Vaasan Kivihaan kauppakeskusalueen takaa löytyi viime viikolla kuollut kissa, jonka pää oli pahasti vaurioitunut.
Suomen eläinsuojelun (SEY) vapaaehtoista eläinsuojeluneuvoja Maija Raatikaista tapaus järkyttää ja hän on keskustellut kaupungin pieneläinklinikan kanssa kissan kohtalosta.
– Kissan suusta löytyi muovin palanen, jollaisia on pommien ja rakettien kannoissa, Raatikainen kertoo.
Kissalla ei ollut sirua, joten omistajaa ei voitu rekisteröinnin kautta selvittää. Tapauksesta on jätetty poliisille tutkintapyyntö.
Varmuutta siitä, mitä kissalle on tapahtunut, ei ole. Raatikainen itse kertoo saaneensa aiheesta viestejä, joiden mukaan kissa olisi ollut elossa, kun räjäyte on asetettu eläimen suuhun.
– On tullut tietoon, että kesy kissa olisi todella otettu syliin ja laitettu räjähde suuhun. Tekijä on kehuskellut tapauksella ja tieto leviää nuorison kesken kulovalkean tavoin. Ahdistuneet nuoret ovat kertoneet tapauksesta vanhemmilleen, Raatikainen kertoo.
Vaasan seudun eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtajana ja SEY Suomen eläinsuojelun hallituksen jäsenenä toimiva Raatikainen on vuosien saatossa nähnyt monia kaltoinkohdeltuja eläimiä, mutta silti ne nostavat aina palan kurkkuun.
– Monena yönä on mennyt myöhään, kun olen miettinyt tämänkin löytyneen raukan kohtaloa. Ja samalla myös miettiessä sitä, kuinka monta piittaamattomien omistajien kissaa tuolla vaeltaa oman onnensa parissa. Tämä on hyvin raadollinen esimerkki, miksi kissojen ei pitäisi ulkoilla yksin vapaana.
Vapaana liikkuvien eläinten kohtalot usein hankalia selvittää
Pohjanmaan poliisilaitoksen viestintäpäällikkö Mikael Appel kertoo, että tapauksesta on jätetty viime viikon lopulla poliisille rikosilmoitus. Poliisi tutkii tapausta eläinsuojelurikoksena.
Pohjanmaan poliisilaitoksen alueella kirjataan vuosittain 60–100 eläinsuojeluun liittyvää rikosilmoitusta. Monet näistä tapauksista koskevat tuotantoeläintiloja, mutta myös lemmikkieläimiä. Tämän kaltaiset eläinrääkkäystapaukset ovat Appelin mukaan kuitenkin harvinaisia.
Siinä missä tuotantoeläintilojen ja lemmikkieläinten kohdalla rikoksesta epäillyt saadaan selville, ovat villieläinten ja vapaana liikkuvien lemmikkien kohtalot usein hankalia selvittää.
Vaasassa nousi julkisuuteen myös pari vuotta sitten tapaus, jossa lapset olivat rääkänneet lokinpoikasia. Appelin mukaan eläinrääkkäykseen yleisimmin syyllistyviä ei pysty mitenkään lokeroimaan.
– Nuoria ei kannata näistä tapauksista syyllistää. Jos haluaa yleistää, niin eniten rikoksia tekevät 18–35-vuotiaat miehet, Appel toteaa. Näin oli esimerkiksi Kannuksessa, jossa miehet ampuivat satoja kissoja ja auton ikkunasta metsäneläimiä.
Myöskään Raatikaisen mukaan eläinrääkkääjää ei pysty laittamaan yhteen lokeroon.
– Eläinrääkkäykset onnistuvat niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin toimesta koulutukseen, kansallisuuteen tai ihonväriin katsomatta, Raatikainen kertoo.
Tuomiot pieniä, mikäli tekijä saadaan kiinni
Maija Raatikaisen mukaan lemmikkieläimet ovat hyvin alttiita vaaroille ulkona liikkuessaan. Hän pelkää, että tämän kaltaisista tapauksista tulee esiin vain jäävuoren huippu.
Esimerkiksi rääkättyjen lokkien tapaus on jäänyt mysteeriksi. Raatikainen itse teki tapauksesta rikosilmoituksen, mutta hänen tietojensa mukaan tapaus vesittyi.
– Monesti, kun ei ole varmaa tietoa tekijästä, perheet eivät välttämättä ole kertovaisella tuulella. Tapaukset vesittyvät, Raatikainen harmittelee ja kertoo, että samalta alueelta on myös tänä kesänä löytynyt tikuilla lävistettyjä linnunpoikasia.
Yle tutki lainvoimaiset tuomiot kaikista eläimiin kohdistuneista rikoksista vuodelta 2018. Selvityksen mukaan pysyvää eläintenpitokieltoa on vaikea saada, vaikka syyttäjä sitä vaatisikin. Jotta pysyvä kielto voidaan määrätä, pitää teon olla törkeä, tekijällä aiempia määräaikaisia kieltoja tai terveydentilan estää eläimestä huolehtimisen.
