Ihmisrakkaita, lasten kanssa toimeentulevia, hellyyttäviä ja suloisia lyttynaamoja. Niitä on kasvattajien mukaan helppo rakastaa. Ei ihme, että brakykefaaliset rodut, kuten ranskanbulldogit, mopsit, englanninbulldogit ja bostoninterrierit, ovat suosittuja koirarotuja.
Luonnonvarakeskus (Luke), maa- ja metsätalousministeriö (MMM) ja Ruokavirasto julkaisivat eilen tekemänsä selvityksen, jossa todettiin, että erityisesti koirien liioiteltu lyhytkalloisuus eli brakykefalia altistaa eläimen usealle elämänlaatua heikentävälle, kärsimystä ja merkittävää haittaa aiheuttavalle perinnölliselle vialle ja sairaudelle.
Eläimelle kärsimystä ja perinnöllisiä sairauksia aiheuttava koiranjalostus pitäisi samaisen selvityksen mukaan lopettaa.
Yle kysyi asiasta lyttynaamaisten koirarotujen kasvattajilta ja jalostajilta.
– Selvityksen esiin tuomat ongelmat eivät ole uusia ja olemme jo tehneet aika paljon näiden ongelmien eteen, sanoo kasvattaja Tiina Taulos.
Hän on Suomen Kennelliiton kasvattaja, ja bostoninterrierien lisäksi kasvattaa mopseja ja ranskanbulldoggeja. Taulos toimii myös ulkonäkötuomarina kansainvälisissä koirakilpailuissa.
Suomen Englanninbuldoggiyhdistyksen jalostustoimikunnan puheenjohtaja Marjo Krishi kiittelee kattavaa selvitystä. Krishin edustama yhdistys on Suomen Kennelliiton alainen rotujärjestö. Yhdistys vastaa rodun kehittämisestä Suomessa yhteistyössä Kennelliiton kanssa.
Krishi kertoo, että englanninbulldoggien kohdalla yleisimmin ongelmaksi nostetaan hengitystievaikeudet.
– Ongelma tunnetaan liitossa jo pidemmältä ajalta, ja sen kasvattajien käytössä on ollut vuodesta 2011 eläinlääkärin kanssa kehitetty englanninbulldoggien hengitystiekuvaus.
– Meillä on hengitystietutkittuja englanninbulldoggeja jo useammassa sukupolvessa, Krishi kertoo.
Bostoninterriereihin erityisesti keskittynut Taulos puolestaan mainitsee selkäviat rotunsa suurimmaksi terveysongelmaksi.
– Nämä on sporttisia ja itse asiassa hyvinkin hyvin hengittäviä ja jaksavat tuntitolkulla juosta.
Taulos kuitenkin sanoo, että joka rodulla on omat ongelmansa ja ne nousevat esiin, kun niihin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota jalostuksessa.
Lappeenrannassa asuva ranskanbulldoggiharrastaja Sirpa Hakuli on teettänyt ranskanbulldogeilla neljä pentuetta. Hän ihastui rotuun jo 1990-luvulla. Hakuli ei ole Kennelliiton kasvattaja.
Hakuli luettelee pitkän listan terveysongelmia, joita rodun jalostus on aiheuttanut: ahtaat sieraimet, löysä nielu, kuorsaus, nivelongelmat, atooppiset ihottumat, allergiat.
– Olen nähnyt kuvan, jossa koiralla oli vielä kuono. Ranskis ei pysty myöskään synnyttämään itse. Pennut ovat isopäisiä ja leveäharteisia. Ne tukehtuisivat sinne kapeaan synnytyskanavaan, ellei niitä autettaisi lääkärin toimesta pois, Hakuli kuvailee.
Vastuulliset kasvattajat käyttävät vain tutkittuja koiria
Ylen haastattelemat kasvattajat ovat kaikki sitä mieltä, että jalostukseen tulisi käyttää vain terveitä, tutkittuja ja rekisteröityjä koiria.
Hakulin mukaan Suomessa ranskanbulldoggin jalostustoimintaa on jo pystytty parantamaan, ja kasvattajille järjestetään aiheesta kursseja.
– Englanninbulldoggilla on vuoden 2019 alusta lähtien ollut Pevisa, jonka mukaan kaikilta jalostukseen käytettäviltä yksilöiltä vaaditaan hyväksytty kävelytestitulos, kertoo puolestaan Krishi.
Pevisa (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaohjelma) on Suomen Kennelliiton hyväksymä ohjelma, jonka tarkoituksena on ehkäistä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia koirilla. Ensi vuoden alusta kaikki brakykefaaliset rodut kuuluvat sen piiriin.
Käytännössä kasvattajan on tehtävä koiralleen rodusta riippuen erilaisia tutkimuksia, jos haluaa saada pentunsa Kennelliiton rekisteriin.
Roturisteytykset epäilyttävät kasvattajia
Joidenkin koirarotujen kohdalla on esitetty ajatus, että niitä pitäisi risteyttää toisen rodun kanssa, koska rodun edustajien joukosta ei enää löydy esimerkiksi tarpeeksi pitkäkalloisia yksilöitä jalostukseen.
Kasvattajat kuitenkin epäilevät tai tyrmäävät asian suorilta.
– Olen täysin vastaan roturisteytyksiä, koska minusta, jos kaksi eri rotua pannaan yhteen, ne on sekarotuisia, sanoo Tiina Taulos.
Tauloksen mukaan bostoninterriereissä on valinnan varaa, sillä rotu on esimerkiksi Amerikan kansallisrotu ja yksilöitä on paljon.
– Kasvatan puhdasrotuisia koiria ja olen Suomen Kennelliiton jäsen. Olen allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen, jossa nimenomaan kasvatan puhdasrotuisia, terveitä ja yhteiskuntakelpoisia koiria, Taulos painottaa.
Englanninbulldoggiyhdistyksen Marjo Krishi sanoo olevansa avoin keskustelulle.
– Roturisteytys on kuitenkin asia, joka vaatisi todella suurta harkintaa. Se ei ole oikotie onneen. Kuonon pituuden tavoittelu ei saa siirtää muiden rotujen ongelmia bulldoggiin eikä rodun upeaa luonnetta saa kadottaa, hän toteaa.
Kennelliiton kasvattajat vaativat valvontaa myös rekisteröimättömille koirille
Kennelliiton kasvattajien mukaan he ovat sitoutuneita jalostamaan vain terveitä ja tutkittuja koiria.
Kestävien tulosten saamiseksi sekä Krishi että Taulos vaativat koko koirakannan mukaan ottamista.
– Miten valvotaan niitä kasvattajia, jotka eivät ole Kennelliiton alaisia eivätkä noudata rotujärjestöjen jalostuskriteereitä? Miten monirotuisia, rekisteröimättömiä ja tuontikoiria valvotaan, pohtii Krishi.
Tauloksen mukaan ongelma on kansainvälinen.
– Mitä se hyödyttää, jos me täällä tutkitaan ja hutkitaan, jos muualla maailmassa ei välitetä pätkääkään, Taulos toteaa.
Kennelliitto ylläpitää rekistereitä omien kasvattajiensa tekemistä koirien terveystutkimuksista, mutta kukaan ei valvo naapurin pentujen teettämistä.
Kuka tahansa voi mennä mopsinsa kanssa naapurin urosmopsin luo pentuja tekemään.
Myös Krishi on sitä mieltä, että tarvitaan valvontaa, joka koskettaa myös rekisteröimättömiä koiria.
– Tarvitaan valtava määrä resursseja, jotta kaikki esityksen terveystutkimukset saadaan toteutettua, hän sanoo.
Esillä oleviin uusiin kriteereihin kuuluu myös eläinlääkärin velvollisuus ilmoittaa toimenpiteistä, joita hän on tehnyt parantaakseen brakykefaalisten rotujen elämänlaatua, kuten hengitysvaikeuksista kärsivän koiran sierainten korjausleikkauksesta.
– Entäpä, jos jotkut ihmiset jättävät koiransa hoitamatta, kun on pelko eläinlääkärin ilmoitusvelvollisuudesta. Se vasta on eläinrääkkäystä, Tiina Taulos sanoo.
Myös koiranpennun ostajalla on velvollisuutensa
Paljon siis puhutaan kasvattajan vastuusta, mutta Tauloksen mukaan myös koiranpennun ostajalla on vastuu tutkia keneltä pentua on ostamassa.
– Että ostaa nimenomaan tutkituista vanhemmista, ostaa kasvattajalta, jolla on kennelnimi, ja joka on Kennelliiton jäsen, eikä lähde tekemään ihan umpimähkäisiä kauppoja vaan siksi, että haluaa sen pennun.
Ranskanbulldoggi on niin suosittu rotu, että kunnollista pentua voi joutua odottamaan kolme vuotta. Pentutehtailun tuotteen taas saa heti itselleen. Hakuli ei usko tilanteen muuttuvan mihinkään. Hänkin toivoo ostajilta vastuuta.
– Vaikka pentutehtailu kiellettäisiin, kieltoa ei pystyttäisi valvomaan. Pitää tutkia koiran sukutaulu. Sen pystyy tutkimaan tosi pitkälle, jos koira on rekisteröity.
Lue lisää: