Kansalliset asiantuntijat vastasivat kuulijoiden kysymyksiin koronasta Radio Suomen Illassa eilen tiistaina.
Poimimme lähetyksestä parhaat palat tähän juttuun, ja voit kuunnella koko ohjelman alta. Kuuntelijoiden kysymyksiin olivat vastaamassa kansliapäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä, terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja infektioylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
Koronan kuolleisuusluvut eivät Euroopassa ole vielä ylittäneet vuosien 2016–2017 kausi-influenssaepidemioita. Miksi korona vaatii erityiset varotoimenpiteet?
Mika Salminen, THL: Kun mitataan ylikuolleisuutta, korona on vielä astetta pahempi kuin 2016–2017 influenssa-aalto. Jostakin syystä Etelä-Euroopassa ja Brittein saarille ylikuolleisuus influenssaepidemioihin on korkeampaa kuin Pohjoismaissa. Kun korona on uusi tauti, johon ei ole rokotetta tai lääkitystä, kyllä se aivan toisenlaisen uhan aiheuttaa.
Mitä tiedetään koronaviruksen jo sairastaneiden pitkäaikaisista jälkioireista?
Asko Järvinen, HUS: Selkeää on se, että he, joilla tauti on ollut vaikea – on ollut vaikea hengitysvajaus, joka on johtanut sairaalaan – silloin keuhkojen toipuminen vie aikaa. Ja suorituskyvyn palautuminen kestää kuukausia tai vuodenkin. Voi olla, että osalle jää ihan pysyviä keuhkomuutoksia.
Sitten on heitä, jotka sairastavat koronan rajuoireisena, mutta eivät tarvitse sairaalahoitoa. Hekin ovat kertoneet, että on kuukauden tai kahden ajan ollut aaltoilevaa oireilua. Tämä saattaa johtua siitä, että elimistön immuunipuolustusjärjestelmä edelleen käy viruksen jäänteitä vastaan sotaa, ja se aiheuttaa ne oireet, jotka voivat olla hyvin saman tyyppisiä kuin itse taudin aiheuttamat. Tällaiset potilaat kertovat voimakkaasta uupumuksesta.
Jos on jo sairastanut koronan, kuinka helposti sen voi saada uudestaan?
Mika Salminen, THL: Meillä on muutama todettu uudelleeninfektio, mutta ne eivät vielä osoita mitään laajaa trendiä. Se tiedetään, että koronainfektio ei anna välttämättä elinikäistä suojaa, ja suoja ei ole kokonaisvaltainen. Infektion voi mahdollisesti saada uudelleen, mutta ehkä tauti ei ole niin vakava.
Miten suuri vaikutus on diabeteksella, verenpainetaudilla ja sydänvialla vakavan koronataudin todennäköisyydelle? Altistaako riskiryhmään kuuluminen rajummalle taudille?
Asko Järvinen, HUS: Merkittävin riskitekijä on ikä. Voi sanoa, että vakavan taudin riski lähtee jo 50 ikävuoden jälkeen aika voimakkaaseen nousuun. Jos katsotaan tehohoitoon joutuneita nuorempia potilaita, kyllä heillä enemmän on perussairauksia, kuten diabetesta, verenpainetautia tai ylipainoa. Perussairaudet jossain määrin lisäävät vakavan taudin riskiä, mutta ei ehkä ihan yhtä paljon kuin alussa pelättiin. Nyt on löydetty myös perinnöllisiä altistavia tekijöitä, mutta näitä ei vielä tunneta kovin tarkasti.
Onko yksittäisellä yrityksellä kuten elokuvateatterilla oikeutta vaatia maskin käyttöä?
Kirsi Varhila, STM: Periaatteessa kyllä. Esimerkiksi lentoyhtiöt, kuten Finnair, edellyttävät matkustajilta maskin käyttöä.
Rokote
Millä aikataululla saadaan tehokas rokote koronaa vastaan?
Mika Salminen, THL: Teho- ja turvallisuustutkimukset on syytä tehdä kunnolla. Parhaassa tapauksessa ensi vuoden puolella jossain vaiheessa. Koko maailma yrittää saada sitä aikaiseksi, että poikkeuksellisen nopeasti tämä menee.
Kirsi Varhila, STM: Jotta virus saadaan rokotteen avulla hallintaan, sen täytyy olla globaalisti hallinnassa. Ei riitä, että rikkaat länsimaat pääsevät rokotesuojan piiriin. Nyt on jo tiedossa, että osa väestöstä täytyy todennäköisesti rokottaa kahteen kertaan.
Voiko koronarokotteen ottaa, jos on jo ottanut kausi-influenssarokotteen?
Mika Salminen, THL: Turvallisuustutkimukset ovat vielä kesken, mutta periaatteellisesti siihen ei ole estettä. Rokotteiden yhteisvaikutukset ovat kohtuullisen harvinaisia.
Asko Järvinen, HUS: Asian juju on se, että tänä syksynä meidän kaikkien pitäisi ottaa influenssarokote. Sen avulla pärjäämme koronavirusepidemian kanssa paremmin, kun influenssaa ei tule samaan aikaan kuormittamaan terveydenhuoltoa.
Lisäksi yksilön kannalta rajun influenssan sairastaminen voi altistaa koronalle siinä mielessä, että limakalvot jäävät taudin jäljiltä huonompaan kuntoon. Influenssarokote voi siten antaa epäsuoraa suojaa koronaa vastaan.
Suojaako pneumokokkirokote koronan aiheuttamalta keuhkokuumeelta?
Asko Järvinen, HUS: Todennäköisesti ei. Korona tekee viruksen aiheuttaman keuhkokuumeen. Huonolla onnella siihen päälle voi tulla vielä bakteerin aiheuttama keuhkokuume, jossa pneumokokki on yksi merkittävä aiheuttaja. Siltä pneumokokkirokote voi suojata. Mutta koronavirussuojaa siitä ei saa.
Testaaminen
Tiedämme hyvin eri maiden koronatilanteet. Miksi emme ole saaneet järjestettyä raja-asemille ja etenkin lentokentälle pakollista koronatestausta riskimaista saapuville?
Kirsi Varhila, STM: Turun kentällä testataan kaikki korkean riskin maista tulevat. Helsinki-Vantaalla on ollut jostain kumman syystä ollut vaikeuksia saada tämä sama toimintamalli käyttöön. Turun kaupunki, aluehallintaviranomaiset ja TYKS tekevät hyvin yhteistyötä.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto pohtii, pitääkö sen määrätä Turun malli käyttöön Helsinki-Vantaalle. Tavoite on joka tapauksessa saada Helsinki-Vantaa toimimaan samalla tavalla kuin Turun kenttä.
Testiin pääsemistä ja tulosta saa odottaa kohtuuttoman pitkään. Miksi testausta ei saada toimimaan?
Asko Järvinen, HUS: Teemme nyt tämän tyyppisiä testejä päivässä suuruusluokkaa saman verran, mitä aiemmin tehtiin vuodessa. Testijärjestelmä on laitettu nopeasti pystyyn. Ongelmia on testin ottamisessa, logistiikassa, laboratoriossa, järjestelmissä ja tarvikkeiden saatavuudessa. Kyllä meidän kiriä pitää, mutta löydettyä tapausta kohden Suomi testaa ehkä nyt eniten maailmassa.
Miten testiin pääsyä ja testitulosta odotellessa pitää toimia?
Mika Salminen, THL: Jos oireita on, pitäisi olla kotona kunnes oireet on ohi ja mielellään muutama päivä sen jälkeenkin.
Kuinka luotettavia koronatestit ovat?
Asko Järvinen, HUS: Jos se on oikein otettu ja oikeaan aikaan, pidämme niitä sangen luotettavina. Mikään laboratoriotesti ei kuitenkaan ole sata prosenttinen. Kuhmon tapaus on ainoa tietooni tullut tapaus, jossa henkilöllä oli negatiivinen testi taustalla, ja sitten tuli paljon jatkotartuntoja. Poikkeukset vahvistavat sääntöjä.
Mika Salminen, THL: Kyllä luotto on kova. Nyt testataan erittäin paljon, ja se tarkoittaa sitä, että myös hyvin harvinaiset virhetulokset tulevat esille enemmän kuin muuten. Tästä Kuhmon tapauksestakaan emme tiedä, onko näytteenotossa sattunut jokin ongelma vai onko tartunta ollut juuri siinä vaiheessa, ettei testi vielä värähdä.
Miksi näyte otetaan vaivalloisesti nenän perukoilta eikä syljestä tai kurkusta?
Mika Salminen, THL: Toistaiseksi se on osoittautunut herkimmäksi menetelmäksi. Joissakin maissa on siirrytty sylkinäytteisiin, mutta meidän laboratoriot eivät ole täysin vakuuttuneita menetelmän luotettavuudesta.
Miksi meillä ei käytetä koronan pikatestejä?
Mika Salminen, THL: Itse asiassa niitä alkaa olla käytössä, mutta pitää huomioida, että pikatesti on käsitteenä harhaanjohtava. Viruksen tiettyä osaa mittaavia vieritestejä ei juurikaan ole käytössä, mutta viruksen nukleiinihappoa tunnistavia testejä on. Ne antavat tuloksen hiukan nopeammin kuin laboratoriotestit. Nopeus perustuu siihen, että näyte voidaan analysoida toimipisteessä.
Asko Järvinen, HUS: Silloin kun ollaan etäällä laboratoriosta tai kuljetus harvakseltaan, pikatesti voi olla nopeampi. Toisaalta pikatestilaite sitoo osaavaa ihmistyövoimaa yhtä testiä kohden enemmän. Keskuslaboratoriossa voidaan tehdä satojen testien sarjoja kerralla.
Voit keskustella aiheesta 3.9. kello 23:een saakka.
Lue myös: