sanoo.
Tämä on yksittäiseltä kunnalliselta energiayhtiöltä iso panostus uusiutuvaan energiaan. Yleensä ne ovat jakaneet riskejä ja tyytyneet tekemään yhteisprojekteja.
Helenkin on mukana kahdeksan energiayhtiön omistamassa Suomen Hyötytuulessa ja saanut sen sähköstä oman siivunsa. Kristiinankaupunkiin nousevassa tuulipuistossa Helen on pääomistaja, joka saa käyttöönsä koko tuotannon.
Näin Helenin tuulivoimatuotanto lisääntyy 70 gigawattitunnista 350 gigawattituntiin vuodessa.
Suomi saa tuulivoimasta uuden tukijalan
Tuulivoimasta on nopeasti muodostumassa iso osa Suomen sähköntuotannosta.
Vuoden 2019 lopulla Suomessa oli toiminnassa noin 750 tuulivoimalaa, joiden tuottamalla sähköllä katettiin noin seitsemän prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta.
Ja kuten alla oleva kaavio kertoo, se on vasta alkua.
Rakenteilla on satoja uusia tuuliturbiineita, jotka tulevat reilusti yli kaksinkertaistamaan Suomen tuulella tuotetun sähkön määrä.
Yllä oleva kaavio kertoo, miten yksittäisten tuulivoimaloiden määrä tulee kasvamaan tulevina vuosina. Näistä hankkeista on luvat saatu ja investointipäätökset tehty.
Vielä mielenkiintoisempaa on kuitenkin tarkastella noiden samojen tuulivoimaloiden tuottaman sähkön määrää. Tuulivoimaloiden tehon kasvaessa se käyrä nousee vielä jyrkemmin.
Tuulivoimayhdistyksen mukaan vuonna 2023 tuulivoiman tuotannon osuus Suomen sähkönkulutuksesta on jo 17 prosenttia.
Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkosen mukaan tuulivoiman suuri käänne koettiin vuoden 2018 ja 2019 aikana.
– Tuulivoimaloihin on saatu korkeammat tornit ja pidemmät lavat, jolloin päästään paremmin tuuliin kiinni ja saadaan tuulesta energiaa talteen isommalta alalta, hän sanoo.
– Tämän ansiosta tuulen tuotantokustannukset ovat laskeneet niin alas, että tuulivoimaa kannattaa rakentaa markkinaehtoisesti – eli se ei tarvitse enää valtion taloudellista tukea.
Vuonna 2018 järjestettiin toistaiseksi viimeinen tukikilpailutus, jonka seurauksena noin seitsemän tuulivoimahanketta sai valtion tukea – myös Helenin hanke on näiden joukossa.
Tuen taso on kuitenkin vain murto-osia vuosikymmenen alun syöttötariffeista.
Tuulivoimayhdistyksen Mikkonen kertoo, että tuetut projektit ovat joka tapauksessa vähemmistö. Tukea saavia torneja on Suomeen nousevassa tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana vain sata. Samaan aikaan puhtaan markkinaehtoisesti tuulivoimaloita rakennetaan lähes 340 kappaletta.
– Tämä on ollut alalla se iso käänne. Enää ei olla riippuvaisia poliittisista päätöksistä, että saako tukea, kuinka paljon sitä saa ja missä vaiheessa, Mikkonen sanoo.
Muutaman vuoden kuluttua tuuli on Suomelle suurempi sähkön lähde kuin vesivoima. Kehitys on ollut huima – varsinkin kun se tehdään ilman valtion avokätisiä tukia.
Halpa sähkö ei hyydytä tuulivoimaa
Tuulivoiman rakentajien intoa ei hillitse edes tukkusähkön poikkeuksellisen alhainen hintataso.
Tuulivoimayhdistyksen Mikkosen mukaan kyse on pitkistä linjoista.
