Suomessa sairastuu syöpiin vuosittain noin 35 000 ihmistä. Heistä joka kymmenes on alle 50-vuotias.
Eri ikäryhmissä sairastetaan eri tyyppisiä syöpiä ja myös sukupuolten välillä on merkittäviä eroja. Noin viisi sadasta sairastuu syöpään ennen 50. ikävuotta ja yksi sadasta ennen 30. ikävuotta. Nuoremmissa ikäryhmissä sairastutaan vielä harvemmin, muistuttaa Suomen Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.
20–29-vuotiaat sairastuvat harvoin
Alle 30-vuotiaat sairastuvat harvoin syöpään, mutta silti osassa syöpiä tapausmäärät ja ilmaantuvuus ovat kasvaneet 2000-luvulla.
Nuorten aikuisten syövät kuten melanooma, sekä miehillä kivessyöpä ja naisilla kilpirauhassyöpä, ovat hitaassa kasvussa.
Ihomelanoomaan sairastuu vuosittain noin 1 600 suomalaista. Alle 30-vuotiaita sairastuneita on noin 70. Esimerkiksi rintasyöpään sairastuu vuosittain Suomessa noin 5 000 naista. 20–30-vuotiaita heistä on keskimäärin vuosittain alle 20.
– Suhteellinen määrän kasvu esimerkiksi ihomelanoomissa on kohtuullisen jyrkkä ja tapausmääräkin on merkittävä. Mutta on myös syöpiä, joissa tapausmäärä ei ole suuri vaikka kasvua olisikin paljon, selventää Malila.
Tilastoissa ei näy, kuinka vakavia todetut taudit ovat. Sitä voi arvioida vain tarkastelemalla ilmaantuvuuden rinnalla tautiin kuolleisuutta. Nea Malilan mukaan tapausmäärien kasvusta huolimatta nuorten kuolleisuus syöpiin ei ole noussut.
Monet tekijät vaikuttavat syöpien toteamiseen. Esimerkiksi ihosyöpätapausten nousuun voi vaikuttaa tietoisuuden lisääntyminen: nuoret hakeutuvat aiempaa herkemmin hoitoon tarkistuttamaan ihomuutoksiaan.
Nuorten aikuisten syöpä on usein parannettavissa
Syöpään sairastuneita nuoria aikuisia on vuosittain syöpätyypistä riippuen yksittäisistä tapauksista kymmeniin. Pienikin määrän muutos voi näkyä jyrkkänä nousuna tilastossa.
Esimerkiksi 20–29-vuotiailla miehillä yleistyneen kivessyövän ilmaantuvuus on 14/100 000 joka tarkoittaa 50 tapausta vuodessa. Vastaavasti naisilla yleisintä syöpää eli ihomelanoomaa todetaan vuosittain keskimäärin 34 ja kilpirauhassyöpätapauksia 29.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson pitää nuorten tilannetta syövän osalta kuitenkin kokonaisuutena hyvänä.
– Tänä päivänä syöpädiagnoosi on sellainen, että valtaosa potilaista paranee. Toki on vielä paljon tehtävää niiden potilaiden hoitojen parantamiseksi, joille ei ole tällä hetkellä tarjota parantava hoitoa.
Sairastumisen syyt edelleen mysteeri
Syyt ja riskitekijät sairastumisen taustalla ovat monessa syövässä suurelta osin vielä epäselviä, toteaa Johanna Mattson HUSista.
– Osassa tapauksista pystymme tunnistamaan riskitekijän, jolla saattaa olla vaikutusta syövän syntyy, ja osan tapauksista selittävät geneettiset alttiudet. Mutta edelleen suuressa osassa tapauksista sattumalla on osuutensa.
Esimerkiksi kivessyövässä pieni osa tapauksista selittyy lapsuuden laskeutumattomallla kiveksellä. Tautia esiintyy jonkin verran myös suvuittain.
– Silti ei ole täyttä käsitystä siitä, mistä tämän taudin lisääntyminen nuorilla miehillä johtuu, Mattson sanoo.
Osa syövän riskitekijöistä liittyy elintapoihin, kuten tupakointiin tai ylipainoon, osa ympäristötekijöihin. Ne eivät kuitenkaan selitä kaikkea. Esimerkiksi ihomelanooman suurimpana riskitekijänä pidetään auringon ultraviolettisäteilyä. Kaulan alueen saama säteily on myös yksi riskitekijä kilpirauhassyöpien taustalla. Tämänkään taudin kohdalla säteily ei vielä selitä kaikkea.