Tyypillisin rangaistus lemmikkiin kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä on päiväsakko.
Poliisi ilmoitti perustavansa vuonna 2018 Helsinkiin Suomen ensimmäisen eläimiin liittyvien rikosten tutkintaryhmän. Ryhmä tutkii muun muassa eläinten aiheuttamia konflikteja, metsästysrikoksia, eläinsuojelurikkomuksia sekä eläinten laitonta maahantuontia.
Pyrkimyksenä on tehostaa eläinsuojelurikosten tutkintaa ja lain valvontaa.
Sanna Marinin hallituksen ohjelma sisältää kirjauksia, jonka mukaan eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädännön (siirryt toiseen palveluun) valvontaa parannetaan, eläinkaupan sääntelyä erityisesti verkossa tapahtuvan eläinkaupan osalta kehitetään sekä huolehditaan koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä.
Myös sisäministeri Maria Ohisalo ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ovat kirjoittaneet eläinsuojeluasioista 30.8.2019 Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalle (siirryt toiseen palveluun). Heidän mukaansa ympäristö- ja eläinsuojelurikoksiin tarvitaan riittävä pelote kiinnijäämiselle.
Joka kymmenes tarkastuskäynti johtaa kiireellisiin toimenpiteisiin lemmikkieläinten kohdalla
Lemmikkieläinkohteisiin tehtävien tarkastusten määrä on ollut Ruokaviraston tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kasvussa koko 2010-luvun.
Ruokavirasto ei itse tee tarkastuksia eläintiloille, vaan sen hoitavat muun muassa kunnaneläinlääkäri, kunnan terveydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija eli terveystarkastaja ja poliisi.
Lemmikkieläimiin kohdistuvat tarkastukset tapahtuvat pääosin ilmoitusten perusteella. Tarkastusten syynä voivat olla esimerkiksi lemmikin ruuasta, juomasta ja liikunnasta huolehtiminen.
Viranomaiset toimivat, mikäli huomaavat, että eläimestä ei ole huolehdittu tarpeeksi hyvin.
Ihmisten lisääntynyt pahoinvointi ja osattomuuden tunne näkyvät eläinten kohtelussa. Esimerkiksi omistajien päihdeongelmat näkyvät.
– Jos yhteiskunnassa on pitkittynyttä kriisiä, niin se usein näkyy myös eläinsuojelussa. Esimerkiksi jos perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia tai suuri kielteinen elämänmuutos, niin ne usein näkyvät eläinsuojelussa, kertoo Ruokaviraston Eläinten hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikön ylitarkastaja Taina Mikkonen.
Lemmikkieläinten pitäjille kieltoja ja määräyksiä on viime vuosien aikana (siirryt toiseen palveluun) annettu joka neljännellä tarkastuksella ja kiiretoimenpiteisiin on ryhdytty joka kymmenennellä tarkastuksella.
Harrastajamaiseen lemmikkieläinten pitoon ei kohdistu säännöllistä valvontaa, minkä johdosta tilanteet voivat päästä kehittymään vakavaksi, ennen kuin ne tulevat viranomaisten tietoon.
Suurimmat osuudet lemmikkieläimiin viime vuonna kohdistuneista tarkastuksista kohdistuivat koiriin (lähes 3240 tarkastusta) sekä kissoihin (1570).
Koronan vaikutukset alkavat näkyä
SEY Suomen eläinsuojelun vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist odottaa peloissaan, mitä syksy tuo tullessaan. Niin sanotut koronalemmikit näkyvät jo eläinsuojeluneuvojien työssä ja eläinten löytöeläinkodeissa.
– Tämä vuosi tulee olemaan poikkeuksellinen tilastoissamme, koska käynnit tulevat jäämään vähemmälle. Tapauksista hoidetaan kiireelliset ja välttämättömimmät. Osa neuvojista ei tee käyntejä, koska ovat itse riskiryhmää. Tilanne on samanlainen viranomaisilla. Pelkomme on, että asioita kasaantuu ja tilanteet voivat äityä pahoiksi, Lindqvist kertoo.
Maija Raatikaisen mukaan syksy Pohjanmaan alueella on ollut jo nyt kuormittava. Kodinvaihtajia tulee runsain mitoin yhdistyksiin. Nyt myös koirat joutuvat kärsimään.
– Ja tämä on vasta alkamassa. Eläinsuojeluyhdistykset kautta maan ovat aivan pulassa, Raatikainen kertoo.
Suomessa Eläinten viikkoa on vietetty SEYn aloitteesta jo vuodesta 1959 lähtien. Tänä vuonna 4.–10. lokakuuta vietettävä viikko on lähtölaukaus Arvokas kissa-kampanjalle.
Lue myös: