Päijät-Hämeen käräjäoikeus on tuominnut Hämeen poliisilaitoksen vanhemman konstaapelin törkeästä pahoinpitelystä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Syytteet kahta virkasuhteista vartijaa vastaan hylättiin.
Tuomion kannalta avainasemassa oli putkasta kuvattu valvontakameran tallenne. Näytön lisäksi video paljastaa, että tärkeitä kysymyksiä jäi ilman vastausta.
Syytteeseen johtaneet tapahtumat alkoivat, kun lauantai-iltaa viettänyt 30-vuotias mies oli alkanut riehua lahtelaisessa ravintolassa. Poliisi otti hänet kiinni ja kuljetti putkaan sunnuntaina aamuyöllä 3. helmikuuta 2019.
Tapahtumista putkassa nostettiin syytteet yhtä konstaapelia ja kahta vartijaa vastaan.
Poliisien mukaan kiinniotettu vastusti poliisia rajusti. Putkassa hänet laskettiin vatsalleen putkan patjalle. Hänen kätensä olivat tässä vaiheessa jo käsiraudoissa selän takana.
Vaaralliset otteet näkyvät videolta
Videotallenteen alussa näkyy, kuinka tuomittu vanhempi konstaapeli lyö oikealla kädellä kolme kertaa kiinniotettua. Syyttäjän mukaan lyönnit osuivat miehen kasvojen seutuun.
Käräjäoikeudenkin mukaan konstaapeli löi kiinniotettua. Oikeus kuitenkin katsoi, että asiassa jäi näyttämättä, mihin lyönnit osuivat. Myös se jäi näyttämättä, oliko konstaapelin käsi nyrkissä vai ei. Konstaapelin itsensä mukaan hän löi avokämmenellä.
Todisteena olleelta videolta näkyy, kuinka konstaapeli pian lyöntien jälkeen asettaa polven kiinniotetun miehen yläselän päälle ja nousee polven varassa ylös. Hän pysyy tuossa asennossa lähes minuutin. Ylen julkaisemalla videolla näkyy tämän tilanteen alku.
Tuomion teonkuvauksessa polven pitäminen selän päällä esti kiinniotetun hengityksen ja täytti törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.
Kuvassa näkyvä ”vartija 1” sai syytteen siitä, että hän painoi polvella kiinniotettua pään kohdalta. ”Vartija 2” sai syytteen siitä, että hän painoi kiinniotettua polvella yläselän tai niskan alueelta.
Kiinniotettu menetti tilanteessa tajuntansa ja meni elottomaksi. Poliisit aloittivat elvytyksen, paikalle tuli ambulanssi ja mies saatiin pelastettua.
Vartijoiden osalta oikeus katsoi, ettei heidän menettelyään ole osoitettu sääntöjen vastaiseksi. Heidän ei myöskään osoitettu estäneen asianomistajan hengitystä.
Tutkinnanjohtaja salasi videon
Oikeudenkäynnissä video oli ensiarvoisen tärkeä todiste muun muassa siksi, että yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kukaan paikalla olleista poliiseista ei kertomansa mukaan nähnyt mitään väärää tilanteessa.
Tutkinnanjohtajana toiminut syyttäjä salasi videon esitutkintamateriaalista. Tällaiselle salaamiselle ei esimerkiksi professori emeritus Olli Mäenpään mukaan ollut lainmukaisia perusteita.
Erikoissyyttäjä Tapio Mäkinen kommentoi salaamispäätöstään Helsingin Sanomissa: ”On varsin vakiintunut käytäntö, että putkavideot salataan esitutkinta-aineistosta tämäntyyppisissä tapauksissa”.
Käytäntö toden totta on varsin vakiintunut, mutta lain pykälien tai hengen mukainen se ei ole.
Käytäntö on myös täysin linjassa Poliisihallituksen nykyisen, äärimmäisen tiukan, julkisuusohjeistuksen kanssa. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että laillisuusvalvonnassa on varsin usein havaittu puutteita julkisuuslain menettelysäännösten soveltamisessa poliisissa.
Sama, lähes aina salailun puolelle kääntyvä kulttuuri vaikuttaa nyt myös syyttäjätutkinnanjohtajien toimintaan.
Miksi sitten on tärkeää, että putkavideo saatiin julkisuuteen? Miksi ei riitä, että käräjäoikeus sai katsoa sen ja käyttää sitä todisteena?
Video paljastaa enemmän kuin tuomio
Vastaus piilee avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan perusrakenteissa. Suomalainen oikeusvaltio on rakennettu sellaiseksi, jossa poliisin toiminnan valvomisen ei ole tarkoituskaan jäädä vain laillisuusvalvontaviranomaisten tehtäväksi.
Valvontamahdollisuuden täytyy olla myös kansalaisten ulottuvilla. Demokraattisessa yhteiskunnassa väkivallan monopoli on annettu viranomaisille sillä edellytyksellä, että viranomainen noudattaa tarkoin lakia ja muutenkin käyttäytyy vastuullisesti.
Käsiraudoissa makaavan kansalaisen lyöminen (kämmenellä tai nyrkillä) tai hänen selkänsä päällä polvella seisominen ei kuulu sallittujen voimakeinojen valikoimaan.
Nyt kun käräjäoikeus antoi putkapahoinpitelyvideon julkisuuteen vastoin poliisin ja syyttäjän "vakiintunutta käytäntöä", se paljastaa muitakin epäkohtia kuin vain syytteeseen johtaneet tapahtumat.
Järjestyspoliisin tehtävässä voidaan olettaa, että konstaapelin näkö ja yleinen havainnointikyky ovat hyviä.
Videolta näkyy, että syytettyjen lisäksi kiinniotettua pitää kiinni kaksi vanhempaa konstaapelia. Tilannetta seuraa sivusta kaksi ylikonstaapelia, jotka tarkkailevat tapahtumia ajoittain sangen intensiivisesti. Heidän lisäkseen videolla näkyy, kuinka ainakin kaksi vanhempaa konstaapelia on sijoittunut niin, että he näkevät tilanteesta vähintäänkin osan.
Kolme syytettyä ovat asiassa rikoksesta epäiltyjä ja vastaajia. Heidän ei lain mukaan tarvitse puhua totta.
Sen sijaan kaikki muut paikalle olleet ovat todistajia. Todistajien pitää lain mukaan puhua totta.
Silti ainoastaan yksi paikalla olleista myönsi nähneensä mitään moitittavaa. Kiinniotetun putkalle tuonut ylikonstaapeli sanoi esitutkinnassa: "Meidän on turha kiistää, ettemmekö nähneet [konstaapelin] lyöneen [kiinniotettua] kolme kertaa. En osaa sanoa, miksi hän niin teki."
Videon perusteella on epäuskottavaa, että kaikki viisi muuta tilanteessa paikalla ollutta totuudessapysymisvelvollista todistajaa olisivat onnistuneet rajaamaan näkönsä siten, että eivät havainneet mitään moitittavaa.
Käräjäoikeus on nyt tuomionsa langettanut. Vastaamatta jää myös kysymys: miksi kukaan ei puuttunut liialliseen voimankäyttöön jo ennen kuin tilanne muuttui hengenvaaralliseksi?
Päivitys 4.9.2020 klo 10.22: Juttuun on ensijulkaisun jälkeen lisätty yksityiskohtia käräjäoikeuden perusteluista.
Lue lisää: