Sellaista tappiota voi olla vaikea sulattaa.
Vaatimattoman 90 minuutin jälkeen toukokuun 2018 naisten Mestarien liigan finaalissa alkoi tosiaan tapahtua. Ensin Pernille Harder vei Wolfsburgin kaukolaukauksella 1–0-johtoon, kun jatkoaikaa on pelattu vain kolme minuuttia.
Kolme minuuttia myöhemmin joukkueen kapteeni, Alexandra Popp rynni Olympiques Lyonnais'een Delphine Cascarinon jaloille vastustajan kenttäpuoliskolla, sivurajan tuntumassa.
Kaiken nähneelle Saksan maajoukkuepelaajalle näytettiin toista varoitusta, joka johti ulosajoon.
Seuraavasta hyökkäyksestä Lyonin Amandine Henry tasoitti pelin. Sitten Shanice van de Sanden yksinkertaisesti tuhosi Wolfsburgin oikealta laidalta. Huippunopea hollantilainen syötti kolme maalia ja takasi, etteivät "Sudet" enää nousseet kanveesista.
Lyonin seurahistorian viides Mestarien liigan voitto. Wolfsburgin toinen tappio ranskalaisille kaksikon kolmannessa loppuottelussa.
Pelin jälkeen Popp pyysi julkisesti anteeksi.
Tänään sunnuntaina vastassa on jälleen Lyon.
"Ihan täysillä"
Kansallisessa liigassa HJK:ta edustava Essi Sainio pelasi Saksan-vuosinaan Alex Poppia vastaan. Sainio seuraa kansainvälistä jalkapalloa edelleen tarkasti.
– Hän on ihan maailmanluokan pelaaja. Ei aina välttämättä näkyvä, mutta aina kuitenkin tapahtumien ytimessä, Sainio sanoo.
– Tykkään Poppissa siitä, että hän pelaa ihan täysillä, myös tunteet ovat täysillä mukana. Niin se pitää futiksessa olla.
Jälkikäteen on helppo sanoa, että Poppin taklaus vuoden 2018 loppuottelussa oli turha. Varsinkin, kun pelaajalla oli jo yksi varoitus alla. Sainion mielestä jääkaappiviilennetyssä jälkianalyysissä häviää paljon itse pelin tiimellyksestä.
– Minusta olisi typerää sanoa, että ainakaan finaalissa ei voi ottaa punaista. Totta kai, yhtä lailla kuin missä tahansa sarjapelissä. Siellä on ne samat tunteet ja lataus, Sainio toteaa.
San Sebastianin Anoeta-stadionilla voisi kuvitella tänään sunnuntaina latausta riittävän: Wolfsburg ja Olympique Lyonnais ovat rakentaneet omia dynastioitaan Saksassa ja Ranskassa, mutta kohdanneet toistuvasti Mestarien liigan pudotuspeleissä.
Kumpikaan ei ole hävinnyt otteluakaan yli vuoteen. Wolfsburgin edellinen tappio on maaliskuulta 2019, viime kauden Mestarien liigan puolivälieristä.
Tietysti Lyonia vastaan.
Finaalissa joukkueet ovat nyt neljättä kertaa. Ensimmäisen loppuottelun Wolfsburg voitti keväällä 2013. Martina Müllerin rangaistuspotkuosuma riitti 1–0-voitossa.
Poppille se oli ensimmäinen kausi Wolfsburgin paidassa. Palkintokaappiin kertyi saman tien Bundesliigan mestaruus, Saksan cup ja uran toinen Mestarien liigan voittajan mitali.
Osasikohan tuolloin 22-vuotias pelaaja aavistaa, että hän oli jo kohdannut tulevat arkkivihollisensa Euroopan kentillä? Seuraavana keväänä tuli toinen Mestarien liigan voitto peräkkäin, mutta silloin finaalissa kaatui ruotsalainen Tyresö.
Toukokuun 2013 finaalin pelaajista Lyonin riveissä ovat edelleen Sarah Bouhaddi, Wendie Renard ja Eugenie Le Sommer.
