Sen enempää palkansaajajärjestöt kuin elinkeinoelämäkään eivät sanottavasti innostu pääministeri Sanna Marinin (sd.) visiosta työajan lyhentämiseksi.
Suorasanaisimmin Marinin puheet tyrmää elinkeinoelämän keskusliitto EK.
Vaikka kyseessä olisikin vain visiointi, pääministerin lähettämä viesti on EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan täysin väärä.
– Juuri tässä ajassa se on äärimmäisen huolestuttava. Tilanteessa, jossa Suomi on velkaantunut koronan johdosta. Meidän pitäisi tehdä uusia päätöksiä ja nostaa työllisyysastetta. Siinä mielessä tuo on viesti ihan väärään suuntaan ja väärään aikaan, sanoo Häkämies.
SAK: Osa-aikaiset kaipaavat lisää työtunteja
Tiistaina SAK:n puheenjohtajaksi uudelle nelivuotiskaudelle yksimielisesti kukitettu Jarkko Eloranta toteaa, että työaikakysymykset toki ovat palkansaajajärjestölle tärkeitä.
– Pitkää historiaa kun katsotaan, niin työaikahan on lyhentynyt. Mutta ehkä SAK:laiselle kentälle on tänä päivänä tärkeämpää miettiä osa-aikatyöhön liittyviä ongelmia: miten saataisiin oikeastaan lisää tunteja osa-aikaisille ja parempaa toimeentuloa. Toinen iso teema on erilaiset työaikajoustot.
Eloranta ei tulkinnut Marinin avausta konkreettiseksi kutsuksi lähteä valmistelemaan työajan lyhentämistä.
– Työaikalakia on juuri uudistettu ja työehtosopimuksissa liitot sitten neuvottelevat omista työaikaratkaisuistaan. Mutta ehkä se on aloite käydä keskustelua työelämästä ja sen kehittämisestä ja suuntaviivoista.
Eloranta huomauttaa, että vaikka joskus tulevaisuudessa työaika voikin lyhentyä, juuri nyt visio kuuden tunnin työpäivästä on monelle saavuttamaton siksi, että he eivät saa niin montaa työtuntia päivässä, vaikka haluaisivat.
Akava: Suurempi ongelma on korvaukseton ylityö
Myös korkeasti koulutettujen palkansaajien Akava valitsi tiistaina istuvan puheenjohtajansa jatkokaudelle. Sture Fjäder sanoo tulkinneensa Marinin puheet työajan lyhentämisestä puheenjohtajan visioinniksi omalle puolueväelleen.
Vaikka Akava on valmis asiasta keskustelemaan, työaikaa ei missään tapauksessa kannata lähteä pelkän palkansaajarintaman voimin lyhentämään, Fjäder katsoo.
– Jos työaikasääntöjä aiotaan uudistaa, niin se kannattaa valmistella kolmikantaisesti. Suurempi ongelma meidän jäsenkunnalle tänään on, että he tekevät paljon pitkää päivää ja paljon harmaata ylityötä.
Fjäder ei usko, että työajan lyhentyminen kovin nopeasti olisi realismia.
– Puolueiden puheenjohtajien pitää saada puhua omissa kokouksissaan ihan mitä haluavat. Tulkitsisin tämän enemmän tällaiseksi visioksi, koska sehän ei ole hallitusohjelmassa.
EK:n avaus ansioturvasta kylmensi järjestöjen välit
Niin EK, SAK kuin Akavakin ovat edustettuina hallituksen asettamissa työryhmissä, joissa on viime vuodesta alkaen valmisteltu työllisyystoimia.
Työtä on hidastanut koronaepidemia, mutta viime aikoina se on jumiutunut palkansaajien ja työnantajan väliseen riitelyyn ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.
Palkansaajat tyrmistyivät, kun EK heinäkuussa muutti aiempaa kantaansa ja ilmoitti tukevansa ajatusta ansiosidonnaisen ulottamisesta myös niille, jotka eivät työttömyyskassaan kuulu.
Samalla EK porrastaisi ansiosidonnaisen niin, että sen taso putoaisi työttömyyden pitkittyessä. SAK pitää aloitetta leikkausesityksenä työttömyysturvaan.
SAK:n Jarkko Eloranta povaa, että kiistan vuoksi osapuolet eivät neuvottele enää ennen budjettiriihtä.
– Me nyt vähän arvomme sitä, että ovatko he (EK) luotettava neuvottelukumppani. On ikävää, että tällaisia yllätyksiä ja meille keskeisten asioiden romuttamista sieltä suunnasta ollaan esitetty. Voi olla, että tässä ei ennen budjettiriihtä kovin paljon työmarkkinajärjestöjen välillä tapahdu, mutta katsotaan sitten riihen jälkeen, että miten jatketaan.
Myös Akava ja EK vahvistavat, että riita yleisestä työttömyysturvasta on viilentänyt järjestöjen välejä.
Ponnisteluja työllisyystoimien löytämiseksi halutaan kuitenkin jatkaa hallituksen budjettiriihen jälkeen.