Osa syövistä liittyy sairastettuihin infektioihin. Esimerkiksi kohdunkaulan syövän aiheuttajaksi on tunnistettu papilloomavirus. Tunnistuksen jälkeen virukseen kehitettiin rokote ja Suomessa HPV-rokote kuuluu nykyään nuorten rokotusohjelmaan.
30–39-vuotiailla naisilla rintasyöpä on jo yleisin syöpätyyppi
Yli 30-vuotiailla naisilla rintasyöpätapausten määrä nousee tilastoissa. Neljääkymmentä lähestyvillä naisilla rintasyöpätapauksia on jo keskimäärin vajaat 140 vuosittain.
30–39-vuotiailla miehillä puolestaan kivessyöpä on yhä tavallisin syöpä. Siihen sairastuu vuosittain tässä ikäryhmässä yli 60 miestä.
40-vuotiaasta 50-vuotiaaksi saakka eteenpäin syöpiin sairastutaan yhä useammin. Naisilla rintasyöpätapaukset jatkavat kasvuaan ja vuosittain tapauksia on 40–49-vuotiailla keskimäärin jo hieman yli 500.
Miehillä ihosyöpä nousee yleisimmäksi syöväksi, ja noin 70 miestä sairastuu vuosittain ihomelanoomaan 40–49-vuoden iässä. Myös suolistosyövän ilmaantuvuus kasvaa.
Hoidot ovat kehittyneet, mutta ne voivat olla rankkoja
Hoidot ovat viime vuosina kehittyneet, ja yhä useampi sairastunut toipuu syövästä. Silti rankoista hoidoista toipuminen vie aikaa.
Sairaus koettelee kaiken ikäisiä, mutta nuorilla ja työikäisillä sairastumisen vaikutukset ulottuvat usein pitkälle tulevaisuuteen.
– Hoidot itsessään ovat raskaita ja työikäiset joutuvat jäämään usein pitkille sairauslomille. Hoitojen haittavaikutukset ovat merkittäviä useimmissa hoidoissa, Mattson toteaa.
Syöpätaakka, eli syövän ilmaantuvuus, tapausmäärät ja kuolleisuus, alkaa kasvaa viisikymppisestä eteenpäin. 50–59-vuotiaiden tavallisimmat syövät ovat rintasyöpä, eturauhassyöpä ja suolistosyöpä.
Suurimmillaan syöpätaakka on kuitenkin ikääntyvillä eli yli 75-vuotiailla. Ikääntyneiden syöpäpotilaiden määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana suurten ikäluokkien ikääntyessä. Syövän lisäksi heillä on usein myös muita sairauksia tai rajotteita, jotka vaikuttavat syövän hoitoon.
– Syöpä on usein hoidettavissa oleva sairaus, elossa on paljon syövän sairastaneita. Tämän vuoksi elämänlaatu pitäisi huomioida syöpäpotilaan hoidon suunnittelussa ehkä aiempaa paremmin, arvioi Suomen syöpärekisterin johtaja Malila.
Taltuttaako genomitieto syövän?
Tulevaisuudessa tieto syövän altistavista tekijöista saatetaan saada muun muassa geenipankkien avulla.
Suomessa FinnGen-tutkimushankkeessa kerätään parhaillaan 500 000 suomalaisen genomitietokantaa tutkimuskäyttöön.
Kaikkiin syöpiin kertyy geenimutaatioita, joista vain osa on perinnöllisiä. Genomitiedosta hyötyvät erityisesti lapset ja nuoret, sillä perinnölliseen syöpäalttiuteen liittyy usein sairastuminen nuorempana.
– Uskoisin, että opitaan tunnistamaan syövälle altistavia geenimutaatioita ja niiden yhdistelmiä. Genomitieodosta hyötyvät erityisesti lapset ja nuoret, sillä useat varhain puhkeavat syövät ovat geenimutaatioiden aiheuttamia. Toivon, että tulevaisuudessa on mahdollisuus tehdä enemmän riskiperusteista seulontaa useamman syövän kohdalla. Näistä asioista opitaan koko ajan lisää, sanoo HUS:in syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson.
Lue myös: