Loppukesästä koronaviruksen näytteenotto ruuhkautui pahoin Jyväskylässä. Pahimmillaan jonossa oli puolisentoista tuhatta ihmistä, ja testiaikaa sai odottaa jopa viikon.
Kaupunki ja sairaanhoitopiiri selittivät vaikeaa tilannetta muun muassa sillä, että matala testauskynnys moninkertaisti näytteenottoon tulevien määrän lyhyessä ajassa.
Yle kysyi elokuun lopussa Keski-Suomen kansanedustajilta, ovatko Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri epäonnistuneet koronatestauksen järjestämisessä.
Myöntävästi kysymykseen vastasi neljä vaalipiirin kymmenestä kansanedustajasta. Kolme kansanedustajaa arvioi, että paikalliset tahot eivät ole epäonnistuneet koronatestauksen järjestämisessä ja toiset kolme valitsivat en osaa sanoa -vaihtoehdon.
Keskustan Petri Honkonen ja Anne Kalmari sekä SDP:n Riitta Mäkinen ovat sitä mieltä, että kaupunki ja maakunta eivät ole epäonnistuneet testauksen järjestämisessä.
– Ongelma ei ole paikallistasolla vaan STM on toiminut veltosti testauksen järjestämisessä, saarijärveläinen kansanedustaja Honkonen perustelee vastaustaan.
Anne Kalmarin mielestä tilanne paranee koko ajan, mutta toimintaa on kuitenkin nopeutettava esimerkiksi ostamalla palvelua yksityisiltä, sillä testitulosten odottaminen karanteenissa tulee kalliiksi.
Kivijärveläinen Kalmari arvostelee muun muassa päiväkotien aiemmin liiankin tiukkaa linjaa, ja kiittelee sitä, että kaikissa päiväkodeissa lapsia ei enää vaadita testeihin joka aivastuksesta.
– Pohdin, voisiko olla erillislapsiryhmiä testiinpääsyä odottaville, joilla altistus on epätodennäköinen, Kalmari kertoo.
Riitta Mäkisen mukaan tilanne muuttui Jyväskylässä nopeasti, kun testimäärät räjähtivät, mutta nyt jonot on onnistuttu purkamaan.
Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kertoo, että näytteitä otetaan nyt kaupungin, yksityisten ja sairaanhoitopiirin pisteissä, ja uusia pisteitä ollaan avaamassa. Hän näkee ongelmaksi näytteiden analysoinnin, sillä laboratorioita on liian vähän.
– Työ on käsipeliä ja vaatii paljon osaamista. Tähän on löydyttävä ratkaisu, Mäkinen vaatii.
Asioita olisi voitu tehdä paremmin
Joonas Könttä (kesk.), Piritta Rantanen (sd.) sekä molemmat perussuomalaisten kansanedustajat, Toimi Kankaanniemi ja Jouni Kotiaho arvioivat Jyväskylän ja sairaanhoitopiirin epäonnistuneen testausten järjestämisessä.
Ensimmäisen kauden jyväskyläläinen kansanedustaja Joonas Könttä uskoo, että henkilöstö on tehnyt parhaansa, mutta testauksen organisoinnissa on epäonnistuttu.
– Kun jonot venyvät ja tuloksia saa odotella useita päiviä, on todettava, että koronatestauksessa ei ole onnistuttu, Könttä sanoo.
Myös Piritta Rantanen (sd.) arvioi, että Keski-Suomessa olisi voitu tehdä asioita paremmin. Jämsän kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Rantanen huomauttaa kuitenkin, että tilanne on ollut eri puolilla maakuntaa erilainen:
– Nopeasti kasvaneeseen testitarpeeseen ei ole osattu riittävän nopeasti reagoida kaikilla paikkakunnilla ja erityisesti isoissa kaupungeissa tämä on näkynyt ruuhkina, Rantanen toteaa.
"Hallitus laiminlöi varautumisen"
Toimi Kankaanniemellä on henkilökohtainen kokemus koronatestien ruuhkautumisesta. Hän kertoo jonottaneensa heinäkuun lopulla ensin puhelimessa liki tunnin, ja sitten odottaneensa pari päivää testiin pääsyä.
– Tulosta sai sitten odottaa vielä pari, kolme vuorokautta, Kankaanniemi toteaa.
Kankaanniemi sanoo, että paikallisilla vastuutahoilla on osavastuu testausten epäonnistumisesta, mutta hallitus laiminlöi varautumisen koronan toiseen aaltoon.
– Testausten järjestämisessä hallitus epäonnistui pahasti, vaikka aikaa varautumiseen oli useita kuukausia.
Jouni Kotiaho (ps.) vastaa kyllä, kun kysytään, ovatko Jyväskylä ja sanoo, että hallitus on "jo puoli vuotta seissyt tumput suorina" testausasiassa.
– Ensimmäisen korona-aallon iskettyä olisi heti pitänyt alkaa voimallisesti varautua toisen aallon tuloon ja ennen kaikkea testaus- ja analysointikapasiteetin nopeaan ja voimakkaaseen kasvattamiseen, Kotiaho toteaa.
Jämsäläinen Kotiaho muistuttaa, että koronatestaus on ruuhkautunut ja tuloksia joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään muuallakin Suomessa.
"Parhaat pelaajat ovat aina katsomossa"
En osaa sanoa -vastauksen valitsivat Bella Forsgrén (vihr.), Juho Kautto (vas.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).
Wallinheimon mielestä paikallisia tahoja ei voi yksin syyttää kohtuuttoman pitkiksi venyneistä testausjonoista.
– Paikalliset viranomaiset ovat tehneet tässä vaikeassa kriisissä varmasti parhaimpansa. Valitettavasti hallituksen varautumisesta toiseen aaltoon ei voi sanoa samaa, jyväskyläläinen Wallinheimo toteaa.
– Nyt täytyy ottaa kaikki keinot käyttöön. Parannettavaa hallituksella riittää mm. yksityisen sektorin resurssien käytön suhteen, Wallinheimo sanoo.
Kaupunki ja sairaanhoitopiiri ovat ottaneet käyttöön myös yksityisen puolen testauskapasiteettia, muistuttaa ensimmäisen kauden jyväskyläläinen kansanedustaja Bella Forsgrén (vihr.).
Forsgrén myöntää, että koronatestiin pääsy on ollut välillä kiven takana, mutta hän uskoo kaikkien tahojen tehneen vaikeassa tilanteessa parhaansa.
– Syksy on entistä haastavampi, kun flunssataudit kiertävät. Kunnat ja sairaanhoitopiirit tarvitsevat myös valtion tukea ja sitä ne tulevat onneksi saamaan, Forsgrén toteaa.
Äänekoskelainen Juho Kautto ei halua ottaa jyrkästi kantaa koronatestauksen onnistumiseen paikallistasolla.
– Minulla ei ole sellaista tietoa, että voisin sanoa syvällä rintaäänellä joidenkin epäonnistuneen. Tilanne on vaikea ympäri maan kun olemme aukaisseet kouluja ja päiväkoteja ja ihmiset palanneet töihin lomilta, Kautto pohtii.
– Parhaat pelaajat on aina katsomossa, Kautto toteaa hallituksen arvostelijoille.
Hänen mielestään hallitus on tehnyt hyvää työtä kriisin hoidossa, mutta kaikilta osin ei ole onnistuttu, kun ruuhkia on päässyt syntymään ympäri Suomen.
Syksyyn saavuttaessa alkaa tosiaankin näyttää siltä, että nousemassa on koronaepidemian toinen aalto.
Kansanedustajat yli puoluerajojen muistuttavat, että jokainen voi omalla käyttäytymisellään ehkäistä koronanviruksen leviämistä.
Toimi Kankaanniemi odottaa eduskunnan syyskaudelta erityisesti terveydenhuoltolain muutosesityksen käsittelyä. Tekeillä on lakimuutos, jolla valtio pystyy velvoittamaan kunnat yhtenäisiin koronakäytäntöihin.