– Liikenne, lämmitys, teollisuus – kaikki ne pitää jotenkin muuttaa päästöttömiksi. Ja tämän hetken tietojen mukaan se tulee tapahtumaan nimenomaan sähköistymisen kautta. Kaikki ennusteet näyttävät, että sähkön kulutus tulee kasvamaan.
Helenin Mattilakaan ei ole alhaisesta sähkön hinnasta huolissaan. Tuulivoima on hänen mukaansa kannattavaa myös nykyhinnoilla.
Eroon hiilikasoista
Energiayhtiö Helenin tunnetuin maamerkki on Sörnäisten rantamaisemaa hallitseva kivihiilikasa. Yhtiö on luvannut lopettaa kivihiilen käytön vuosikymmenen loppuun mennessä – ensimmäinen yhtiön kivihiilivoimaloista sulkeutuu jo vuonna 2024.
Siksi Helenin on keksittävä itsensä uudelleen.
Energiayhtiö rakentaa metsähaketta polttavaa biolämpökeskusta ja esimerkiksi suuria lämpöpumppuja. Niissä tuulivoima muuttuu kaukolämmöksi.
– Lämpöpumput ovat tänä päivänä lämmöntuotannossa merkittävä hankintalähde ja siihen kokonaisuuteen tuulivoima sopii hyvin, Mattila sanoo.
Mattilan mukaan tuulivoimaa kaipaavat myös yhtiön yritysasiakkaat. Ne ovat nykyisin kiinnostuneita ostamaan sähköä tietystä nimetystä puistosta.
– Me olemme käyneet keskusteluja ja palvelukokonaisuus on osoittautunut kiinnostavaksi. Sille on selkeä kysyntä olemassa.
Helen myy asiakkailleen jo nimettyjä aurinkopaneeleita aurinkovoimaloistaan. Niiden tuottama sähkön määrä on kuitenkin mitätön tuulivoiman potentiaaliin verrattuna.
Kuinka suuri osa tuulivoiman tuotannosta on jo myyty?
– Ihan tarkkaan emme voi vielä kertoa, mutta neuvottelut ovat pitkällä.
Kiinnostavin ja toteuttamiskelpoisin
Mattilan mukaan tuulivoiman kasvussa ei ole kyse vain siitä, että se voidaan nyt tehdä kannattavasti. Tuulivoima on myös toteuttamiskelpoista.
– Tuulivoimaprojektit ovat pitkiä, mutta monen muuhun tuotantomuotoon liittyy paljon enemmän hidasteita tai jopa esteitä, hän kuvaa.
Siltä se todella näyttää. Vesivoimalle on vaikea saada lupia, ydinvoima on poliittista, aurinkosähköllä ei tehdä Suomessa vielä teollisen mittakaavan ratkaisuja... Ja fossiilisista polttoaineista kaikki yrittävät kilvan eroon.
– Voi sanoa, että tuulivoima on tänään kiinnostavin tuotantomuoto, Mattila summaa.
Tuulen ohella biopolttoaineiden käyttö energiatuotannossa on kasvava mahdollisuus. Kunnalliset energiayhtiöt ovat innostuneet metsähakkeen poltosta jopa niin paljon, että asiantuntijat pelkäävät llmaston kannalta kestävästi tuotetun metsäbiomassan loppuvan.
Helenkin rakentaa tällaista lämpökeskusta, mutta panostaa tästä huolimatta paljon nyt myös tuuleen. Syy on yksinkertainen.
Mattilan mukaan biopolttoaineet soveltuvat parhaiten lämmöntuotantoon. Ne eivät korvaa hiilivoimaloiden tuottamaa sähköä.
_Korjaus 11.29: Artikkelissa todettiin, että tuulivoimayhdistyksen mukaan vuonna 2023 tuulivoiman osuus Suomen energiantuotannosta on jo 17 prosenttia. Korjattu muotoon: "Tuulivoimatuotannon osuus Suomen sähkönkulutuksesta on jo 17 prosenttia". Vastaava virhe myös graafissa. Lisäksi Helen rakentaa yhtä biolämpökeskusta, ei useita.
_