Seuraavan kerran Wolfsburg ja Lyon olivat vastakkain loppuottelussa 2016. Vielä tässä vaiheessa kumpikaan joukkue ei ollut niskan päällä kaikkien aikojen tilastossa, vaan kumpikin jahtasi Mestarien liigan kolmatta voittoaan.
Neljän vuoden takaisessa finaalissa Popp teki sen, mitä häneltä odotettiinkin. Kun saksalaiset hakivat tasoitusta pari minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppua, hyökkääjä nousi keskitykseen, jyräsi maalivahti Bouhaddin nurmen pintaan ja vei pelin 1–1-lukemissa jatkoajalle.
Rangaistuspotkukisassa Popp onnistui, tietenkin. Paine oli liikaa entiselle Lyon-pakille, Elise Busaglialle.
Sitten oli vuorossa kevään 2018 loppuottelu, punainen kortti ja anteeksipyyntö.
Tämän vuoden finaalissa nähdään entistä kokeneempi Popp, jonka pelipaikka ei ole enää hyökkäyksen kärjessä vaan keskikentällä. Sainio muistuttaa, että Poppin ominaisuudet sopivat erittäin hyvin keskikentän rooliin Wolfsburgin pelitavassa.
– Hän löi itsensä aikanaan läpi alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa hyökkääjänä, mutta sen jälkeen hän on pelannut muun muassa vasempana ja oikeana pakkina, Sainio kertaa.
– Nykypäivän jalkapallossa on enemmän kyse siitä, miten kenttää täytetään kuin siitä, millä paikalla kukin pelaaja pelaa.
"Soisin Wolfsburgille sen mestaruuden"
Vaikka vuonna 2016 Lyon ja Wolfsburg olivat tasoissa Mestarien liigan voitoissa, ranskalaisjoukkue on ollut sen jälkeen jokaisessa Mestarien liigan finaalissa. Wolfsburgin se on pyyhkäissyt tieltään pudotuspelivaiheessa jokaisena vuonna.
Saksalaiset ovat edelleen jumissa kahdessa Mestarien liigan voitossa. Lyon on nostanut pystiä ennätysmäiset kuusi kertaa, ja neljä kertaa peräkkäin.
Sainio uskoo, että Wolfsburgin taso riittää seuran kolmanteen Mestarien liigan voittoon poikkeuskauden jälkeen. Paljon riippuu joukkueen kimaltavimmista tähdistä, Ewa Pajorista ja Pernille Harderista.
– He pystyvät ensinnäkin itse ratkaisuihin ja alapuolella Popp pystyy ruokkimaan heitä älyttömän hyvin. Todellakin soisin Wolfsburgille sen mestaruuden.
– He pelaavat saksalaiseen tyyliin tosi kollektiivisesti, jaksavat jauhaa viimeisille minuuteille saakka. Sen lisäksi Wolfsburgilla on loistavia yksilöitä: Popp, Harder ja Pajor, Sainio luettelee.
Välieräottelussa Barcelonaa vastaan Wolfsburg ei esittänyt parastaan, vaan peliä välillä pakotettiin pystysuuntaan. Sainio uskoo, että asiaan on kiinnitetty välipäivinä huomiota.
– Olin yllättynyt siitä, miten he lähtivät sitä peliä pelaamaan. Toki, jos on tuollaisia hyökkääjiä, niin palloa kannattaa pelata linjan taakse, Sainio pohtii.
– Luulen, että sitä on hiottu aika paljon, että pelaamiseen löytyisi enemmän diagonaalia.
Sainion mielestä kauden päättävän Mestarien liigan lopputurnauksen pelit ovat jättäneet hieman toivomisen varaa. Sunnuntaina pitäisi kentällä olla kaiken pelissä.
– Toivon, että finaalista tulee vähän vauhdikkaampi ja aktiivisempi kuin edellisistä otteluista. Olisin toivonut enemmän tapahtumia kentälle. Mutta uskon, että sunnuntai viimeistään sytyttää ja herättää pelaajat siihen elämänsä futikseen.
Lue myös:
Lyon naisten Mestarien liigan finaaliin – viides peräkkäinen mestaruus haussa
Wolfsburg eteni naisten Mestarien liigan finaaliin: "Olimme vähän onnekkaita"